Tämä juttu on jo ollutta ja mennyttä, mutta kysyn silti, että mitä teidän miesten päässä liikkuu, kun käyttäydytte tällä tapaa...
Tapasin miehen. Kiva, asiallinen, hauska, komea. Tämä normaali litania. Meillä oli yhteisiä harrastuksia, joiden kautta tapasimme. Itse en kokenut olevani miestä yhtään huonompi, samalla viivalla suurin piirtein oltiin. Mies pyysi tapaamiseen ja kävimme treffeillä. Mitään muuta ei tapahtunut, ulkoilimme vaan. Tämän jälkeen viestittely jatkuin molemmin puolin. Pyysin miestä kylään ja näimme. Ilta päättyi suudelmaan, joka oli molemmille ilmeisesti varsin mieleinen. Viestittely jatkui taas ja sain kutsun miehen luo. Viihdyimme toistemme seurassamme ja ilta päättyi pieneen vaakapainiin sängyssä. Sen kummempaa ei tapahtunut... pientä hyväilyä ja suutelua. Molempien käytöksestä näki, ettei ollut mikään kiirekään tapahtua sen enempää. Mielestäni erosimme silloin ihan hyvillä mielin molemmat.
Sitten käännekohta... Tämän jälkeen viestittely jäi. Miehestä ei kuulunut mitään. Pistin viimeisimmän tapaamisen jälkeen miehelle viesti (noin 4-5 päivän päästä), että miten menee jne. Hän ei vastannut tähän. Kuitenkin reilun viikon päästä tulee viesti "sori puhelin oli huollossa ja sain vasta viestisi". Okei, no välitystiedot olivat kyllä menneet heti perille, joten en ihan uskonut tuota... lisäksi kun tiesin, että kyseinen numero on miehen työnumero, jota ilman hän on tuskin viikkoa ollut. Vastasin miehelle luuleeni, että hänen kiinnostuksena loppui. Johon hän vastasi, että "ei todellakaan, päin vastoin... pieni tauko on tehnyt hyvää, sillä tunnut niin kivata, etten osaa kohta pitää näppejäni sinusta erossa" tms. Sovimme siinä viesteillä sitten, että kunhan tulen työmatkaltani, niin tapaamme. Ajattelin silloin, että ehkä hänen puhelimensa tosiaan oli ollut huollossa, vaikka oudolta se tuntui... Pistin sitten myöhemmin miehelle viestiä, että "onko meillä treffit huomenna", johon en saanut vastausta sille päivälle. Seuraavana aamuna sain vastauksen "kyllä on, tosin loukkasin jalkani eilen ja joudut hoitamaan minua". Illalla sitten viestitin, että voisin pian tulla, johon sain vastauksen "olen niin kipeä, että ei tänään". Seuraavana päivänä näin sattumalta miehen ulkona kävelemässä (hän ei nähnyt minua). Hän kyllä ontui jalkaansa, mutten uskonut että kipu oli syy siihen, miksi hän loppujen lopuksi kieltäytyi. Sen jälkeen en ole häneen pitänyt yhteyttä eikä miehestäkään ole kuulunut mitään. Eli se siitä niinsanutusta kiinnostuksesta.
Näitä tapauksia riittää. Kysymykseni oli, että mitä teidän miesten pään sisällä oikein liikkuu? Miksi niin moni on liikenteessä mielellä "antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa"? Enkä tarkoita antamisella nyt seksiä, vaan ylipäätään tällaista vihjailua, jolla ei ole mitään pohjaa...
Tapasin miehen. Kiva, asiallinen, hauska, komea. Tämä normaali litania. Meillä oli yhteisiä harrastuksia, joiden kautta tapasimme. Itse en kokenut olevani miestä yhtään huonompi, samalla viivalla suurin piirtein oltiin. Mies pyysi tapaamiseen ja kävimme treffeillä. Mitään muuta ei tapahtunut, ulkoilimme vaan. Tämän jälkeen viestittely jatkuin molemmin puolin. Pyysin miestä kylään ja näimme. Ilta päättyi suudelmaan, joka oli molemmille ilmeisesti varsin mieleinen. Viestittely jatkui taas ja sain kutsun miehen luo. Viihdyimme toistemme seurassamme ja ilta päättyi pieneen vaakapainiin sängyssä. Sen kummempaa ei tapahtunut... pientä hyväilyä ja suutelua. Molempien käytöksestä näki, ettei ollut mikään kiirekään tapahtua sen enempää. Mielestäni erosimme silloin ihan hyvillä mielin molemmat.
Sitten käännekohta... Tämän jälkeen viestittely jäi. Miehestä ei kuulunut mitään. Pistin viimeisimmän tapaamisen jälkeen miehelle viesti (noin 4-5 päivän päästä), että miten menee jne. Hän ei vastannut tähän. Kuitenkin reilun viikon päästä tulee viesti "sori puhelin oli huollossa ja sain vasta viestisi". Okei, no välitystiedot olivat kyllä menneet heti perille, joten en ihan uskonut tuota... lisäksi kun tiesin, että kyseinen numero on miehen työnumero, jota ilman hän on tuskin viikkoa ollut. Vastasin miehelle luuleeni, että hänen kiinnostuksena loppui. Johon hän vastasi, että "ei todellakaan, päin vastoin... pieni tauko on tehnyt hyvää, sillä tunnut niin kivata, etten osaa kohta pitää näppejäni sinusta erossa" tms. Sovimme siinä viesteillä sitten, että kunhan tulen työmatkaltani, niin tapaamme. Ajattelin silloin, että ehkä hänen puhelimensa tosiaan oli ollut huollossa, vaikka oudolta se tuntui... Pistin sitten myöhemmin miehelle viestiä, että "onko meillä treffit huomenna", johon en saanut vastausta sille päivälle. Seuraavana aamuna sain vastauksen "kyllä on, tosin loukkasin jalkani eilen ja joudut hoitamaan minua". Illalla sitten viestitin, että voisin pian tulla, johon sain vastauksen "olen niin kipeä, että ei tänään". Seuraavana päivänä näin sattumalta miehen ulkona kävelemässä (hän ei nähnyt minua). Hän kyllä ontui jalkaansa, mutten uskonut että kipu oli syy siihen, miksi hän loppujen lopuksi kieltäytyi. Sen jälkeen en ole häneen pitänyt yhteyttä eikä miehestäkään ole kuulunut mitään. Eli se siitä niinsanutusta kiinnostuksesta.
Näitä tapauksia riittää. Kysymykseni oli, että mitä teidän miesten pään sisällä oikein liikkuu? Miksi niin moni on liikenteessä mielellä "antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa"? Enkä tarkoita antamisella nyt seksiä, vaan ylipäätään tällaista vihjailua, jolla ei ole mitään pohjaa...
Vastaukset 15
Vanhimmat
heh heeeeeeee ;)
onko kyseinen heppu tampereelta?
JOs on niin hah haaaaaaaaaaaaaaa....
en voi selittää enempää heh heeeeeeeeeeh heh heeee
Eipä ole Tampereelta...
Samaa voisin kysyä miksi naiset tekevät samalla tavalla? Mulla on myös muutamia kokemuksia vastaavanlaisista naisista.
No mutta kun ensin kysyit niin vastataan jotain. Syitähän toki voi olla monia. Äkkiä tulisi mieleen jos tällä miehellä oli jotain muitakin treffi juttuja meneillä joista olikin enemmän kiinnostonut ja sai myös heiltä vihreää valoa, tai halusi odottaa miten siinä toisessa käy ja yritti pelata itselleen aikaa. Eli olit vasta varasijoilla. Tai onhan siltä voinut ensimmäisten kertojen jälkeen kiinnostus vaan kadota.
Ok. No mä olen miettinyt tuota myös, että oliko hänellä säätöä muidenkin kanssa samaan aikaan.
Ja ottiko hän sitten yhteyttä minuun, kun toinen säätö lähti menemään alamäkeen. Ja sitten tulee taas kehuja ja ihanuuksia. Mutta ei, ei mun jakeluun mene. Koska herraahan kiinnosti sitten viimeisellä yhteydenottokerralla tavata, mutta peruu treffit siinä vaiheessa, kun olen jo lähes matkallä hänen luo (ei nyt ihan). Eli ei mitään logiikkaa? Tai ehkä just sitä kuuluisaa miehen logiikkaa.
Mikä pakko hänellä on sanoa pitkän harkinta-ajan jälkeen joo minulle, jos kuitenkin parin tunnin päästä tulee katumapäälle????
Arvaan,että mies vain ehti tavata jo jonkun toisen. Ihmiset on aika nopeita käänteissään. Ehkä mies ajatteli ensin kertoa sinulle kasvokkain tilanteesta,mutta ei sitten jaksanutkaan vaivautua tai säikähti intoasi.
Säikähti intoani? Siis minähän olin yhteydessä mieheen kerran vajaa viikko sen jälkeen, kun olimme viimeksi tavanneet. Sen jälkeen oli pitkä tauko, jonka jälkeen herra itse otti yhteyden ja yhdessätuumin sovimme tapaamisen. Tämän jälkeen minä vain otin yhteyttä häneen sovittuna päivänä. Joten onko tämä yli-innokasta? Ei mielestäni.
Jep, ja edelleen, mitä tuohon tulee että hänellä on toinen. Edelleen paljon mahdollista, mutta kun minun jakeluun ei mene se, että miksi hän sitten ehdottelee tapaamisia, jos hänellä ei ole aikomustakaan nähdä.
Juu ja tosiaan, tästä on aikaa jo useita kuukausia, enkä haikaile enää miehen perään. Haluttaisi vaan joskus tietää, millä logiikalla te miehet oikein pelaatte... vaiko täysin ilman logiikkaa ;)
Sussu-77 minulla ihan sama tilanne nyt... kirjoitin juuri äsken uuden otsikon ja just huomasin tämän... surullista.
ukkomies ja suunnitelmat eivät menneetkään suunnitelmien mukaan, näitäkin riittää...ei ole helppoa sullakaan :(
siinä se tärkein.
Vaikka itse olen mies niin siltikää minen ymmärrä enkä hyväksy tuollaista toimintaa! Jos ei kiinnosta niin olisihan se mukava ja rehellista sanoa ettei kiinnosta, toisen tunteilla pitää leikkiä ....kele!!!
samaa mieltä, rehellisesti peli vaan poikki jos tuntuu ettei synkkaa..
miehen kanssa, joka oli lopulta homo. Halusi kokeilla kumpi on ennenkuin päätti olla homo. Mukava heppu oli ja ystävyys jäi, mutta.....
Itse olen miettinyt samoja, tosin noinkaan pitkällä "me" ei oltu.
Mies kuitenkin oli kiinnostunut, kysyi kahville jne. Jossain vaiheessa hän "hiljeni" eli tekstarien tyyli muutui. Kysyin kahvilla käyntiä ja se ei sopinut eräistä syistä - oli ok.
Jälkeenpäin olen epäillyt, että hänellä on toinen, exää veikkaan.
ihmissuhe koukerot ei voi muuta sanoa.
Tuohon kysymykseen ei voi vastata yksiselitteisesti kuin kyseinen mies - jos hänkään. Ilmeisesti kiinnostusta oli, mutta sitten se jostain syystä loppui. Tuollaista olen kokenut minäkin (ja varmaan moni muukin), ennen kuin löytyi se mies, joka ei pelannut pelejä vaan näytti korttinsa heti. Osaan arvostaa häntä paljon enemmän kuin jos noita muita kokemuksia ei olisi.