Miksi miehet ei osaa kysyä kysymyksiä naiselta?
Nainen: onko sulla jotain mitä sä haluaisit tietää minusta?
Mies: sä oot jo kertonu aika paljon... mitä muuta mun pitäis tietää?
N: No onhan sitä vaikka mitä
M: No sinä voit vaan kertoa...
N: En minä halua mitään erityistä kertoa, minä haluan vaan että sinä kysyisit jotain...!
M: Mistä aiheesta?
N: Mistä vaan...
M: No emmä keksi...sä haluat puhua jostain tietystä niinkö?
N: no en! No ei sitten, jos sä et keksi mitään kysyttävää multa...
M:Niinku mitä????
N: No ihan mitä tahansa... ei tämä ole mikään kompa kysymys...
M: Sä olet jo kertonut mulle kaiken mitä mä haluan tietää...
N: Eli sä tunnet mut nyt läpikotoisin?
M: no en nyt niinkään sanos... mutta tämä on stressaavaa...jos mulla on kysyttävää niin mä kysyn sitten..
N: jaahah...
M:jos joku sanoo että onko sulla jotain kysyttävää, se kuulostaa ninku ne haluais puhua jostain tietystä.
N: no ei! Musta vaan tuntuu että sä et koskaan kysy mitään, ja mä kyselen koko ajan..
M: No ei se mitään haittaa.. mä en vaan ole niin kova kyselemään kun sä.
M:No niin ootsä nyt suuttunu? Anteeksi,
N:En oo suuttunu, mutta ei tämä keskustelyu mene minnekään.. ja mua väsyttää..
Nainen: onko sulla jotain mitä sä haluaisit tietää minusta?
Mies: sä oot jo kertonu aika paljon... mitä muuta mun pitäis tietää?
N: No onhan sitä vaikka mitä
M: No sinä voit vaan kertoa...
N: En minä halua mitään erityistä kertoa, minä haluan vaan että sinä kysyisit jotain...!
M: Mistä aiheesta?
N: Mistä vaan...
M: No emmä keksi...sä haluat puhua jostain tietystä niinkö?
N: no en! No ei sitten, jos sä et keksi mitään kysyttävää multa...
M:Niinku mitä????
N: No ihan mitä tahansa... ei tämä ole mikään kompa kysymys...
M: Sä olet jo kertonut mulle kaiken mitä mä haluan tietää...
N: Eli sä tunnet mut nyt läpikotoisin?
M: no en nyt niinkään sanos... mutta tämä on stressaavaa...jos mulla on kysyttävää niin mä kysyn sitten..
N: jaahah...
M:jos joku sanoo että onko sulla jotain kysyttävää, se kuulostaa ninku ne haluais puhua jostain tietystä.
N: no ei! Musta vaan tuntuu että sä et koskaan kysy mitään, ja mä kyselen koko ajan..
M: No ei se mitään haittaa.. mä en vaan ole niin kova kyselemään kun sä.
M:No niin ootsä nyt suuttunu? Anteeksi,
N:En oo suuttunu, mutta ei tämä keskustelyu mene minnekään.. ja mua väsyttää..
Vastaukset 62
Vanhimmat
"Onko sulla jotain mitä sä haluaisit tietää minusta?"
Poista tuosta sanat "tietää minusta", niin jo alkaa kommunikaatio pelata!
Nyt on nainen ulapalla? Miten niin?
Niin mutta miksi miehet ei osaa kysyä kysymyksiä? ääh... emmä tajua... Nyt on nainen ulapalla...
Eikö yleensä ole suoraselkäisempää kertoa itse jos jotain on sydämellä kuin odottaa, että kumppani kaivaa sen esiin?
Et kai nyt säkin! Ei mulla mitään sydämellä ole! Mutta olis kiva jos se mun mies joskus kysyis musta jotain... kun se on aina minä joka kyselee!!!
Kysely on kiusallista, ihmisen voi oppia tuntemaan muutenkin. Ihan normaalissakin keskustelussa paljastuu toisesta ihmisestä yhtä sun toista.
Mun mielestä toi kysymys "haluaisitko tietää minusta jotakin" kuulostaa ihan siltä että kohta tulossa on jonkinlainen avautuminen. Esimerkiksi "haluaisitko tietää minusta jotakin... en ole aina ollut nainen"... tai jotakin muuta perin hämmentävää.
Voi ei saa vedet silmissä nauraa! kaipa te kaikki miehet ootte sitten samanlaisia... En minä mitään avautua halua. ja ei mulla mitään järkkyjä salaisuuksia ole. Kertoisin kyllä jos olisi. :)
Mutta minen jaksa aina olla se keskustelun "ylläpitäjä". Ja sitäpaitsi, jos mies jaksaisi pinnistellä sen verran että keksisi yhden vaivaisen kyssärin, niin sitten sen ei tarvitsisi puhua moneen minuuttiin mitään, kun mä vastaisin sen kysymykseen... :)
Miksi sen kysymyksen pitää koskea nimenomaisesti sinua? Keskustelkaa jostain normaalista aiheesta, kuten mitä mahtaa olla avaruuden takana tai lähteekö metsässä kaatuvasta puusta ääntä jos kukaan ei ole kuulemassa.
Yleensäkin keskustelun kannalta on hedelmällisempää, että sitä käydään aiheesta mistä molemmat tietävät suunnilleen yhtä paljon tai vähän. Keskustelu menee aika yksipuoliseksi jos sen aiheena on sinä, josta sinä tietenkin tiedät (tai kuvittelet tietäväsi) melkein kaiken ja mies tietää tuskin mitään. Silloin keskustelu päättyy siihen että mies kysyy sinulta vaikkapa "oliko sinulla kavereita koulussa" ja sinä aloitat kahden tunnin monologin aiheesta. Ei sellainen ole keskustelua.
Aijaaa... että miehet saa puhua tuntitolkulla itsestään, mutta jos nainen puhuu itsestään niin siitä tulee monologi?
Eikö se nyt ol eihan normaalia puhua toisistaan suhteen alussa, kun haluaa oppia tuntemaan? Kyllä niistä avaruuksista ehtii puhua myöhemminkin. :) Minua ei hirveesti jotku kaatuvat puut kiinnosta kuten ei jalkapallokaan. Maailmankaikkeuteen ja elämän tarkoitukseen ei olla vielä päästy...
Sinä kuulostat ihan minun mieheltä... jos en tietäisi paremmin niin sanoisin että olette yksi ja sama ihminen.
Huokaus... pitäisi kai vain luovuttaa ja mennä nunnaluostariin.. niin tai sitten ruveta lesboksi, vaikka ei sekään oikein kiinnosta, kun on teissä miehissä hyvätkin puolenne.. ;)
jotenkin se vaan saa miehen näyttämään tosi mielikuvituksettomalta, jos se ei saa yhtä kysymystä puserrettua ulos! ja voisikai se kysymys olla vaikka se sinunkin favorite eli mitä ajattelet kaatuvista puista? .... ;)
ja tottahan toki lähtee ääni, vaikka kukaan ei olisi kuulemassa... :)
Olen asiasta eri mieltä. Jotain värähtelyjä siitä puusta varmasti lähtee, mutta ne muuttuvat ääniksi vasta kuuloelimissä.
Katso nyt, heti saatiin keskustelu aikaiseksi!
ei se silti tarkoittaisi että sitä ääntä ei lähtisi. Eri asia on kuuleeko sitä kukaan? ;) saattaahan sen joku jänis kuulla...:)
Onneksi naiset puhuvat kernaasti itsestään, ja yleensä ihan kysymättäkin... ;)
Tietenkin aluksi on hyvä oppia tuntemaan se kumppani ja keskustella suhteesta. Mutta ei sen keskustelun kai tartte olla niin väkinäistä? Tai jos tarttee, niin tehkää valmiit kysymyskortit ja nostakaa niitä vuorotellen hatusta.
Mielestäni "elämän tarkoitus"-tyyppisten filosofisten kysymysten pohtiminen yhdessä kertoo kumppanista ja suhteen todellisuudesta paljon enemmän kuin erityiset itseä ja kumppania koskevat kysymykset.
Mä muuten luulen, että nunnaluostareissakaan ei juuri keskustella parisuhteista.
Mutta voiko sitä kutsua silloin ääneksi? Ääni on aistimus, joka syntyy aivojen kuuloaivokuorella. Jos ei ole kuulevia aivoja (ei jäniksenkään), ei ole ääntäkään.
Lähteekö vasarasta kipua, jollei se osu kenenkään sormeen?
Mistä tämä oletus syntyi että haluaisin keskustella parisuhteesta? Minä tiedä n hänen tunteensa, ja hän tietää minun, joten en minä siitä olisi halunnut keksutella. Lähinnä vaan kyse oli ihan normaalin vuorovaikutteisen keskustelun synnyttämisestä, jotta minä en tuntisi aina olevani se keskustelun ylläpitäjä...
Helposti tuommisiin elämän tarkoitus tyyppisiin kysymyksiin ei saa miehistä hirveän paljon irti, riipppuu tietenkin ihmisestä... Mutta monen miehen mielestä tuommoiset on huuhaata ja akkojen löpinöitä... (katso muutama keskustelu alaspäin)... :)
Minä kysyin siltä tuota kysymystä ja se oli samaa mieltä kuin minä. Eli että kuuluu ääni. Joten mitään keskustelua ei valitettavasti siitäkään syntynyt. :)
No vaikka maailman kaikki ihmiset ja muut eliöt olisivat kuuroja, niin tarkoittaisiko se sitä, että mitään ääntä ei kuuluisi mistään? Jos musiikki soi radiosta, ja vaikka sitä ei olisi kukaan kuulemassa, niin ei se sitä tarkoita, että sitä musiikkia ei kuuluisi (itsekseen). äh... em mää tiiä...
pitäisi kai sitten puhua siitä värähtelystä....se kai olisi oikea termi...
äänestä voi puhua ilman kuulijaa. Sanotaan, että ääni, aaltoliike, syntyy painevaihteluista väliaineessa - se on jo olemassa ennen kuulojärjestelmän reagointia aaltoliikkeeseen, josta seuraa kuuloaistimus.
Perustietoa kuulojärjestelmästä: http://www.psykonet.fi/perustutkinto/kogneu06/301106.pdf
Itselläni taisi jäädä juuri tämä luento väliin... Mutta vilkuiltu on jälkeenpäin.
Juuri tämä tekee tästä kysymyksestä mielenkiintoisen. Mitä ääni on? Onko se vain aaltoliikettä jossain väliaineessa vai jotain muutakin? Mielestäni ennen aivoissa tapahtuvaa tulkintaa voidaan puhua vasta aaltoliikkeestä/energian siirtymisestä, ei äänestä. Sama aaltoliikehän voidaan tulkita aivoissa myös näköaistimuksena, mikäli tyypillä on synestesia. On myös ääniaaltoja jotka ovat ihmiskorvan värähtelytaajuuden ylä- ja alapuolella ja ne ihminen kokee tuntoaistimuksina tai ei havaitse ollenkaan. Joillekin eläimille nekin ovat ääniä.
Siis tarkoitatko että äänilähde onkin hermo, joka synnyttää ääniaistimuksen aivoihin? Tuolla logiikalla kaatuvasta puustä ei missään olosuhteissa lähde muuta kuin aaltoja, eli puusta ei lähde ääni edes sen kaatuessa kuulijan läsnäollessa.
Asian näin ollessa totean, että ääni on päässäsi.
Niin, tai äänilähde on aivojen hermoverkko joka muodostaa sinne tulevista impulsseista tulkinnan, että äänestähän tässä on kyse eikä esimerkiksi hajusta tai näystä. Aivoja voi eri tavoin ärsyttää kuulemaan ääniä ja näkemään näkyjä, vaikka niille ei olisi mitään ulkoista lähdettä. Harha voi olla ihan todellinen ja hyvin yksityiskohtainen (joku potilas kuvaili aivoja ärsytettäessä kuulevansa Wienin poikakuoron laulavan O Tannebaumia): Ääntä ilman ääniaaltoja. Aivan kuten metsässä kaatuvasta puusta lähtee ääniaaltoja, muttei ääntä.
Eli juu, ääni on päässäni ;)
"On myös ääniaaltoja jotka ovat ihmiskorvan värähtelytaajuuden ylä- ja alapuolella --"
Ja näistäkin puhutaan ääninä - ääninä, joita muut olennot mahdollisesti kuulevat.
Kysymyksessä "kuuluuko ääntä puun kaatumisesta, jos kukaan ei ole kuulemassa" hämää sanan "kuuleminen" käyttö. Toki ei voida kuulemisesta puhua, jos ei ole aistijaa. Mutta äänellä on objektiivinen merkitys: myös ihmisen taajuusalueen ulkopuolella on ääniä, jotka ovat meille merkityksettömiä. Silti niillä on äänen status.
Kysymystä "syntyykö ääntä, kun puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa" en pidä ontologisena, vaan se on empiirinen kysymys (syntyykö ääniaaltoja), jossa filosofian rooli on korkeintaan analyyttinen, käsitteen selventäjän rooli (onko "ääni" identtinen "ääniaaltojen" kanssa).
Erittelisin "äänen" käsitteen "kuuloaistimuksen" käsitteestä. Kuuloaistimus voidaan tuottaa keinotekoisesti, mutta ääni on luonnollinen ominaisuus ulkomaailmassa. Eli "ääni" on identtinen "ääniaaltojen" kanssa. Ellen ole väärin ymmärtänyt, tämä on yleinen määritelmä.
1) Miestä ei yksinkertaisesti keskusteluta niin paljon kuin naista.
2) Mies on huomannut ettei turha lätinä johda mihinkään. Tämä on naiselta vielä huomaamatta.
3) Mies oppii tuntemaan toisen seuraamalla tämän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, eli siis tekojen kautta. Naiset voi kuvitella oppivansa tuntemaan toisen puhumulla. Liekö totta, enpä usko.
4) Se todennäköisin lienee kuitenkin, että mies ei juuri tuolla hetkellä ajattele naista tai parisuhdetta yleensäkään. Hänellä ei siis ole valmiina mielessä jotain kysyttävää, eikä sitä myöskään sinne pälkähdä, kun aletaan yht'äkkiä painostamaan. Mies todellakin kysyy sitten, kun sitä kysyttävää ilmenee. Muutenkin voitais olla vähemmällä pälättämisellä. Äskeinenkin kysymyksillä ahdistelu karkoitti mielestä sen pappatunturin vaihdelaatikon räjäytyskuvan, jota mies tosiasiallisesti mietti, kun alettiin parisuhteesta taas kyselemään.
1) Miestä ei yksinkertaisesti keskusteluta niin paljon kuin naista.
Kyllä sitä keskusteluttaa... mutta se vaan odottaa että mä teen kyssärit
2) Mies on huomannut ettei turha lätinä johda mihinkään. Tämä on naiselta vielä huomaamatta.
Jaa...en tiedä mutta kyllä me lätistään ja se näyttää tykkäävän siitä
3) Mies oppii tuntemaan toisen seuraamalla tämän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, eli siis tekojen kautta. Naiset voi kuvitella oppivansa tuntemaan toisen puhumulla. Liekö totta, enpä usko.
Joo niin kai sitten...
4) Se todennäköisin lienee kuitenkin, että mies ei juuri tuolla hetkellä ajattele naista tai parisuhdetta yleensäkään. Hänellä ei siis ole valmiina mielessä jotain kysyttävää, eikä sitä myöskään sinne pälkähdä, kun aletaan yht'äkkiä painostamaan. Mies todellakin kysyy sitten, kun sitä kysyttävää ilmenee. Muutenkin voitais olla vähemmällä pälättämisellä. Äskeinenkin kysymyksillä ahdistelu karkoitti mielestä sen pappatunturin vaihdelaatikon räjäytyskuvan, jota mies tosiasiallisesti mietti, kun alettiin parisuhteesta taas kyselemään.
No ensinnäkin, en halunnut puhua "parisuhteesta jne". Mutta halusin vaan ettö mies kysyisi minusta ihmisenä jotakin.. ihan mITä tahansa... en jaksa aina olla se joka tekee kysymykset...
sen verran, että naiset tuntuu suhteessa jatkuvasti ajattelevan sitä toista osapuolta, itseään sekä sitä parisuhdetta. Jos ei näitä, niin sitten jonkun ystävän, sukulaisen, naapurin, työkaverin tai jonkun muun parisuhdetta. Siis ihmisiä ja ihmisuhteita yleensäkin.
Mies voi ihan hyvin kelailla sitä pappatunturin vaihdelaatikon korjausta hiljaa itsekseen, kun nainen ihmissuhteista pälättää.
että kysy siltä seuraavan kerran, että mitä se haluaisi tietää sen vaihdelaatikon korjauksesta, niin avot, saat kysymyksiä ja keskustelua roppakaupalla.
:) vai että pappatunturin vaihdelaatikkoa!!!! LMAO!!!
Kyllä se mieskin osaa puhua meidän parisuhteesta, ei siinä mitään, mutta jotenkin aina se olen kumminkin minä, joka pitää keskustelua yllä ja kyselee.. Ja ei ole nyt kiinni siitä että mies ei olisi rakastunut, tai että minä en olisi rakastunut, vaan kai vaan siitä, että miehet on eri planeetalta kuin naiset... ?
tai jalkapallosta... :(
Oikeasti ei siis ole mitään ongelmaa. Kaikki menee hyvin. Kaikki on hyvin. Kyse on vaan siitä, että SINÄ haluaisit miehen toimivan eri tavalla, etkä ota häntä sellaisena kuin hän on. Hänelle näyttää kertomasi mukaan kelpaavan varsin hyvin nainen, joka tykkää pitää keskustelua yllä. Ehkäpä hän on oikein ihastunutkin tähän ominaisuuteesi, kun on itse siinä vähän huonompi.
Kuule, anna sen miehen olla sellainen kuin se on. Te olette erilaisia, olkoon se suhteenne rikkaus. Hyväksy se ja nauti siitä.
Näin kai sitten. Enkä minä nyt häntä halua muuttaakaan, mutta olisi kiva että mieskin osouttaisi kiinnostustaan MINUSTA ja ajatuksistani, ja naisille parhaiten sen osoittaa tekemällä kysymyksiä. Naiset osaavat luonnostaan kysyä kysymyksiä toisiltaan. Koskaan ei tule tunne että vain "toinen" olisi aktiivisempi osapuoli keskustelussa. Eikä ole edes siitä kiinni, että mies ei haluaisi keskustella, kyllä hän siitä näyttää tykkäävän. Mutta ei vain koskaan kysy mitään minusta... :(
toi "onko sulla jotain mitä sä haluaisit tietää minusta? ", voi antaa käsityksen, että haluat hänen kysyvän jotain tiettyä. Tai, että sinulla on synkeä salaisuus tms.
Mies osaa kyllä kysyä kysymyksiä, joskus vaan tuntuu ettei niitä oikeita. Onko niin vaikeaa kysyä :"oletko kiinnostunut/pidätkö minusta?"?? siis sen siaan että kysyt:"onko sulla jotain mitä sä haluaisit tietää minusta?"
Kun minä tiedä ettö se rakastaa minua, niin ei sitä tarvitse kysellä... Lähinnä nyt pointti oli ihan tavallisen keskustelun luominen...
Sano näin: "Rakas, onko sinulla hetki aikaa? Hyvä, istupa alas, haluan kertoa muutamia asioita itsestäni. Toivon, että esität kysymyksiä jos joku asia jää sinulle epäselväksi tai haluat lisävalaistusta asiaan. Onko selvä? Hyvä!..." ja sitten alat kertoa kuinka sinulla oli lapsena lemmikkihamsteri nimeltä Retu, joka valitettavasti kuoli, koska menetti henkensä.
No tuo nyt on ihan väkinäistä. Ei kai nyt kukaan halua puhua semmoisesta mistä toinen ei halua kuulla? :) Sitäpaitsi, ei se ollut Retu vaan Emma. :) Se hamsteri... Ja ei minulla mitään pakottavaa tarvetta ole puhua mistään, ei ole traumoja tai muuta lapsuudesta... mutta kun minäkin kyselen hänen lapsuudestaan, niin eikö sitä pirulauta kiinnosta yhtään minun lapsuuteni... En nyt haluaisi sitä kiduttaakaan niillä tarinoilla! :)
Kiinnostaa varmaan kuulla, mutta ei esittää kysymyksiä. Vai vaikuttaako mies turhautuneelta kun kerrot lapsuudestasi?
Ehkä tämän takia suurin osa psykologeista ja sosiaalialan ihmisistä on naisia. Eivät naiset ole sen empaattisempia kuin miehetkään, ne vaan rakastavat esittää kysymyksiä...
Naiset osaavat esittää kysymyksiä luonnostaan... Ei mulla ainakaan koskaan ole tyttökavereiden kanssa samaa ongelmaa. Olet siinä aivan oikeassa. Mutta kuinpa nyt vielä eilen nukkumaan mennessä sitä "miehet ovat marsista naiset venuksesta kirjaa". Ja jopa sekin mainitsi tämän kysymysten kyselyn eräänä tärkeänä asiana, jolla pitää nainen onnellisena. Kun naiselta kysyy kysymyksiä, mies osoittaa kiinnostuksensa tämän ajatuksia kohtaan. Jos mies ei koskaan kysy mitään, tulee naisella tunne, että mies ei välitä eikä ole kiinnostunut hänen ajatuksistaaan...
Kuten meilläkin, vaikka tiedän, että hän minua rakastaa, tulee minulle hänen kysymyttömyydessään semmoinen tunne, että ei hän oikeasti minua tunne, tai ole kiinnostunut ajatuksistani. Vaikka tämä ei olisikaan totta! :)
Mutta katse saattaa lähteä harhailemaan... :) varsinkin jos tulee jalkapalloa tai rugbya telkkarista.. ;)
keskustelun ylläpitäminen voi olla kyllä vähän hankalaa. Minä teen niin, että kerron jotain jostain ja esitän siihen littyvän kysymyksen mallin:" entä sinulla?". Tuollainen kovin laaja kysymys kuin "mitä haluaisit tietää minusta?" voipi aiheuttaa hämmennystä kulkijassa. Minä t.n. kyselemään jotain vähemmän vakavaa ja pikku tuhmaa..
ime itseäsi ja samallla muita.
Miten itseään imetään? :) hih!
Ei kiitos.
eivät ole samanlaisia räpätätejä kuin naiset.
Mutta älä tästä miestä syytä, tämäkin juontaa niiltä ajoilta kun luolissa asuttiin ja raakaa liha syötiin.
Miehet olivat metsästäjiä ja silloin piti pitää turpa kiinni, muuten jäi saaliitta.
Evoluutio karsi lörpöttelijät hyvin nopeasti ja näin miehestä muodostui ihminen joka osaa prosessoida asioita hiljaa päänsä sisällä.
Naiset taas olivat keräilijöitä ja liikkuivat keskenään ja lasten kanssa jatkuvalla kälätyksellä pidettiin yhteyttä ja peloitettiin pedot pois, samalla tarkistettiin että lapset eivät eksy laumasta.
mut iha siisti tarina, ei siinä mitää ;D ;D
et niinku evoluution takii olis niinku on. ja et niinku sen kivikaude jälkee ei olis mitää evoluutioo tapahtunu hähä :D
mutta tuo kälätys ja ämmämäisyys nyt vaan ei ole ilmeisesti evoluution kannalta ollut mikään valtti jolla niitä hedelmällisiä naaraita on isketty. :D
Ihmiset paikalleen sitonut maatalous alkoi 10000 vuotta sitten. Hiljainen metsämies on opetellut muuta vasta 10000 vuotta, jos ihmismies on kantanut luolamiehen geneettistä hiljaisuutta 200000 vuotta, niin ei niitä muutoksia hetkessä synny. Sitäpaitsi geneettinen muutos vaatii muutokseen pakottavan tarpeen.
Naiset ovat hama historian oppineet valitsemaan miehen ulkoisten ominaisuuksien mukaan, heidän on ollut pakko kun mies ei ole puhunut läpiä päähänsä. Ulkoinen valinta on naisilla tapahtunut miehen lihaksikkaan perseen tms. ulkoisen ominaisuuden mukaan, joka on ollut merkkinä tehokkaasta liikkumiskyvystä metsästyksessä. Myös tuotu lihasaalis on ollut vaikuttamassa naisten valintoihin. Miehen harhaluulo puolison valinnasta on syntynyt vasta maatalouden myötä, jolloin maatalousomaisuuden perimys on tullut peliin mukaan.
Tämänpäivän naisia tarkkailemalla voi ennustaa, ettei puhuvan miehen kehittymistä ole vuosituhansiin odotettavissa. Naiset edelleen valitsevat miehen ulkoisten ominaisuuksien perusteella.
Naisten käsitys geneettisestä muutoksesta on vähän ihmeellinen. Sitä muutosta odotetaan siltä omalta ulkoisin perustein valitulta luolamieheltä, hah ;) Geneettise muutokset näkyvät vasta miehen siittämässä pojassa ja niitä muutoksia on turha odottaa ennenkuin nainen alkaa valita miestä puhetaidon ja vuorovaikutustaidon perusteella.
Mielenkiintoista... enpä kai ainakaan ole yksin "ongelmani" kanssa.. :)
saimme ainakin vielä mieheni kanssa hyvät naurut tästä asiasta eilen illalla. Minä sanoin sille että sinä olet varsinainen mies. Ja minä varsinainen nainen. Hän sanoi "Ja hyvä niin sovimme kuin vakka ja kansi"...
Mutta toisaalta en voinut olla ajattelematta, että ehkä joka naiselle sopisi paremmin semmoinen runoilija herkkä sielu, eikä mikää ravaas amerikkalaisen jalkapallonpelaaja... Mutta sitten tosiaankin pitäisi tinkiä juuri niistä ulkonäöllisistä seikoista? ;)
Vaikka täytyy kyllä sanoa mieheni puolustukseksi että hän on hurmannut minut monella muulla ominaisuudellaan, joista jotkut jopa todistavat hänen olevan sinut "naisellisuutensa" kanssa. Joten ei hän nyt aivan luolamies ole kuitenkaan! ;)
Luin muuten tuossa eilen vielä semmoista parisihde opasta kuin "Miehet ovat marsista naiset Venuksesta". Sekin mainitse tuon miehen kyvyn tehdä kysymyksiä naiselta eräänä tärkeimpänä taitoa pitää nainen onnellisena! :)
Miten sitä saisikin miehen tekemään niitä kysymyksiä? Ilman että siihen pakotetaan...:(
ole kuule yksi yö pois kotoa ilmoittamatta, niin eiköhän niitä kysymyksiä ala tulla ihan riittävästi :D
Epäilemättä...
Joo, mies ei tajua kysyä, jos ei ole mitään ilmeistä aihetta.
Eihän miesten keskinäisissä illanistujaisissakaan kysellä mitään, vaan puidaan jotain tilannetta tai asiaa, esimerkiksi futismatsia, auton teknisiä ominaisuuksia, naisia, kosmologiaa, politiikkaa, musiikkia, kalastusta, työasioita jne.
Tiettävästi ainoa mies maailmanhistoriassa joka on osannut esittää kysymyksiä oli Sokrates, ja sekin oli homo.
Ehdota, että hän kysyy jotain pakkomielteistä. Ja jos hän sitten onnistuu kysymään: "Onko sinulla mitään pakkomielteitä?", voit sitten paljastaa, että sinulla on tällainen usko, että naisen pitää pitää kysymyksiin vastaamisesta, ja miesten sen takia pitää ysyä kysymyksiä, ja että luit noin yhdestä kirjasta, ja voisiko hän, pliis, kysyä lisää kysymyksiä.
Yksi insinöörityyppi kerran esitteli minulle auton moottorin kaikkine hienouksineen, selitti, miten se toimii. Ja sitten sanoi: "Onko sinulla mitään kysymistä?" Höh? Olisi pitänyt tietää aika paljon moottoreista (tai olla niistä kiinnostunut) voidakseni tietää, mitä kysyä. Hän oli jo kertonut enemmän kuin minun tarvitsi tietää, ja vaikka se oli kiinnostavaa, ei se ollut minulle yhtä kiehtova puheenaihe kuin hänelle. Hänellä oli harvoja muita aiheita kuin moottorit.
jaa. no metsämiehelle sit tiedoks vaa, et evoluutioo olis tapahtunu (ja tapahtuis edelleenki) sen jälkeenki, ku toi maatalous 10000 vuotta sitte olis alkanu.
et niinku se, et sen elimistö sietää lehmän maitoo, se olis vaan 4000-6000 vuotta sitte tullu evoluution mukana mutaationa nykyihmiselle.
ja se, et kaikkie elimistö ei sitä siedä, johtuis siitä, et toi mutaatio ei ehkä periytyis nii tehokkaasti kaikille TAI sitte siitä, et valio iskukuumentaessaan maitoo muuttais sen maitosokereit sillee, et toi mutaatiokaa ei siitä selviis.
et niiku tää paukkutauti eli laktoosi-intoleranssi johtuis niinku siitä.
et niinku se siitä harhaluulosta, et nykyihmine olis sama, kui joskus 10000 vuotta sitte.
ehkä semmone örmykörmy olis tappanu kivikaudella semmoset riisitautiset ;) taiks sitte ne on kuollu ittestää. tai sit naiset ei olis ollu kovin vakuuttuneita niitte mahiksista ja valitsivat örmykörmyn :D :D hähä
ja sit toisin päin. toi naiste kälätys, vaiks se käyki joskus hermon, olis tän mielestä kuitenki niinku loppupeleis iha jees. et niinku se olis kuitenki jonkimoine merkki siitä, et kaikki olis ok :)
Evolutiivista hienosäätöö on tapahtunut n. 200000 vuotta. Mutta mitään oleellista muutosta ei ihmislajissa ole havaittu tapahtuneen tänä aikana. Evoluutio on mm. sopeuttanut ihmisen ihon elinympäristön ultaviolettisäteilyn mukaiseksi. Alkuperäinen ihminen kun oli mustaihoinen.
Pohjoiseen tullut ihminen vaaleni, koska tummimmat kuolivat helpommin D-vitamiinin vajeen alentaessa tautien vastustuskykyä. Muitakin vastaavia olosuhteiden pakottamia muutoksia voidaan löytää. Mutta nyt on kyse miehen luontaisesta puheliaisuudesta tai sen puutteesta. Siinä ei ole tapahtunut muutosta, koska ei ole ollut tarvetta. Lapset siittää edelleen suurimmalla todennäköisyydellä mies johon naisen silmä ihastuu.
Nainen, joka haluaa kuulla itseään koskevan kysymyksen voisi vihjata miehelle tulevansa onnelliseksi saadessaan joka päivä huomiota henkkoht. kysymyksen muodossa. Mieshän ei luultavasti voi tietää mikä tällaisen naisen jatkuvan onnen toisi.
Jospa kertoisit miehellesi haluavasi kuulla esim. seuraavat kysymykset loppuelämäs jokaisena mahdollisena päivänä: Miten voit? Oletko saanut levätä tarpeeksi? Muistathan kertoa minulle; kun en kuitenkaan kaikkea huomaa, jos sinua joku asia vaivaa? Tulethan keskustelemaan kanssani ihan kaikista asioista, koska minusta on tärkeää että puhumme ihan kaikesta?
Kerro myös, että persoonallisuutesi on luultavasti syynä em. kysymysten jatkuvaan "tarpeeseen". Voi olla myös aiheellista, että tutustutte toistenne persoonallisuuksiin vaikka testien kautta. Testejä on eri tyyppisiä, persoonallisuuden jaot ovat 16 ta 9 erilaiseen.
Sehän tarkoittaisi sitä, että miehen pitäisi tunnustaa, ettei tiedä.
Umpimähkään luin keskustelua ja minusta tuntuu, että kehittelet turhaa ongelmaa. Jos haluat kertoa jotain, niin kerro. Miksi yrität muuttaa ympäristöäsi kun pienemmällä vaivalla muuttaisit omaa suhtautumistasi ympäristöön ja tapaasi olla vuorovaikutuksessa ympäristösi kanssa. Eikö tästä ollut puhetta "miehet ovat marsista ja naiset venuksesta" -kirjassa?
No ensinnäkin 1) en ole koskaan sanonut että tämä olisi mikään massiivinen "ongelma". Ihmetyttä vain, miksi miehille tuntuu olevan niin vaikea tehdä kysymyksiä.
2) Minulla, ei ole mitään tarvetta kertoa itsestäni jotakin. Päin vastoin, sillä että mies kysyy jotain minusta, hän osoittaa kiinnostusta ja välittämistä. tai näin ainakin minä (naiset yleensä) kokevat asian.
Miehet rakastavat puhua itsestään. ja naiset mielellään tekevät kysymyksiä. Ehkä se tulee heille luonnostaan. Miksi miehen on sitten niin vaikea tehdä edes silloin tällöin joku kysymys takaisin?
Miksi kehität asiasta ongelman?
Miehet ei vaan tee kysymyksiä vain siksi, että nainen siitä tykkäisi. Sille on turha kysellä selityksiä, koska miehet ei vaan selittele.
Jos jokin asia on vaikeaa, sen selittäminen on yleensä vielä vaikeampaa.
Terveisin
M48
Miks ihmeessä vaivautua edes juttelemaan kenenkään kanssa jos käsitys jutustelusta on se, että painostaa toista kysymään jotain.
Mä dumppaan miehet välittömästi jos ne lähtee tolle linjallle "kysy ny jotain .. please kyyyyssyyyy", osottaa aivottomuutta ja täydellistä keskustelutaidottomuutta. Jos juttua ei synny omista yrityksistä huolimatta, ei toinen ole yksinkertaisesti kiinnostunut. Inhoittavaa tollanen painostus, koskipa se mitä asiaa tahansa.
Revit meidät nyt siis mukaan sun ja sun miehen pieneen kinasteluun siitä, miksi se miehesi ei osaa tai uskalla kysyä sulta oikein mitään?
Ehkäpä sen ei tarvitsekaan tietää, jos se on muutenkin jättämässä sut lähiaikoina. Tosta jatkuvasta kyselystä, se menee vielä enemmän paineeseen.