Kuinka tarkasti laskette?

Kyllä sen omasta olostaan tietää ja osaa arvioida jos on tullut syötyä liikaa tai liian vähän jotain.

Nää jutut on niin yksilöllisiä, ettei auta kuin kuunnella omaa kroppaansa. Se taito tosin tuntuu nykyisin monelta puuttuvan. Samoin kun järjenkäyttö. "Söin juuri jättipussin juustosuikeroita. Miksiköhän mulla on näin paha olo?"

Hoen aina, ettei elämä ole niin yksinkertaista, mutta itsensä kuuntelemisessa ja edes pienessä järjenkäytössä se kyllä on. Ainakin perusterveille.

skäribo kirjoitti:

Kyllä sen omasta olostaan tietää ja osaa arvioida jos on tullut syötyä liikaa tai liian vähän jotain.

Nää jutut on niin yksilöllisiä, ettei auta kuin kuunnella omaa kroppaansa. Se taito tosin tuntuu nykyisin monelta puuttuvan. Samoin kun järjenkäyttö. "Söin juuri jättipussin juustosuikeroita. Miksiköhän mulla on näin paha olo?"

Hoen aina, ettei elämä ole niin yksinkertaista, mutta itsensä kuuntelemisessa ja edes pienessä järjenkäytössä se kyllä on. Ainakin perusterveille.

En tiedä oletteko seuranneet nykyaikaista suuntausta tai oikeastaan vielä sen esiinmarssia joka on askel hyvään suuntaan. Nimittäin makeisten pakkauskokojen uudelleensuunnittelu pienempään suuntaan sekä tuo aiemminmainittu markkinoinnin rajoittaminen. Tästä oli eilen Hesarissa pitkä juttu jos satuitte lukemaan.

Kyllä tietysti hieman ihmetyttää se, miksi limonadiautomaattehin pitää tuotelogon sijaan laittaa kuvia urheilijoista, ikäänkuin heillä olisi saavutetut tavoitteet kys.tuotteen ansiota. Askel kerrallaan ja kasvatusta oikeaan suuntaan vieden saattaa mennä moni roskaruokaketju nutulleen nykytuotteita uudistamatta radikaalisti.

Jos jotakin asiaa haluasin peräänkuuluttaa niin kotiruoan valmistamista lasten kanssa! Tehkää hyvät lapsekkaat ihmiset niin paljon ruokia hyvistä raaka-aineista käsityötä suosien ja ilman hosumista. Näin annatte lapsillenne enemmän kuin arvaattekaan, eli siirrätte automaattisesti ne teidän aikanaan saamanne perimätiedon päivitetyssä muodossa lapsillenne. Arvostus pikaruokia ja ennenkaikkea mauttomia eineksiä kohtaan tämän jälkeen oikealla tolalla.

Uimahalli kutsuu joten adios vaan!

triplester kirjoitti:

En tiedä oletteko seuranneet nykyaikaista suuntausta tai oikeastaan vielä sen esiinmarssia joka on askel hyvään suuntaan. Nimittäin makeisten pakkauskokojen uudelleensuunnittelu pienempään suuntaan sekä tuo aiemminmainittu markkinoinnin rajoittaminen. Tästä oli eilen Hesarissa pitkä juttu jos satuitte lukemaan.

Kyllä tietysti hieman ihmetyttää se, miksi limonadiautomaattehin pitää tuotelogon sijaan laittaa kuvia urheilijoista, ikäänkuin heillä olisi saavutetut tavoitteet kys.tuotteen ansiota. Askel kerrallaan ja kasvatusta oikeaan suuntaan vieden saattaa mennä moni roskaruokaketju nutulleen nykytuotteita uudistamatta radikaalisti.

Jos jotakin asiaa haluasin peräänkuuluttaa niin kotiruoan valmistamista lasten kanssa! Tehkää hyvät lapsekkaat ihmiset niin paljon ruokia hyvistä raaka-aineista käsityötä suosien ja ilman hosumista. Näin annatte lapsillenne enemmän kuin arvaattekaan, eli siirrätte automaattisesti ne teidän aikanaan saamanne perimätiedon päivitetyssä muodossa lapsillenne. Arvostus pikaruokia ja ennenkaikkea mauttomia eineksiä kohtaan tämän jälkeen oikealla tolalla.

Uimahalli kutsuu joten adios vaan!

> Jos jotakin asiaa haluasin peräänkuuluttaa niin kotiruoan valmistamista lasten kanssa! Tehkää hyvät lapsekkaat ihmiset niin paljon ruokia hyvistä raaka-aineista käsityötä suosien ja ilman hosumista.

Olen täysin samaa mieltä. Mikäli ei koskaan ole tottunut laittamaan ruokaa, einesten jatkuva käyttö varmasti houkuttaa, mutta pienellä opettelulla itse tehdystä ruoasta saa huomattavasti valmisruokaa herkullisempaa. Samalla jälkikasvu oppii arvostamaan luonnollisia makuja ilman erilaisia aromivahventeita.

triplester kirjoitti:

En tiedä oletteko seuranneet nykyaikaista suuntausta tai oikeastaan vielä sen esiinmarssia joka on askel hyvään suuntaan. Nimittäin makeisten pakkauskokojen uudelleensuunnittelu pienempään suuntaan sekä tuo aiemminmainittu markkinoinnin rajoittaminen. Tästä oli eilen Hesarissa pitkä juttu jos satuitte lukemaan.

Kyllä tietysti hieman ihmetyttää se, miksi limonadiautomaattehin pitää tuotelogon sijaan laittaa kuvia urheilijoista, ikäänkuin heillä olisi saavutetut tavoitteet kys.tuotteen ansiota. Askel kerrallaan ja kasvatusta oikeaan suuntaan vieden saattaa mennä moni roskaruokaketju nutulleen nykytuotteita uudistamatta radikaalisti.

Jos jotakin asiaa haluasin peräänkuuluttaa niin kotiruoan valmistamista lasten kanssa! Tehkää hyvät lapsekkaat ihmiset niin paljon ruokia hyvistä raaka-aineista käsityötä suosien ja ilman hosumista. Näin annatte lapsillenne enemmän kuin arvaattekaan, eli siirrätte automaattisesti ne teidän aikanaan saamanne perimätiedon päivitetyssä muodossa lapsillenne. Arvostus pikaruokia ja ennenkaikkea mauttomia eineksiä kohtaan tämän jälkeen oikealla tolalla.

Uimahalli kutsuu joten adios vaan!

Triplester kirjoitti hyvin kahdessä edellisessä säikeen viestissä. Voisivat olla vaikka minun tekstiäni, mutta eivät ole. Kaloreita ruoassani en ole tähän päivään mennessä laskenut ja tuskin koskaan laskenkaan.

Oma dieeettini ei ilmeisesti ole monenlaan mielestä VHH-oppien mukainen, sillä syön "hyviä hiilareita" varsin paljon. Yhtenä esimerkkinä runsaasti ruista sisältävää leipää. Se pitää nälkääkin mainiosti.

Olen kaikkiruokainen ja lihaakin syön, mutta en mitenkään paljon. Kannattaa muistaa sellainenkin tauti kuin kihti. Jos VVH-dieetissään tulee nauttineeksi liikaa lihaa ja muitakin proteiineja ja mahdollisesti hiukan punaviiniä tai olutta, voikin vaarana olla kihtiin sairastuminen. Tästä löytää googlaamalla runsaasti tietoa.

"Terveellä" järjellä ajateltuna proteiinia on luultavasti syönyt liikaa, jos siitä huomattava osa kuluu enrgian tuottamiseen. Luonnollisempaa on tuottaa elimistön tarvitsema energia hyvistä hiilareista ja rasvasta. Huonoja puhdistettuja hiilareita kuten sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja on parasta välttää olipa sitten dieetti VHH tai jokin muu.

Jeux kirjoitti:

Triplester kirjoitti hyvin kahdessä edellisessä säikeen viestissä. Voisivat olla vaikka minun tekstiäni, mutta eivät ole. Kaloreita ruoassani en ole tähän päivään mennessä laskenut ja tuskin koskaan laskenkaan.

Oma dieeettini ei ilmeisesti ole monenlaan mielestä VHH-oppien mukainen, sillä syön "hyviä hiilareita" varsin paljon. Yhtenä esimerkkinä runsaasti ruista sisältävää leipää. Se pitää nälkääkin mainiosti.

Olen kaikkiruokainen ja lihaakin syön, mutta en mitenkään paljon. Kannattaa muistaa sellainenkin tauti kuin kihti. Jos VVH-dieetissään tulee nauttineeksi liikaa lihaa ja muitakin proteiineja ja mahdollisesti hiukan punaviiniä tai olutta, voikin vaarana olla kihtiin sairastuminen. Tästä löytää googlaamalla runsaasti tietoa.

"Terveellä" järjellä ajateltuna proteiinia on luultavasti syönyt liikaa, jos siitä huomattava osa kuluu enrgian tuottamiseen. Luonnollisempaa on tuottaa elimistön tarvitsema energia hyvistä hiilareista ja rasvasta. Huonoja puhdistettuja hiilareita kuten sokeria ja valkoisia vehnäjauhoja on parasta välttää olipa sitten dieetti VHH tai jokin muu.

nyt tulee hyviä ja järkeviä kirjoituksia ihan ketjussa! Ilahduttavaa, joskin harvinaista.

skäribo kirjoitti:

nyt tulee hyviä ja järkeviä kirjoituksia ihan ketjussa! Ilahduttavaa, joskin harvinaista.

kun kaikki kirjoittavat positiivisesti vhh ruokavaliosta, eikä kukaan maalaa piruja seinälle vhh:n epäterveellisistä vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Kaikki karppaavat, kuka enemmän, kuka vähemmän ja tukevat toisiaan. Näin talvella kannattaakin kääntää takkia.

Välillä vain tunnen itseni kamalan huonoksi syöjäksi, kun en laske mitään muuta kuin palautusjuoman koostumusta.

Joskus leipähammasta kolottaa, ja yleensä syy löytyy siitä, että hiilihydraatit ovat jääneet hyvin vähälle. Toisinaan himottaa rahka ja juustot, ja sitten pitää antaa keholle niitä.
Tuoreita vihanneksia kroppani kaipaa säännöllisimmin, ja keitto- ja salaattiruokien lisäksi rouskuttelen kurkkua menemään. Porkkanoita ja kukkakaalia napostelisin myös, mutta vatsa ei niistä niin kauheasti tykkää.

Täällä palstalla on onneksi avuliaita ja matemaattisia kanssakirjoittajia, joiden avulla tiedän olevani hyväkarppi.

Kyselin tätä siksi, että minulla on jotenkin selkäytimessä tieto siitä mitä ja miten paljon pitää syödä, enkä siis osaa enkä jaksa hirveämmin laskeskella, vaikka perusasiat tiedänkin.

Minulle on pääasia se, että voin hyvin, jaksan treenata siten, että tulostakin syntyy ja että saan tarpeeksi vitamiineja.

aälskdjti kirjoitti:

Välillä vain tunnen itseni kamalan huonoksi syöjäksi, kun en laske mitään muuta kuin palautusjuoman koostumusta.

Joskus leipähammasta kolottaa, ja yleensä syy löytyy siitä, että hiilihydraatit ovat jääneet hyvin vähälle. Toisinaan himottaa rahka ja juustot, ja sitten pitää antaa keholle niitä.
Tuoreita vihanneksia kroppani kaipaa säännöllisimmin, ja keitto- ja salaattiruokien lisäksi rouskuttelen kurkkua menemään. Porkkanoita ja kukkakaalia napostelisin myös, mutta vatsa ei niistä niin kauheasti tykkää.

Täällä palstalla on onneksi avuliaita ja matemaattisia kanssakirjoittajia, joiden avulla tiedän olevani hyväkarppi.

Kyselin tätä siksi, että minulla on jotenkin selkäytimessä tieto siitä mitä ja miten paljon pitää syödä, enkä siis osaa enkä jaksa hirveämmin laskeskella, vaikka perusasiat tiedänkin.

Minulle on pääasia se, että voin hyvin, jaksan treenata siten, että tulostakin syntyy ja että saan tarpeeksi vitamiineja.

että vähänkin elimistöään tuntevilla on se sisäinen puntari, joka tietää aika tarkalleen mitä puuttuu? Ja se voi olla ihankin eri aine, kuin mitä suu haluaa.

Elimistömme on usein fiksumpi kuin "me" eli se pää. Oppisipa sitä päähän liittyvää vartaloa kuuntelemaan vieläkin paremmin. :)

skäribo kirjoitti:

että vähänkin elimistöään tuntevilla on se sisäinen puntari, joka tietää aika tarkalleen mitä puuttuu? Ja se voi olla ihankin eri aine, kuin mitä suu haluaa.

Elimistömme on usein fiksumpi kuin "me" eli se pää. Oppisipa sitä päähän liittyvää vartaloa kuuntelemaan vieläkin paremmin. :)

Ymmärrän kyllä hyvin, jos kehon kuuntelu ei onnistu, varsinkaan nykylapsilla. En toki väitä, että kaikki tämänpäivän ja 90-lapset olisivat saaneet määrättä sokeria ja eineksiä, mutta uskaltaisin väittää, että ääripäät ovat kasvaneet.

70-luvun köyhän perheen lapsena on vähän väkisinkin "oppinut" tiettyyn ruokarytmiin, tiettyyn annoskokoon ja siihen, että herkut kuuluvat juhlaan. Toki omat tottumukset ovat muuttuneet aikuisiällä, onhan se lihakin jäänyt pois ja elintaso tuo tiettyä valinnanvaraa. Mutta nykyään on tietoakin varsin runsaasti saataville, ja siksi ihmettelenkin, että ihmiset kehtaavat sysätä vastuun omasta lihomisesta tai vääristä ruokailutottumuksista kenen tahansa muun kuin oman itsen kontolle.

aäsldkjti kirjoitti:

Ymmärrän kyllä hyvin, jos kehon kuuntelu ei onnistu, varsinkaan nykylapsilla. En toki väitä, että kaikki tämänpäivän ja 90-lapset olisivat saaneet määrättä sokeria ja eineksiä, mutta uskaltaisin väittää, että ääripäät ovat kasvaneet.

70-luvun köyhän perheen lapsena on vähän väkisinkin "oppinut" tiettyyn ruokarytmiin, tiettyyn annoskokoon ja siihen, että herkut kuuluvat juhlaan. Toki omat tottumukset ovat muuttuneet aikuisiällä, onhan se lihakin jäänyt pois ja elintaso tuo tiettyä valinnanvaraa. Mutta nykyään on tietoakin varsin runsaasti saataville, ja siksi ihmettelenkin, että ihmiset kehtaavat sysätä vastuun omasta lihomisesta tai vääristä ruokailutottumuksista kenen tahansa muun kuin oman itsen kontolle.

Olen huomannut, että määrätynlainen "lapsen maun" lisääntyminen on tapahtunut parin vuosikymmenen aikana. Eli maku suosii erittäin mietoja, sokerisia ja rasvaisia tuotteita. Hampurilaisateria kaikkine pirtelöineen on "täydellinen paketti" joka toimii hyvän maun mittapuuna jos tietyltä ikäryhmältä kysellään.

Kaikki vähänkään erilainen haju tai maku dumataan välittömästi eikä suostuta edes maistamaan. Kala, riista ja sisäelinruoat ovat kauhistus jopa monelle varhaiskeski-ikäisellekin saati sitten nuorille. Juustot Edamina ja leivät vehnäisinä. Makkarat "lörkkinä" tai HK:n bleauna. Edes limonadeihin ei sallita selkeästi tunnistettavia makuja. Ja se, että ne suut käyvät kuin lehmillä, koko ajan märehtien jotakin skeidaa.

Ongelmaan olen törmännyt kymmeniä kertoja kun on sattunut viikonloppuvieraita mökille tai himaan. Paras kommentti oli kun nostin savumuikut pöytään mökillä jussina. Rouva ilmoitti olevansa allerginen kaikelle kalalle ja reagoivansa pahasti tälle. Kalapuikot ja uppopaistetut kalatuotteet olivat kuulemma niitä joita hän voi syödä ilman oireita. Oikein vitutti kun piti hölmönä. En tarjonnut mitään oheistuotteita tuon kommentin jälkeen.

triplester kirjoitti:

Olen huomannut, että määrätynlainen "lapsen maun" lisääntyminen on tapahtunut parin vuosikymmenen aikana. Eli maku suosii erittäin mietoja, sokerisia ja rasvaisia tuotteita. Hampurilaisateria kaikkine pirtelöineen on "täydellinen paketti" joka toimii hyvän maun mittapuuna jos tietyltä ikäryhmältä kysellään.

Kaikki vähänkään erilainen haju tai maku dumataan välittömästi eikä suostuta edes maistamaan. Kala, riista ja sisäelinruoat ovat kauhistus jopa monelle varhaiskeski-ikäisellekin saati sitten nuorille. Juustot Edamina ja leivät vehnäisinä. Makkarat "lörkkinä" tai HK:n bleauna. Edes limonadeihin ei sallita selkeästi tunnistettavia makuja. Ja se, että ne suut käyvät kuin lehmillä, koko ajan märehtien jotakin skeidaa.

Ongelmaan olen törmännyt kymmeniä kertoja kun on sattunut viikonloppuvieraita mökille tai himaan. Paras kommentti oli kun nostin savumuikut pöytään mökillä jussina. Rouva ilmoitti olevansa allerginen kaikelle kalalle ja reagoivansa pahasti tälle. Kalapuikot ja uppopaistetut kalatuotteet olivat kuulemma niitä joita hän voi syödä ilman oireita. Oikein vitutti kun piti hölmönä. En tarjonnut mitään oheistuotteita tuon kommentin jälkeen.

tämä kyseinen rouva olisi ollut mallia nipo, mutta totta toinen puoli.

Olen ollut lapsena kala-allergikko, en luojan kiitos enää. Totuus kuitenkin on, että minäkin joskus yhä reagoin savustetulle kalalle. Savustaminen ei pilko kalan entsyymejä samoin kuin muu kypsentäminen tai graavaus. Siksi monet allergikot voivat syödä kaikkea muuta, paitsi savustettua kalaa.

Mutta tuo uppopaisto-juttu nyt on todellakin ihan täyttä skeidaa. Kertoo vain kyseisen rouvan makutottumuksista.