Mitä jäi tärkeimpänä käteen aupair-vuodestasi? Jos pitäisi opastaa uusia auppareita juuri ennen lähtöä, niin mitä sanoisit, millä eväillä heidät lähettäisit? Mikä oli suurin ylläri reissun aikana, mitä et osannut ennakoida?????
Au pair -vuoden saldo?
kiinnostaa...
152556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
hirveän paljon on asenteesta kiinni, mutta ihan yhtä paljon on tuurista kiinni.
Tiedän monia joilla on ollut upea vuosi ja jääneet pidemmäksi aikaa, ja monia joilla on käynyt huonosti ja lähteneet kotiin tai olleet ärsyyntyneitä koko lopun aikaa.
Sanoisinkin kaikille, että lähtee ilman sen suurempia odotuksia matkaan. Ei optimistina eikä pessimistinä.. Koskaan ei voi tietää, valitettavasti, mitä tasan tarkkaan on luvassa. Ihmiset reagoivat toisiinsa eri tavalla ja perheillä voi olla omia ongelmia, jotka sitten tulevat aupairin aikana esille.
Onkin siis hyvä, että ennen perhevalintoja yrittää ottaa kaikenlaista, tyhmääkin, tietoon perheestä ja odottaa muutamaa eri vaihtoehtoa, eli ei heti suostu ensimmäiseen joka vaikuttaa upealta(lue tämä perheen myyntipuheena, puhelimessa perheet voivat helposti kaunistella mitä on luvassa, siis lähinnä järjestön kautta lähtijöille). Yrittäkää myös saada yhteys entisiin perheen aupaireihin.
Älkää lähtekö paikan takia minnekään vaan perheen, ja perheen lapsien! Voitte olla penthousessa NYC:ssä tai kartanossa Laguna Beachilla, mutta jos perhe on kamala niin vuodestanne tulee helposti kovin nihkeä! Matkustaa pääsette helposti jos teillä on kiva perhe, kivoimmat jopa saattaa viedä sinut jonnekin!!
Ja ennenkuin lähdette aupairiksi, varsinkin vuodeksi, punnitkaa prioriteetit ja miettikää MIKSI lähdette! Lähtekää lasten takia ja varautukaa siihen, että lapsien ympärillä kaikki pyörii(jos jotain muuta tulee, se on bonusta)...Jos haluatte bilettää shoppailla tjsp, helpommin se onnistuu kotona tai vaikka lomamatkalla.
Myöskään tämä ei ole työtä, paremmin tienaat kun jäät kotiin, joten tänne ei kannata tulla ja alkaa ulisemaan rahajutuista. Useimmat järjestöjen perheistä maksavat tasan sen 140$ ja siinä se, olivat kuinka rikkaita tahansa.
Minulle itselleni, mitä jää käteen, en nyt sanoisi, että kovin paljon ihania ja hyviä ajatuksia..mutta minulle tämä on ollut kokemus jossa olen tutustunut itseeni aivan uudella tavalla ja tämä on ollut kasvukokemus.
Varautukaa myös siihen, että kaikki saksalaiset aupairit usassa eivät ota vastaan avosylin sinua, ja saksalaisia on kaikkialla. Jotkut ovat ihania ja toiset eivät edes huomioi sinua! Yrittäkää siis ystävystyä perheen ja lapsien kanssa, heiltä opit yllättävän paljon ja heidän kanssaan voi olla yllättävän kivaa!!
Enpä tiedä mitä muuta tässä, saa kysyä lisää =)
""Varautukaa myös siihen, että kaikki saksalaiset aupairit usassa eivät ota vastaan avosylin sinua, ja saksalaisia on kaikkialla. Jotkut ovat ihania ja toiset eivät edes huomioi sinua!""
Tiedätkä syytä tuohon saksalaisten käyttäytymiseen? Olen aivan ällikällä lyöty, sillä ainakin omassa maassaan saksalaiset tuntuvat olevan todella ystävällisiä ja kohteliaita ulkomaalaisia kohtaan.
psykologi joten en voi kertoa miksi käyttäytyvät näin, mutta ainakin minun alueeni aupairien ja monen muun tytön kanssa on käynyt niin, että hehän eivät enkkua puhu töiden ulkopuolella..
oma maa mansikka muu maa mustikka...
Tekstistäsi huokuu kypsyys ja lämminsydämisyys.
Vaikutat ihan loistotyypiltä. Uskon, että tulet menestymään elämässä hyvin, omaamasi taito nähdä asioita laaja-alaisesti kun on kaiken a ja o tässä maailmassa. Takuuvarmasti olet kuullut tämän muiltakin kuin minulta. Sanot niin selvästi ja ytimekkäästi sen, mistä koko jutussa on kyse. Voisit ehkä meilata ajatuksiasi esim. allianssille tai muille toimistoille, että ottaisivat tekstisi infokirjaan. Saksalais-juttuun en tietysti ota kantaa.
Huomioisin sen verran, että kaikki perheet eivät voi ottaa aupparia esim. matkoille mukaan ihan vaan taloudellisten seikkojen vuoksi.
Olen itsekin kahden tulen välissä koko ajan. Haluan näyttää lapsilleni maailmaa ja niin haluaisin tehdä ehdottomasti myös aupparillemme, sydämeni itkee verta kun meillä ei ole aina kertakaikkiaan varaa ottaa aupparia joka paikkaan mukaan. Pelkästään lounastaminen ravintolassa tekee Suomessa 20-40 euron lisälaskun aupparin osalta perheelle, mikä on ainakin meidän budjetissa tosi iso raha. Koska meillä ei ole tällaiseen varaan, jätämme usein itsekin menemättä ulos lounaalle oman perheen kanssa vain sen vuoksi, ettei aupparille tulisi epäreilu olo. Teen muutoin parhaani, että auppari saisi vuodestaan kaiken mahdollisen irti.
Uskon, että tämä asia on monen isäntäperheen sydämellä. Aupparin jättäminen kotiin ei varmasti useinkaan johdu siitä, että isäntäväki ei haluaisi olla kiva aupparille.
Ole siunattu! T. Äiti
Mitä jäi tärkeimpänä käteen aupair-vuodestasi? Jos pitäisi opastaa uusia auppareita juuri ennen lähtöä, niin mitä sanoisit, millä eväillä heidät lähettäisit? Mikä oli suurin ylläri reissun aikana, mitä et osannut ennakoida?????
No, mun oma au pair-aika oli kamalaa. Perhe vaikutti aluksi tosi kivalta ja ihanalta, ekana iltana siellä oikein nauroin itsekseni että miten on voinut näin hyvä tuuri käydä perheen kanssa. Mutta heti ekalla viikolla jo huomasin että olen orja, perhe oli kaunistellut hyvin paljon töiden laatua ja esim. siivoukseen kuluvaa aikaa ja työn rankkuutta. Olin ihan poikki koko ajan, illat makasin vaan sängyssä ja itkin väsymystäni. Kavereita oli mutta ei vapaa-aikaa jota heidän kanssaan viettää. Kerran oli viikonloppu vapaa mutta sekin oli niin että perheen äiti sanoi soittavansa jos minua yhtäkkiä tarvitaankin. En siis voinut lähteä kauppaa kauemmaksi. Eli TEHKÄÄ SOPIMUS, jossa tarkkaan määritellään työtehtävät, työajat, mahd. kielikurssien ja lentojen maksut ym. Kannattaa myös pyytää ylitöistä korvausta, itse tein ylitöitä saman verran kun "virallisia" töitä enkä saanut mitään korvausta kun ei sopimuksessa lukenut.
Jos mahdollista, yritä tavata perhe ennen päätöstä lähteä (harvemmin kyllä onnistuu mutta esim. monet suomalaiset perheet tulevat silloin tällöin lomalle Suomeen). Tavatessa perhe ei ehkä pysty "huijaamaan" sinua niin paljon kun puhelimessa tai sähköpostitse. Yritä tosiaan jutella entisen au pairin/lastenhoitajan kanssa ja onkia tietoosi mitä työ todella on ja millaisia lapset ovat (ja millaisia vanhemmat).
Ole fiksulla tavalla epäluuloinen jos joku asia kuulostaa liian hyvältä, hyvinkin mahdollista että totuus on aivan toinen.
En halua nyt pelotella uusia auppareita, kokemus voi olla todella mukava ja välivuosi mennä hyvinkin. Itselläni vain kävi niin että jo parin kuukauden päästä oli aivan pakko lähteä kotiin ja nyt olenkin lähinnä pyöritellyt peukaloita viimeiset 5-6 kuukautta kun töitä en ole saanut ja kouluihin en ehtinyt enää hakea. Kehitelkää siis jonkinlainen plan B ihan vaan siltä varalta jos au pairius osoittautuu vääräksi valinnaksi ja huomaatkin istuvasti koneessa matkalla Suomeen suunniteltua aikaisemmin.
Mutta tsemppiä uusille auppareille! Pitäkää järki kädessä ja luottakaa vaistoonne! :D
...unohdin poistaa aloittajan viestin omani alusta, piti vaan kopioida se siihen muistiksi :)
Onpa sinulla ollu huono tuuri! Minullakin oli aika samanlainen kokemus ollessani au pairina. Alussa oli uskomattoman mukavaa ja ihmettelin miten hyvä tuuri oli, mutta sitten alko ikävät asiat.
Tuli lasten loma ja jouduin olemaan aamusta iltaan lasten kanssa. Se oli aika uuvuttavaa, mutta se ei ollut se syy miksi lopulta lähdin... se kyl edesauttoi asiaa, koska perhe ei vaan ymmärtäny, kun vihjaisin, että haluisin extra-rahaa extra-työstä.
Lopulta sit lähdin, kun tuli mitta täyteen ja kyse ei ollu tosiaan mistään pikkuasiasta... Mutta on olemassa myös oikeasti hyviä perheitä! Pitää vain olla tosi, tosi tarkka ja luottaa omaan vaistoon. En kyllä kadu sitä että lähin au pairiks, sillä näin ja koin niin paljon kaikkea, mutta seuraavalla kerralla olen vieläki tarkempi ja luotan vaistooni.
Vuoteni ei ole vielä ohi, mutta suurin osa ajasta jo takanapäin.
Vaikka ihmiset ovat täällä todella ihania ja paikka aivan mahtava, valitsisin ehkä vähän eri kriteereillä seuraavan kerran. Perheen vanhemmat ovat todella mukavia ja joustavia, tosin minultakin vaaditaan joustavuutta. Lapset ovat varsin rasavillejä ja aluksi tuntui, että mitenhän täällä jaksaa olla. Nyt kuitenkin lapset ovat todella kiintyneitä muhun ja minäkin lapsiin, joten enää en perhettä vaihtaisi.
Seuraavalla keralla en menisi perheeseeen, jossa perheen äiti työskentelee kotona. Au Pair on kuitenkin se joka lapsen mielestä "riistää" lapsen äidiltä. Äiti on kuitenkin lapsille aina äiti. Todellinen perheen jäsen. Au Pair saa varsinkin tälläsessä tilanteessa paljon helpommin "loat" niskaansa, kuin jos äiti olisi tyystin muualla töissä ja au pair lasten kanssa täysin yksin. Myös säänöistä ja kasvatustavoista voi tulla erimielisyyksiä äidin kanssa. Lapsiin on vaikea saada otetta, jos asian kiellettyä menevät pyytämään saman äidiltään ,joka tietenkin antaa luvan, jotta saa rauhassa jatkaa hommiansa. Tämä oli varsinkin alussa mun mielestä hirmu stressaavaa. Nyt tosin paljon parempi eikä lapset enää edes juokse äitinsä luokse. ja kysyvät mun työvuoron päätyttyä, et onks sulla jo vapaata? Mut paljon helpommalla pääse, kun menet perheeseen, jossa vanhemmat käyvät talon ulkopuolella töissä.
Toinen juttu.
On paljon perheitä joissa on 1-2 lasta. Miksi suotta lähtis perheeseen jossa on neljä alle 5 vuotiasta lasta. (Nim. yks tyhmä täällä)Mut kai se on sit vaan mua kasvattanu;)
Älä lähde ihan pikku paikkaan, varsinkaan jos et saa autoa lainata. Pienissä paikoissa ei ole paljon nuoria,koska kaikkin on opiskelemassa jossain muualla. Ja kavereiden saanti vähän hankalaa. tai ainakin oman ikästen. Toisaalta pienissä paikoissa ihmiset ovat keskimääräistä avoimempia ja tutustut helposti. Mut jos et pidä kaupungeista niin ei kannata ehkä sit kuiteskaan valita isoa kaupunkia, jotta sais kavereita. Isoissa kaupungeista saattaa löytää helpommin toisen au pairin. Täällä pikku kylässä olen ainut.
Nyt täytyy mennä, jatkan myöhemmin!
Au Pair saa varsinkin tälläsessä tilanteessa paljon helpommin "loat" niskaansa, kuin jos äiti olisi tyystin muualla töissä ja au pair lasten kanssa täysin yksin. "
Jaa, meilla taas lapset pitivat au pairia idolinaan ja aiti oli "tyhma vanha nainen"
Ei kannata taaskaan yleistaa varsinkaan yhden kerran kokemuksella
Meillä kans lapset halus vaan olla aupparin kans eikä äidin kans ollenkaan, melkein olin mustasukkainen aupparille :) Auppari kun teki max 30 h/vko niin jaksoi olla energinen ja koko ajan tukkaputkella vilisti esikoisen kanssa. Äiti oli tosi tylsä ja ikävä tyyppi kun oli aamulla väsynyt imetettyään vauvaa tunnin välein pitkin yötä...
Mutta alkuperäisen tekstissä on pointti, ymmärrän. Elämän raadollisuutta se vaan on että usein oikeat ihmiset eivät kohtaa toisiansa, yksi viihtyy siellä ja toinen täällä.
Koitetaan elää sovussa.
Luin Suomessa lahihoitajaksi ja ennen au pairiksi lahtoa olin tyypillisissa patkatoissa sairaalassa mummojen ja vaarien ulosteita korjaamassa.
Lahdin au pairiksi ja heti ekana huomasin kun elintaso nousi aika rutkasti. Perheen mukana paasi kaymaan kalliinpuoleisissa ravintololoissa ja ulkomaanmatkoilla, oli uima-altaat ja plasmatelkkarit jne. Oma huone ja kylppari oli hieno juttu, perhe maksoi lisaksi lennot ja kannykkakulut, samoin kielikoulun. Viihdyin perheen kanssa niin hyvin etta sain sen 400 eur kuukaudessa saastoon melkein kokonaan ja joka kuukausi. Olin vain kerran kipeana ja tarvitsin antibiootteja. Opin senkin etta sairaanhoito oli ilmaista joten siihenkaan ei rahaa uponnut.
Joku 300-400 euroa upposi vaatteisiin koska hinnat olivat edullisia ja valikoimaa tosiaan oli. Kielikoulussa kielitaito parani ihan rutkasti, samon kavin ratsastamassa nummilla mika oli aivan unohtumaton elamys. Naen siita vielakin unta.
Hulluin tempaus oli se etta lahdin ennen kuutta kuukautta pois kun oli muka ikava kavereita ja ilmoitin sen kilttina tyttona verottajalle. Eli sanoin etta tienasin 2200 euroa ja siitahan ei tarvitse maksaa veroa. Katinkontit. Suomen verottaja laittoi yli 600 eur matkyt siita. Nyt olen Suomessa sohjossa tyottomana, vaellan Siwan ja sosiaalitoimiston valia. Kaljaa tulee juotua kavereiden kanssa mutta muuten tuntuu etta jotenkin tera on poissa.
Kuten arvaatte, olen lahdossa taas au pairiksi ja nyt oloen ainakin sen 6kk jotta verottaja ei paase tienesteihin kiinni.
Siis jos on alle kuus kuukautta, niin verottaja ottaa omansa? Olen ollut kasityksessa, ettei au pair ajasta lahe ollenkaan veroja. Tai siis missaan tapauksessa.
eihän kukaan suomessakaan maksa TASKURAHASTA veroa. oli se taskuraha sitten kuinka suuri vain, se ei ole palkkaa, se on vain palkkio auttamisesta.
Kysyin pitako siita maksaa, en kuinka suuri osa Suomessa sita maksaa..
Jos kutsut perheeltä saamaasi rahaa palkaksi, niin maksat siitä veroa. Jos kutsut sitä taskurahaksi, niin et.