Kerran, vuosia sitten, pakenin opiskelupaikastani mm. sen vuoksi, että sinne tuli nainen joka käytti tunteitani hyväksi ja raunioitti elämääni vuosiksi eteenpäin. En voinut alennustilassani häntä kohdata.
Kohta olen tilanteessa, jossa joudun muuttamaan toiselle puolen kaupunkia koska rakastuin naiseen, joka ei tunne samoin. En saa elämääni hallintaan niin kauan kuin olen hänen vaikutuksensa alaisena.
Ikää alkaa olla 35 vuotta, enkä koskaan ole vielä saanut vastarakkautta. Aina joudun nujertuneena perääntymään, ja jään märehtimään kurjuuttani. Miten tämän nöyryytetyksi tulleen tunteen saa mielestään pois, tunteen siitä että olen täysi paska enkä noita naisia ansaitsisikaan. Katkeruuden siitä, että työpaikallani ja ystäväpiirissäni solmitaan suhteita, mennään naimisiin, hankitaan lapsia, rakennetaan taloja, mutta minä en vielä tiedä mitä on kahdensuuntainen rakkaus.
Kauheinta on se, kun tunnekuohussani pilasin viriävän ystävyyden naiseen, joka ei enää halua tavatakaan minua. Opin jo sen, että kävin suoranaisesti häiriköksi, vasta liian myöhään ymmärsin käytökseni oli pahimmillaan seksuaalista häirintää, rakkauskirjeineen kaikkineen. Anteeksipyytelyjen kierre, häpeä ja tuska, jätetyksi tulemisen painajainen...
Hmm...
Kohta olen tilanteessa, jossa joudun muuttamaan toiselle puolen kaupunkia koska rakastuin naiseen, joka ei tunne samoin. En saa elämääni hallintaan niin kauan kuin olen hänen vaikutuksensa alaisena.
Ikää alkaa olla 35 vuotta, enkä koskaan ole vielä saanut vastarakkautta. Aina joudun nujertuneena perääntymään, ja jään märehtimään kurjuuttani. Miten tämän nöyryytetyksi tulleen tunteen saa mielestään pois, tunteen siitä että olen täysi paska enkä noita naisia ansaitsisikaan. Katkeruuden siitä, että työpaikallani ja ystäväpiirissäni solmitaan suhteita, mennään naimisiin, hankitaan lapsia, rakennetaan taloja, mutta minä en vielä tiedä mitä on kahdensuuntainen rakkaus.
Kauheinta on se, kun tunnekuohussani pilasin viriävän ystävyyden naiseen, joka ei enää halua tavatakaan minua. Opin jo sen, että kävin suoranaisesti häiriköksi, vasta liian myöhään ymmärsin käytökseni oli pahimmillaan seksuaalista häirintää, rakkauskirjeineen kaikkineen. Anteeksipyytelyjen kierre, häpeä ja tuska, jätetyksi tulemisen painajainen...
Hmm...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taidat olla liian kiltti, tunteellinen ja periksiantavainen. Nykyajan naiset toivoo miehiltä sellaista renttumaista otetta. Ei saa näyttää tunteita ja heikkouksia, ei saa kuunnella naista, ei välittää. Sopivan välinpitämätön kannattaa olla aina ja pieni pettäminen jossain välissä piristää.
Yritä ottaa rauhallisemmin. Totta helvetissä ne muijat juoksee karkuun, jos sä alat jotain rakkauskirjeitä lähettämään naiselle joka pitää sua kaverinasi.
...että pakeneminen ei ole mikään ratkaisu. Pistä oma elämäsi ja henkinen puolesi ensin muutoin kuntoon. Olisiko psykologin paikka?
vai vielä psykologin, kuka ei vaatisi psykologia, tai hyvää ystävää joka ei jatkuvasti kuseta ja tavoittele omaa etuaan.
Se todellinen ihminen ei pelästy näin pienestä.