Unelmatyö hakusessa

Ala yritysvalmentajaksi. Keksit vain hyvän liikeidean, josta sitten alat puhumaan skeidaa helVETIN kovalla palkalla. Jollain tapaa uskottavuus pitäisi ansaita, mutta ideoimaan ideoimaan. Täytyy osata markkinoida valmennus ihmisille, jotka uskovat siihen kuin sokea pässi, ja sitten sokeita pässejä voidaan taluttaa narussa. Tietysti alan termejä pitää opetella ja muuta sälää, mutta tärkeintä on osata puhua uskottavasti täysin turhanpäiväistä asiaa. Ja veloittaa siitä HIRVITTÄVÄ summa rahaa.

-Pääset ihmisten pariin todellakin
-Työ on vaihtelevaa ja hauskaa ennenkaikkea
-Palkkaa voi pyytää miten paljon vain julkeaa, ja hullut maksaa siitä ilomielin, että saadaan yritys vihdoin "valmentajan" käsittelyyn. Ja mitään takuitahan hommassa ei ole, jos valmennuksesta ei "opi" niin voi voi. Ilotytön privaattiesityskin maksaa, ja se on voi voi jos ei ehdi kiihottua.
-Mahdollisuus on ulkomaille, riippuu omasta halusta ja kielitaidosta
-Työaika on omissa käsissäsi, mutta yleensä yritykset kuluttavat aikaansa tällaiseen humpuukiin klo 9-15 välisenä aikana, eli suht ok.

Ja mikä on sen mielekkäämpää kuin oppia koko ajan paremmaksi paskanpuhujaksi ja nenästävetäjäksi. Ja voi kavereiden kanssa nauraa juppijahdilla paskaiset naurut yritystoopejen tyhmyydelle. Nyt kannattaa takoa, ennen kuin yritystasolla huomataan valmennuksen naurettavuus. Mutta uskon että ainakin seuraavat 5-10 vuotta yritykset ovat niin nenästä vedettäviä että...

"Kärsin" samasta ongelmasta. Kaikki työpaikat alkaa ahdistamaan, varsinkin kun ruvetaan kärttään ja pyyteleen että jatkais hommia samassa paikassa.
Itse "pystyn" vain pätkätöhön ja projektityöhön, joista nautin suunnattomasti.
Inhoan kellokortteja sekä säännöllistä työrytmiä. Minun on pakko päästä katkaisemaan säännöllisyys esim. extempore vapaapäivällä, lähtemällä kesken työpäivän käymään jossakin. Toisaalta taas voin/jään helposti hoitamaan työt loppuun virallisen työajan päätyttyäkin, taikka vkl.
En nipottele enkä laske tunteja ja €uroja, kunhan vaan homma toimii ja mieliala on hyvä.
Vakitöitä on tarjottu usein, kerran jopa "unelma"työtä mutta en pkle ole voinu jäädä vaikka toisaalta olisin halunnutkin... ahdistaa pelkkä ajatuskin säännöllisestä elämästä eläkkeen odotuksineen.
Olen miettinyt usein mikä minua vaivaa? Mutta tällanen vaan olen enkä muuta voi...

Ajattelin laittaa oman yrityksen jossa voin toteuttaa itseäni ja toimia haluamallani tavalla. Saa nähdä miten äijän lopulta käy?