Onko kokemuksia tai tietoa poistoilmalämpöpumpuista (PILP) Suunnittelen perheelleni 150neliön taloa jossa pääasiallinen lämmitys isolla talon keskellä olevalla takkaleivinuunilla, sähkölämmitys saattaa tulla varalle, jos kiire(=laiskuus) iskee. Perinteisellä ilmanvaihdolla löytyy ainakin ilmastointivaihtoehtoja joilla ilman saa kiertämään niin että lämpö leviää.
LTO:
Pitääkö paikkaansa että lto:n hyötysuhde laskee ajanmyötä huollostakin huolimatta? Eikö parhaat lto-laitteet toimi kuitenkin yli 90%hyötysuhteella. Energian säästöllä ei minun puulämmityksessä niin paljoa merkitystä mutta lto- on tarpeen pelkästään vedottoman ilman takia ja myös siksikin että lämpöä saa helpommin siirrettyä ilmanvaihdossa jos ilkoilma saadaan hyvin lämmitettyä.
PILP:
Poistoilmalämpöpumppu on aika uusijuttu ja aika vähän siitä löytyy kokemuksia, vertailua tai tietoa muutenkaan. Mutta kuluttaako se enemmän vai vähemmän sähköä tilanteessa jossa siellä vain lämmitetään tuloilma saman lämpöiseksi mitä lto-laitteisto lämmittäisi. Ilmeisesti jonkinverran kalliimpi, mutta onko paljonkin kuin lto-laitteisto? Varsinaista hyötyä saisi kuitenkin siinä että myös käyttövettä pystyisi tällä lämmittämään ja säästäisi sähköä. PILP-laitteistoa voisi myös käyttää pelkkänä lämmittimenä silloin kun laiskuus iksee ja näin sähköpattereita ei enää tarvittaisi. Miksi muuten koko PILP-on saanut niin vähän huomiota? Onko muita haittoja kuin hinta?
LTO vai PILP
17
10170
Vastaukset
- LTO-ratkaisuista
"Pitääkö paikkaansa että lto:n hyötysuhde laskee ajanmyötä huollostakin huolimatta?"
Tottakai lämmönsiirtopintojen likaantuminen vaikuttaa, mutta muutos on pieni ja siirtimenhän saa myös irroitettua pesua varten. Tällaiset "hyötysuhde laskee nollaan" kommentit lauotaan aina täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella.
"Poistoilmalämpöpumppu on aika uusijuttu ja aika vähän siitä löytyy kokemuksia, vertailua tai tietoa muutenkaan. Mutta kuluttaako se enemmän vai vähemmän sähköä tilanteessa jossa siellä vain lämmitetään tuloilma saman lämpöiseksi mitä lto-laitteisto lämmittäisi. "
Pelkkään tuloilman lämmitykseen lämpöpumppu on järjetön ratkaisu - kallis investointi, jolla saadaan sama lopputulos kuin hyvällä levylämmönsiirtimellä. Kovilla pakkasilla tarvitaan PILPinkin kanssa lisälämmitysenergiaa, koska jäteilmaa ei voida jäähdyttää yhtä kylmäksi kuin ulkoilma on.
PILPin jujuna on nimenomaan käyttöveden lämmitys, millä saadaan säästöjä kesäaikana (vrt. ilmalämpöpumppu). Puulämmityksestä puhuttaessa minua kyllä ihmetyttää, miksei olohuoneessa pyöritettävän halkoshow:n vaihtoehdoksi kelpaa enää vesikiertoinen keskuslämmitys varaajalla höystettynä. Hinta, vaikkei taida PILP vesikiert. lattialämmitys leivinuunikaan ihan ilmaisia olla?
"Onko muita haittoja kuin hinta?"
Kaikissa PILPeissä ei ole tuloilman lämmitystä. Tällöin korvausilma revitäänkin pahimmillaan jostain karmirakoventtiileistä -> vetoa.- lto vai pilp
"Pelkkään tuloilman lämmitykseen lämpöpumppu on järjetön ratkaisu - kallis investointi, jolla saadaan sama lopputulos kuin hyvällä levylämmönsiirtimellä. Kovilla pakkasilla tarvitaan PILPinkin kanssa lisälämmitysenergiaa, koska jäteilmaa ei voida jäähdyttää yhtä kylmäksi kuin ulkoilma on."
Onko siinä sitten jokin raja että kuinka kylmäksi pilp voi jähdyttää? Pystyykö pilp:illä myös jäähdyttämään tuloilmaa kesäkuumalla?
"halkoshow:n vaihtoehdoksi kelpaa enää vesikiertoinen keskuslämmitys varaajalla höystettynä. Hinta, vaikkei taida PILP vesikiert. lattialämmitys leivinuunikaan ihan ilmaisia olla?"
Jos asentaisin PILP:n niin en silloin laittaisi lattialämmitystä ja vesikiertoista lämmitystä lainkaan vaan mahdollinen lämmitys tapahtuisi ilmanvaihdon kautta. Pääasiallinen lämmitys kuitenkin takka-leivinuunilla. Leivinuuni halutaan jokatapauksessa lämmitysmuodoista huolimatta.
Keskuslämmitys varaajalla verrattuna PILP takkauuni: Keskuslämmityksessä pitäisi asentaa patterit tai lattialämmitys vedellä. Olisiko se siinä vaiheessa enää sitten edullisempikaan. Käyttömukavuudeltaan en näe PILP takkaleivinuuni yhdistelmää oikeastaan hankalammaksi.
Jos pilp kuitenkin alkaa tuntumaan kalliilta niin silloin valinta on tuo lto. Netistä kuitenkin katsoin että 150 neliön taloon sopiva pilp maksaisi reilu 3000e. Laadukas LTO-taitaa maksaa myös maltaita ja näin uskoisin että keskuslämmitys varaajalla jo yksissään tuo 3000.
Pidän myös varmempana ratkaisuna järjestelmää jossa lämpöä ei jaeta veden avulla. - tuloilma pätkii
lto vai pilp kirjoitti:
"Pelkkään tuloilman lämmitykseen lämpöpumppu on järjetön ratkaisu - kallis investointi, jolla saadaan sama lopputulos kuin hyvällä levylämmönsiirtimellä. Kovilla pakkasilla tarvitaan PILPinkin kanssa lisälämmitysenergiaa, koska jäteilmaa ei voida jäähdyttää yhtä kylmäksi kuin ulkoilma on."
Onko siinä sitten jokin raja että kuinka kylmäksi pilp voi jähdyttää? Pystyykö pilp:illä myös jäähdyttämään tuloilmaa kesäkuumalla?
"halkoshow:n vaihtoehdoksi kelpaa enää vesikiertoinen keskuslämmitys varaajalla höystettynä. Hinta, vaikkei taida PILP vesikiert. lattialämmitys leivinuunikaan ihan ilmaisia olla?"
Jos asentaisin PILP:n niin en silloin laittaisi lattialämmitystä ja vesikiertoista lämmitystä lainkaan vaan mahdollinen lämmitys tapahtuisi ilmanvaihdon kautta. Pääasiallinen lämmitys kuitenkin takka-leivinuunilla. Leivinuuni halutaan jokatapauksessa lämmitysmuodoista huolimatta.
Keskuslämmitys varaajalla verrattuna PILP takkauuni: Keskuslämmityksessä pitäisi asentaa patterit tai lattialämmitys vedellä. Olisiko se siinä vaiheessa enää sitten edullisempikaan. Käyttömukavuudeltaan en näe PILP takkaleivinuuni yhdistelmää oikeastaan hankalammaksi.
Jos pilp kuitenkin alkaa tuntumaan kalliilta niin silloin valinta on tuo lto. Netistä kuitenkin katsoin että 150 neliön taloon sopiva pilp maksaisi reilu 3000e. Laadukas LTO-taitaa maksaa myös maltaita ja näin uskoisin että keskuslämmitys varaajalla jo yksissään tuo 3000.
Pidän myös varmempana ratkaisuna järjestelmää jossa lämpöä ei jaeta veden avulla."Onko siinä sitten jokin raja että kuinka kylmäksi pilp voi jähdyttää?"
On. Itseasiassa rajoituksia on kaksi:
Jos poistoilmaa yritetään jäähdyttää pakkasen puolelle, lämmönsiirtimeen kertyy pikkuhiljaa huurretta. Tämänkin voisi vielä hallita sulattamalla siirtimen ajoittain (=lämmöntalteenotto ajoittain pois päältä), mutten ole niin tarkkaan näihin perehtynyt, että osaisin sanoa, tehdäänkö missään laitteessa näin vai tyydytäänkö pitämään jäteilma plussan puolella.
Esim. 100 l/s poistoilmavirrasta voisi teoriassa repiä noin 3 kW lämpöä irti 1 kW kompressoriin syötettyä sähkötehoa (mikä saadaan myös talteen lämpönä) riittävät yhdessä nostamaan 90 l/s tuloilmavirran lämpötilaa 37°C, millä pärjättäisiin -15°C ulkolämpötilaan asti.
Käytännössä raja tulee lämpöä poistoilmasta repivän kompressorin tehosta. Koska kovia pakkasia on aika vähän, tehot mitoitetaan enemmänkin nollakelien mukaan. Yhden 100 l/s laitteen speksejä juuri katselin ja siinä oli vain
- 0,59 kW kompressori, millä saadaan aikaiseksi ainoastaan puolet em. laskelman lämpötehoista
- 1 kW lisälämmitysvastus käyttövedelle
- samojen kuorien sisällä (?) erillinen 9 kW sähkökattila lattialämmitykselle (=lattialämmitys hoidetaan kokonaan sähköllä, lämpökertoimella 1,0 eikä poistoilman lämmöllä)
Edellisen laskelman ilmavirroilla ja tuloilman lämmännousu puhaltimissa huomioiden luvattu max. 2 kW lämmitysteho (kompressorin lauhtumisteho) riittää aika tarkkaan 0°C ulkolämpötilaan asti. Kaavioista ei käynyt ilmi, saadaanko pääasiassa käyttöveden lämmitykseen käytettävän lisälämmitysvastuksen tehoa ohjattua myös tuloilman lämmitykseen, millä pärjättäisiin ilmanvaihdosta tinkimättä n. -10°C pakkasille asti vai alkaako tuloilman lämpötila liukua alas heti ulkoilman mennessä pakkasen puolelle.
Lisäksi spekseista paljastui, että aina käyttövettä lämmitettäessä tuloilmapuhallin on automaattisesti seis. Ja tätä lystiähän riittää kohtuullisesti vettä kuluttavillakin monta tuntia päivässä, vaikka apuna käytettäisiin myös sitä 1 kW vastusta.
-> Aika tasoissa ollaan sähkönkulutuksen suhteen esim. hyvällä (vastavirta/kiekko)lämmönsiirtimellä varustetun ilmanvaihtokoneen kanssa. Nollakeleillä pitäisi 70 % LTO:n hyötysuhteella ja samoilla ilmamäärillä mennä 550 W jälkilämmitykseen ja kovilla pakkasilla pari kW tai vaihtoehtoisesti on tingittävä joko tuloilman lämpötilasta tai ilmanvaihdosta (puhaltimien pätkiminen yms.) on tingittävä, jos lisälämmitystehot eivät riitä.
Asumismukavuuden suhteen em. PILP vastaa siis mahdollisimman surkeaa = jatkuvasti tuloilmapuhallinta jäteilman lämpötilaohjauksella (varman päälle) pätkivää halpaa ristivirtasiirtimellä (ns. kuutio) varustettua ilmanvaihtokonetta.
-> PILPin hyödyt tulevat esiin vasta plussakeleillä (mitä on Etelä-Suomessa riittää 2/3-osaa ajasta ja pohjoisessakin puolet), koska silloin PILP pystyy tuottamaan lämmintä käyttövettä "puoli-ilmaiseksi".
"Pystyykö pilp:illä myös jäähdyttämään tuloilmaa kesäkuumalla?"
Joillain pystyy ja jäähdytyksen saa vieläpä "ilmaiseksi", lämpimän käyttöveden tuottamisen sivutuotteena. Se, mikä jää yleensä mainitsematta, on vaatimaton jäähdytysteho. Tutkailemani laitteen kylmäteho on 1,5 kW, mikä tekee huiman 10 W/m² jäähdytystehon 150 m² omakotitalossa - ja senkin vain kompressorin käydessä. 300 l/vrk lämpimän veden kulutuksella riittäisi vajaan 9 h käytiaika / vrk -> keskim jäähdytysteho alle 4 W/m².
Vertailun vuoksi: nukkuvakin ihminen tuottaa liki 100 W ja isosta ikkunasta tulee helposti yli kilowatti sisään...
"Pidän myös varmempana ratkaisuna järjestelmää jossa lämpöä ei jaeta veden avulla."
Noo, kyllä vesikeskuslämmitys on lämmönjakotapana erittäin varmatoiminen - ongelmat ovat enemmänkin lämmönlähteissä, mutta tämähän hoidetaan lisä/varalämmitysvastuksilla. Jos/kun PILPissä ei tehot riitä pakkasilla edes tuloilman lämmittämiseen huoneilman lämpötilaan, niin eipä sillä yksinään pidetä taloa lämpimänä. Oletko miettinyt, miten homma pelaa, jos/kun talon jää vaikka viikoksi tyhjilleen kovilla pakkasilla? - Viilari
tuloilma pätkii kirjoitti:
"Onko siinä sitten jokin raja että kuinka kylmäksi pilp voi jähdyttää?"
On. Itseasiassa rajoituksia on kaksi:
Jos poistoilmaa yritetään jäähdyttää pakkasen puolelle, lämmönsiirtimeen kertyy pikkuhiljaa huurretta. Tämänkin voisi vielä hallita sulattamalla siirtimen ajoittain (=lämmöntalteenotto ajoittain pois päältä), mutten ole niin tarkkaan näihin perehtynyt, että osaisin sanoa, tehdäänkö missään laitteessa näin vai tyydytäänkö pitämään jäteilma plussan puolella.
Esim. 100 l/s poistoilmavirrasta voisi teoriassa repiä noin 3 kW lämpöä irti 1 kW kompressoriin syötettyä sähkötehoa (mikä saadaan myös talteen lämpönä) riittävät yhdessä nostamaan 90 l/s tuloilmavirran lämpötilaa 37°C, millä pärjättäisiin -15°C ulkolämpötilaan asti.
Käytännössä raja tulee lämpöä poistoilmasta repivän kompressorin tehosta. Koska kovia pakkasia on aika vähän, tehot mitoitetaan enemmänkin nollakelien mukaan. Yhden 100 l/s laitteen speksejä juuri katselin ja siinä oli vain
- 0,59 kW kompressori, millä saadaan aikaiseksi ainoastaan puolet em. laskelman lämpötehoista
- 1 kW lisälämmitysvastus käyttövedelle
- samojen kuorien sisällä (?) erillinen 9 kW sähkökattila lattialämmitykselle (=lattialämmitys hoidetaan kokonaan sähköllä, lämpökertoimella 1,0 eikä poistoilman lämmöllä)
Edellisen laskelman ilmavirroilla ja tuloilman lämmännousu puhaltimissa huomioiden luvattu max. 2 kW lämmitysteho (kompressorin lauhtumisteho) riittää aika tarkkaan 0°C ulkolämpötilaan asti. Kaavioista ei käynyt ilmi, saadaanko pääasiassa käyttöveden lämmitykseen käytettävän lisälämmitysvastuksen tehoa ohjattua myös tuloilman lämmitykseen, millä pärjättäisiin ilmanvaihdosta tinkimättä n. -10°C pakkasille asti vai alkaako tuloilman lämpötila liukua alas heti ulkoilman mennessä pakkasen puolelle.
Lisäksi spekseista paljastui, että aina käyttövettä lämmitettäessä tuloilmapuhallin on automaattisesti seis. Ja tätä lystiähän riittää kohtuullisesti vettä kuluttavillakin monta tuntia päivässä, vaikka apuna käytettäisiin myös sitä 1 kW vastusta.
-> Aika tasoissa ollaan sähkönkulutuksen suhteen esim. hyvällä (vastavirta/kiekko)lämmönsiirtimellä varustetun ilmanvaihtokoneen kanssa. Nollakeleillä pitäisi 70 % LTO:n hyötysuhteella ja samoilla ilmamäärillä mennä 550 W jälkilämmitykseen ja kovilla pakkasilla pari kW tai vaihtoehtoisesti on tingittävä joko tuloilman lämpötilasta tai ilmanvaihdosta (puhaltimien pätkiminen yms.) on tingittävä, jos lisälämmitystehot eivät riitä.
Asumismukavuuden suhteen em. PILP vastaa siis mahdollisimman surkeaa = jatkuvasti tuloilmapuhallinta jäteilman lämpötilaohjauksella (varman päälle) pätkivää halpaa ristivirtasiirtimellä (ns. kuutio) varustettua ilmanvaihtokonetta.
-> PILPin hyödyt tulevat esiin vasta plussakeleillä (mitä on Etelä-Suomessa riittää 2/3-osaa ajasta ja pohjoisessakin puolet), koska silloin PILP pystyy tuottamaan lämmintä käyttövettä "puoli-ilmaiseksi".
"Pystyykö pilp:illä myös jäähdyttämään tuloilmaa kesäkuumalla?"
Joillain pystyy ja jäähdytyksen saa vieläpä "ilmaiseksi", lämpimän käyttöveden tuottamisen sivutuotteena. Se, mikä jää yleensä mainitsematta, on vaatimaton jäähdytysteho. Tutkailemani laitteen kylmäteho on 1,5 kW, mikä tekee huiman 10 W/m² jäähdytystehon 150 m² omakotitalossa - ja senkin vain kompressorin käydessä. 300 l/vrk lämpimän veden kulutuksella riittäisi vajaan 9 h käytiaika / vrk -> keskim jäähdytysteho alle 4 W/m².
Vertailun vuoksi: nukkuvakin ihminen tuottaa liki 100 W ja isosta ikkunasta tulee helposti yli kilowatti sisään...
"Pidän myös varmempana ratkaisuna järjestelmää jossa lämpöä ei jaeta veden avulla."
Noo, kyllä vesikeskuslämmitys on lämmönjakotapana erittäin varmatoiminen - ongelmat ovat enemmänkin lämmönlähteissä, mutta tämähän hoidetaan lisä/varalämmitysvastuksilla. Jos/kun PILPissä ei tehot riitä pakkasilla edes tuloilman lämmittämiseen huoneilman lämpötilaan, niin eipä sillä yksinään pidetä taloa lämpimänä. Oletko miettinyt, miten homma pelaa, jos/kun talon jää vaikka viikoksi tyhjilleen kovilla pakkasilla?Vaikka viilennysteho ei ole suuri niin ero sisäilmassa on TODELLA SUURI normaaliin LTO-kojeeseen verrattuna. Tuloilma viilenee laitteella kuitenkin tuolla teholla noin 10 astetta jolloin myös ylimääräinen kosteus tuloilmasta poistuu..mieluummin sisään 80l/s 20 asteista kuivaa ilmaa kuin 80l/s 30 asteista kosteaa ilmaa.
- pilpistä
Jo vuodesta 1984. Laitoin silloin rakentaessa taloni LVI järjestälmäksi Ruotsalaisen CTC MASTER 102. Ja varalämmöksi suorasähkö patterit, lisäksi leivinuuni keittiöön. 18 vuotta palveltuaan Masterin vesivaraaja rupes vuotaan,joten vaihdoin sen NILAN VP18C siis vuonna 2002. Asuminen PILPPI talossa on vaivatonta, siis maalis-lokakuun aikana pilppi huolehtii koko LVI puolen. Ja mikäs sen mukavempaa kuin lämmitellä uunia pakkasilla. Masterin tekniikka jäi muuten kuntoon 18 v palvellena joten möin sen varaosiksi kaverille
- marccu
PILPista ei kokemusta mutta jäi vaivaamaan tuo LTO:n yli 90%:n hyötysuhde. Väittäisin ettei sellaista laitetta ole keksitty. Eikä keksitä.
- kirjasta
No minä lueskelin KAri Ojalan Parempi pientalo kirjaa ja siitä:
"lämmön talteenoton hyötysuhde on ainakin 50-60%. Suurempaan hyötysuhteeseen pyrittäessä laitteen joutuisi mitoittamaan niin että kosteus jäätyisi pakkasilla laitteen sisälle. Pyörivät lämmönsiirtimet eivät jäädy niin helposti ja hyötysuhde voi olla jopa 90%" - El Hefe
Kaukolämpöä tuottavat voimalamme tässä maassa liikkuvat näillä hujakoilla. Kotilaoukien käytössä olevat laitteet eivät.
- lyhyesti
Tätä asiaa on puitu 1000 kertaa ja totuus on se että:
- PILP ei pysty samaan VUOSIhyötysuhteeseen kuin esim. pyöriväkennoinen iv-kone (enervent), se mikä kesällä saadaan käyttöveteen halvalla, menee kuin tuhka tuuleen kun lämpötila laskee alle nollan, lämmität takaasi tai et.
- uunin/takan/tulisijan lämpö otetaan hyödyksi niinkuin se on tehty 5000 vuotta, eli lämpö siirtyy sisäilmassa, kaikki muu kikkailu heikentää hyötysuhdetta ratkaisevasti
- PILP toimisi mainiosti maassa, jossa on senverran lämmin että ulkoilma voitaisiin ottaa "raakana" seinäventtiileistä
- Kunnon IV-koneella saadaan aina yhtähyvä, mutta yleensä parempi ilmanvaihto aikaiseksi kui PILP:llä
- Ilman energiasisältö on pieni verrattuna veteen, siitä ei ole otettavissa suuria energiamääriä
jne jne.
PILP on hyvä (ellei paras) myyjälle, joka saa yksinkertaisesta laitteesta tuhansien eurojen katteen.
Tämän lyhyen :) vastauksen sanoma: Ota iv-kone ilmalämpöpumppu, jonka sijoitat niin että sillä saat levitettyä takan lämpöä mahdollisimman tehokkaasti ympäri huoneistoa.
Juha
P.S Olen vähän samaa mieltä...miksi perustaa se lämpökattila keskelle olohuonetta, jos saat puuta sopivasti niin panosta kattilaan, isoon varajaan ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Laitat kevyttakan ja karhuntaljan olohuoneeseen...toimii.- höpinää??
Pystytkö hieman selventämään miksi PILP ei mielestäsi pääse samoihin hyötysuhteisiin(tulo/poisto) kuin Enerventin pyöriväkennoinen??
- minäkään
"PILP toimisi mainiosti maassa, jossa on senverran lämmin että ulkoilma voitaisiin ottaa "raakana" seinäventtiileistä"
Siis toimii hyvin myös Suomessa, koska täällä tällä hetekelläkin valtaosa talojen ilmanvaihdosta toimii juuri noin
Minun tietojeni mukaan käyttövesi lämpiää pilpillä n. 60-70% edullisemmin kuin suoralla sähköllä.
Miten Ruotsin ilmasto poikkeaa Suomen ilmastosta? Siellä yhdeksään kymmenestä uudesta pientalosta asennetaan pilp ja samaan pakettiin mahdollisesti myös maalämpö.
"PILP on hyvä (ellei paras) myyjälle, joka saa yksinkertaisesta laitteesta tuhansien eurojen katteen"
Olet oikeassa, kotimaassa puuttuu ilp / pilp yms. tuotteissa kilpailu lähes täysin, kun puhutaan merkkituotteista.
Laitteet kannattaakin tilata suoraan Ruotsista, sillä säästöä kertyy helposti yli 30%. - että jotta
lämpötilan ollessa 0 tietämillä pilp ei enää pysty lämmittämään tuloilmaa.kuinkas lämmintä tuloilmaa normaali iv-kone yleensä puskee sisälle ja onko niissä joku vastus lämmittämässä sitä?
- tuloilma
että jotta kirjoitti:
lämpötilan ollessa 0 tietämillä pilp ei enää pysty lämmittämään tuloilmaa.kuinkas lämmintä tuloilmaa normaali iv-kone yleensä puskee sisälle ja onko niissä joku vastus lämmittämässä sitä?
Nilanista on 0 keleilllä 30-42 asteen haarukassa riippuen siitä kuinka paljon ilmaa vaihdetaan. Tuloilma ei pätki, jos niin haluaa. Vaikka tuossa joku ylhäällä niin väittikin. Kovalla pakkasella voit säätää laitteen lämmittämään vain tuloilmaan tai normaalikäyttössä asettaa minimi nopeuden tulopuhaltimelle.
- ja pilp
Meinaatko tosiaan lämmittää 150 m2 kämppää pääasialliseti puilla ja yhdellä ainoalla tulisijalla? Ja sähkölämmitys "ehkä" varalle, no huh.
Ei kai vaan ole liian ruusuisia kuvitelmia..?
Realistisemmin tuo menis jotenkin niin, että maalämpö pilp ja takka pakkaspäiviä varten..- PILPin kaveri
on sähkölämmitys, joka on edullinen hankkia. Jos johonkin kannattaa satsata niin eristämiseen. Et saa höytyä kahdesta pumpusta
- sentään..
PILPin kaveri kirjoitti:
on sähkölämmitys, joka on edullinen hankkia. Jos johonkin kannattaa satsata niin eristämiseen. Et saa höytyä kahdesta pumpusta
On olemassa yhdistelmälaitteita, joissa on siis pilp ja maalämpöpumppu yhdessä ja samassa paketissa.
Ja jos suoraa sähköä käyttää kovemmilla pakkasilla pilpin korvaajana, niin ei se ainakaan energiankulutushuippuja pienennä - päin vastoin.
Sähkölämmitys on toki edullisin ratkaisu hankintakustannuksiltaan, mutta käyttökustannuksiltaan kallein ja tulevaisuus ei ole ainakaan ruusuisempi. Eli tulevaisuutta ajatellen suoraan sähköön en ainakaan investoisi - enkä kyllä öljyynkään.
Kyllä pilpit, maalämpö, aurinkolämpö ja pelletit tulevat syrjäyttämään sähkö- ja öljylämmitykset pikkuhiljaa. - niin se on
sentään.. kirjoitti:
On olemassa yhdistelmälaitteita, joissa on siis pilp ja maalämpöpumppu yhdessä ja samassa paketissa.
Ja jos suoraa sähköä käyttää kovemmilla pakkasilla pilpin korvaajana, niin ei se ainakaan energiankulutushuippuja pienennä - päin vastoin.
Sähkölämmitys on toki edullisin ratkaisu hankintakustannuksiltaan, mutta käyttökustannuksiltaan kallein ja tulevaisuus ei ole ainakaan ruusuisempi. Eli tulevaisuutta ajatellen suoraan sähköön en ainakaan investoisi - enkä kyllä öljyynkään.
Kyllä pilpit, maalämpö, aurinkolämpö ja pelletit tulevat syrjäyttämään sähkö- ja öljylämmitykset pikkuhiljaa.Jos 70-80% lämmöstä otetaan töpselistä niin mikäpä muu se silloin on.
Twin-pumppuja on yhdellä valmistajalla mutta kovin yleistä se ei muilla ole. Aparaatti on kallis verrattuna hitusen isompaan keruupiiriin.
pilpin ja jonkin muun lämmitysmuodon yhdistäminen ei kannata. Pilpillä saadaan sähköä halvempaa käyttövettä mutta se hyöty menetetään esim. maalämmön kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka882503- 671455
Kyläkauppias ajoi kännissä töistä kotiin
Ei edes kallis auto estä humalassa ajamista, vaikka luulisi alkolukko olevan sellaisessa jo vakiovarusteena. https://ww821363EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!
Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje111192- 81913
Kiitos upeasta palvelusta kukkamyyjä
Kiitos sinulle upea kaunis kukkamyyjä Kuhmon torilla 🌹 Upea iloinen asenteesi ja kaunis hymysi pelasti päiväni ❤️ Jäi19900Miehet trikoissaan
On se kauhian näkköistä, kun miehet tiukossa trikkoissa juoksentelloo ja mulukku paestaa trikkoijjen läpi. Kahtokkee pe33773- 54773
Ratikka Turkuun
Ei hyvä. Ja syy on siinä , kukaan ei osaa suunnitella oikeaa reittiä. Pitää huomioide, kiskoja sijaintia ei voi muutta102771- 30706