Olemme seurustelleet miesystäväni kanssa jo reilut kuusi vuotta(minulla omat lapset)emme asu yhdessä. Miesystäväni tekee pitkiä päiviä kovasti töitä, mutta viikonloppuina ottaa aina jonkin verran alkoholia, joskus enenemmän joskus vähemmän. Itse en alkosta juuri välitä, vain pari punaviinilasia menee seurana ja esim. pizan kera, mutta humaltumiseen en alkoa käytä.
Miesystäväni ottaa rentoutumiseen ja humaltuu joka viikonloppu. Minua se ärsyttää kovasti, koska juuri ne viikonloput olisi sitä laatuaikaa, kun viikolla näemme niin vähän. Itse tykkään lenkkeillä ja käydä kylässä, mutta miestä ei kiinnosta. Lupaa aina ottaa minua enemmän huomioon, mutta se toteutuu vain vähän..
Nyt viikonloppuna miehellä meni ylilaidan niinkuin toisinaan, että juo kahtena päivänä ja sunnuntaina vielä ottaa korjaussarjan. Lähti sitten lipettiin, kun juotavat loppui. Minä loukkaannuin taas tosi kovasti, ja kun tuli mies takaisin, käsin häipyä kotiinsa ja kerroin haluavani olla viikon ilman yhteyden pitoa. Sisimmässäni tiesin tekeväni oikein, vaatimalla niin itselleni parempaa kohtelua, tai ainakin toivovani niin tapahtuvan..
Mutta toisaalta iski taas kauhea morkkis, että olen rakastani niin kohtuuttomasti kaltoin kohdellut ja kylmästi pois sysännyt. Sydän itkee ;( Onko teillä hyvät ystävät kokemusta ja vinkkiä vastaavaan tilanteeseen.
Olen mielestäni itsestäni huoltapitävä, hyvin viehättävä nainen, vaikkakin neljän lapsen yksinhuoltaja. Olen taitava, säästeliäs kotitalousihminen ja hellä sydämeninen, rakastava. Eihän moni mies ole valmis tulemaan "shoun" mukaan, mutta yksinkään ei ole kiva olla. Enkä hyväksikäytetyksikään haluais tulla. Kaipaan rakkautta elämääni ;)
Miesystäväni ottaa rentoutumiseen ja humaltuu joka viikonloppu. Minua se ärsyttää kovasti, koska juuri ne viikonloput olisi sitä laatuaikaa, kun viikolla näemme niin vähän. Itse tykkään lenkkeillä ja käydä kylässä, mutta miestä ei kiinnosta. Lupaa aina ottaa minua enemmän huomioon, mutta se toteutuu vain vähän..
Nyt viikonloppuna miehellä meni ylilaidan niinkuin toisinaan, että juo kahtena päivänä ja sunnuntaina vielä ottaa korjaussarjan. Lähti sitten lipettiin, kun juotavat loppui. Minä loukkaannuin taas tosi kovasti, ja kun tuli mies takaisin, käsin häipyä kotiinsa ja kerroin haluavani olla viikon ilman yhteyden pitoa. Sisimmässäni tiesin tekeväni oikein, vaatimalla niin itselleni parempaa kohtelua, tai ainakin toivovani niin tapahtuvan..
Mutta toisaalta iski taas kauhea morkkis, että olen rakastani niin kohtuuttomasti kaltoin kohdellut ja kylmästi pois sysännyt. Sydän itkee ;( Onko teillä hyvät ystävät kokemusta ja vinkkiä vastaavaan tilanteeseen.
Olen mielestäni itsestäni huoltapitävä, hyvin viehättävä nainen, vaikkakin neljän lapsen yksinhuoltaja. Olen taitava, säästeliäs kotitalousihminen ja hellä sydämeninen, rakastava. Eihän moni mies ole valmis tulemaan "shoun" mukaan, mutta yksinkään ei ole kiva olla. Enkä hyväksikäytetyksikään haluais tulla. Kaipaan rakkautta elämääni ;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Halusin vielä lisätä, että olen mielestäni huomioinut miestäni hyvin, eikä hän ole lasteni varjoon jäänyt. Olen kannustanut häntä hän pyrkimyksissään ja olemme toistemme parhaat ystävät.
Kiva harrastus sulla, oletko harkinnut energiasi suuntaamista johonkin järkevämpään kuin provoilemiseen keskustelupalstoilla? Taidat olla yksinäinen ressukka, jolla parastaikaa pizzarasvat valuu leukaa pitkin.
Minulle tää keskustelupalasta uusi tuttavuus/löytö. Kuulin näistä keskustelupalsoista, joissa voisi keskustella avoimesti nimettömänä ja saada täydennystä omiin ehkä supeisiinkin näkemyksiin.
Miksi sellaisten ihmisten pitää ottaa kantaa, jotka jo muutenkin on kurkkuamyöten täynnä ja sitä huonoa energiaansa tänne vielä puskevat. EIHÄN NÄITÄ OLE PAKKO LUKEA!
Lahinna itsellesi. Hyvanen aika, nainen, sinulla on 4 lasta, mista maailmassa sina keksit lisatunteja viikonloppuihin juoksemaan miesten perassa?! (Itsellani jo yhden kanssa eivat tunnit paivassa riittaneet kaikkeen siihen mita teimme ja olisimme halunneet tehda yhdessa!)
Mitahan jos keskittaytyisit lapsiisi, he ovat sinun velvollisuutesi ja aikasi vartti, ei jotkut (juopot) miehet.
Millaisen kuvan sina annat lapsillesikin laukkaamalla miesten peraan?
Aika rientaa niin nopeasti, ennenkuin huomaatkaan nuorimmaisesi on jo pois kotoa, opiskelemassa tai tyoelamassa, sitten voit tehda mita haluat miesten kanssa. EI sita ennen.
vittuilu ja olkaa hiljaa jos mitään järkisanaa ei löydy. Ap:llä oli mielestäni ihan jees aloitus, joskaan minullakaan ei nyt varsinaisesti mitään kunnon neuvoa ole antaa.
Minusta toimit oikein, vaikka sydäntä riipaiseekin. Pitkässä juoksussa on parempi, ettet päästä heppua sillä tavalla niskan päälle, että sallit itseäsi kohdeltavan piittaamattomalla asenteella. Alkoholiongelma tuppaa olemaan yleensä sitä pahenevaa sorttia. Ellei mies itse havahdu/tajua edes tilannetta, niin sinä et voi muuta tehdä kuin sen minkä katsot parhaimmaksi itsellesi.
Ehkä se äijäsi tuntee olevansa "riittämätön ja huono ihminen" tuollaisen "täydellisen" ihmisen rinnalla kuin sinä ja vetää siksi alemmuuskompleksikännit...
antamistanne palautteista. Sain ajattelemisen aihetta itsekkin. KIITOS!