Päivä päivältä.
Päivä päivältä on alkanut tuntua yhä enemmän ja enemmän siltä, että tuo ammattiurheilu ja koko urheilu yleensä (lukuunottamatta sitä, mitä ihminen harrastaa itse harrastusmielessä pienemmissä mittakaavoissa), on kyllä yhtä turhuuksien turhuutta.
Kun ennen katselin urheilua hyvinkin tiiviisti, niin nyt, päivä päivältä, tuo on alkanut käydä enemmänkin vain pitkästyttämään.
Ei jaksa moista.
Ei kiinnosta.
"Pitäähän työmiehellä hupia olla, että töiden jälkeen jaksaa."
- Äh.
Päivä päivältä. Ihan kuin sitä hupia ei löytyisi tästä omasta elämästä. Perheen kesken. Iloisia asioita. Mukavia tekemisiä. Harrastuksia. Vaikka perheen kesken pienimuotoinen keilapaska on paljon parempaa kuin televisiosta tuleva moottoriurheilusonta.
Paljompa kiinnostaa, miten eilinen jalkapallopeli meni. Jalkapallotkin ovat pienten orjapoikien tekemiä. Pitäisi kertoa jo jotakin jalkapalloilijoiden luonteesta.
Ei hitto soikoon. Puhumattakaan jalkapallomellakat. Ne ovat perseestä tullutta kuonaa. Siellä tapetaan ihmisiä jalkapallon takia. Minua kiehuttaa tuollainen touhu.
Suuren mittakaavan pellet. Viisaaksi kutsuttu kansa tahtoo gladiaattorimeininkiä mieshenkien uhalla.
Säälittävintä on itkeä ruudun takana kun mieheltä katkeaa jalat ja selkä urheiluhulluuden takia. Kun tuota ennen on kielipitkällä nuollut televisioruutua. Pari veikkauskuponkia vielä vienyt kioskille ...
Itse vaihdan pikaisesti välittömästi kanavaa ja paljon ennemmin katson vaikka Postimies Patea.
Kun olin pojankoltiainen. Eräs kaverini, yksinäinen sellainen, sanoi kerran, että häntä ei kiinnosta jalkapallo. Hänestä oli tyhmää juosta pallon perässä. Tuo kaveri oli kiinnostunut tekniikasta, rakenteli itse pienen kaavan sähkömoottoreita ja teki itse kaikenlaista pientä.
Siinäpä oli jo silloin harvinaisen ymmärtäväinen tyyppi. Mutta yksinäinen poika oli siihen aikaan. Syrjitty.
Siinä kuitenkin oli nuori ja harvinaisen viisas poika. Kaikkea hyvää hänelle. Hänelle joka tänä päivänä on ihmiskunnan peruspilareita. Yksi tuollainen kaveri vastaa yhtä jalkapallokentällistä miehiä. Jos enemmänkin on.
Jalkapallokentällinen miehiä. Jospa otettaisiin heidän palkkansa ja laskettaisiin miten suuria summia työnnetään suoraan hevosen perseeseen.
Ja sitten otetaan työmiehen palkka, joka on jotakin 3 penniä tunnilta.
Ei ole ihme että maailma menee päin helvettiä.
Päivä päivältä on alkanut tuntua yhä enemmän ja enemmän siltä, että tuo ammattiurheilu ja koko urheilu yleensä (lukuunottamatta sitä, mitä ihminen harrastaa itse harrastusmielessä pienemmissä mittakaavoissa), on kyllä yhtä turhuuksien turhuutta.
Kun ennen katselin urheilua hyvinkin tiiviisti, niin nyt, päivä päivältä, tuo on alkanut käydä enemmänkin vain pitkästyttämään.
Ei jaksa moista.
Ei kiinnosta.
"Pitäähän työmiehellä hupia olla, että töiden jälkeen jaksaa."
- Äh.
Päivä päivältä. Ihan kuin sitä hupia ei löytyisi tästä omasta elämästä. Perheen kesken. Iloisia asioita. Mukavia tekemisiä. Harrastuksia. Vaikka perheen kesken pienimuotoinen keilapaska on paljon parempaa kuin televisiosta tuleva moottoriurheilusonta.
Paljompa kiinnostaa, miten eilinen jalkapallopeli meni. Jalkapallotkin ovat pienten orjapoikien tekemiä. Pitäisi kertoa jo jotakin jalkapalloilijoiden luonteesta.
Ei hitto soikoon. Puhumattakaan jalkapallomellakat. Ne ovat perseestä tullutta kuonaa. Siellä tapetaan ihmisiä jalkapallon takia. Minua kiehuttaa tuollainen touhu.
Suuren mittakaavan pellet. Viisaaksi kutsuttu kansa tahtoo gladiaattorimeininkiä mieshenkien uhalla.
Säälittävintä on itkeä ruudun takana kun mieheltä katkeaa jalat ja selkä urheiluhulluuden takia. Kun tuota ennen on kielipitkällä nuollut televisioruutua. Pari veikkauskuponkia vielä vienyt kioskille ...
Itse vaihdan pikaisesti välittömästi kanavaa ja paljon ennemmin katson vaikka Postimies Patea.
Kun olin pojankoltiainen. Eräs kaverini, yksinäinen sellainen, sanoi kerran, että häntä ei kiinnosta jalkapallo. Hänestä oli tyhmää juosta pallon perässä. Tuo kaveri oli kiinnostunut tekniikasta, rakenteli itse pienen kaavan sähkömoottoreita ja teki itse kaikenlaista pientä.
Siinäpä oli jo silloin harvinaisen ymmärtäväinen tyyppi. Mutta yksinäinen poika oli siihen aikaan. Syrjitty.
Siinä kuitenkin oli nuori ja harvinaisen viisas poika. Kaikkea hyvää hänelle. Hänelle joka tänä päivänä on ihmiskunnan peruspilareita. Yksi tuollainen kaveri vastaa yhtä jalkapallokentällistä miehiä. Jos enemmänkin on.
Jalkapallokentällinen miehiä. Jospa otettaisiin heidän palkkansa ja laskettaisiin miten suuria summia työnnetään suoraan hevosen perseeseen.
Ja sitten otetaan työmiehen palkka, joka on jotakin 3 penniä tunnilta.
Ei ole ihme että maailma menee päin helvettiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vrt. lehtien otsikoita. Paljonko enemmän saa jokin ylväs urheilija palstatilaa loukkaantumisestaan, kuin esimerkiksi metsämies?
Urheilijoista vedetään hirmu otsikot loukkaantumisesta. Koko kansa itkee. Tavallisesta työmiehestä vastaavassa tapauksessa ei sanota yhtikäs mitään.
- Sitten joku väittää, että ”no urheilijan koko ura riippuu terveydestä ja lihaskunnosta”.
Minäpä sanon että paskan marjat. Eikö myös tavallisen työmiehen työssä oleminen riipu terveydestä ja lihaskunnosta. No tasan tarkkaan riippuu. Ja hemmetti sentään tavallinen työmies tekee paljon tärkeämpää työtä rakennuksella ja pellolla ja lämpölaitoksessa ja sähkölaitoksessa kuin jalkapalloija joka vetää ruohoa.
Hemmetti. Tänä päivänäkin työturvallisuusasiat ovat päin persettä. Tavallisen työmiehen selkärankaa katkaistaan milloin miltäkin suunnalta. Mies joka pitää huolta työturvallisuusasioista, laitetaan ulos, irtisanotaan, niin päin persettä on asiat.
”Rahako se mielen tyhmänä pittää …”
Pistä futiksen tilalle kunnon asiaohjelmaa:
http://www.ripthatass.com/hp/hardcore/149d/movies/02.mpg
Tuollaista on M135 katsellut jo elämänsä aikana tarpeeksi.
"Täh?"
- Tuollaista olen katsonut jo elämäni aikana tarpeeksi.
"Siis?"
- Tuollaista olen katsonut jo tarpeeksi elämäni aikana.
Jossakin vaiheessa tuo alkaa kyllästyttämään. Kun tuota tarkemmin miettii, että tuossakin on kaksi hyyppää ja yksi nainen, joka imee noiden kahden miehen kyrpää.
Kun tuota miettii tarkemmin, niin tuollainen on vastenmielistä katsottavaa.
Mutta joskus tuon kaltainen oli minustakin "mukavaa katsottavaa".
"Mitäh!?"
Joskus. Oli. Siis oli.
Joskus, kun elin yksin. En viitsi olla tekopyhä ja kieltää. Olen siis syntinen kurja. Katselin pornoa.
No se oli silloin.
Nyt kun näin tuollaisen linkin, niin tein kuten aina nykyään. Näin pitää tehdä. Tiesin mitä on tulossa. PYYSIN VAIMOANIKIN KATSOMAAN samalla kun linkki oli avautumassa, kerroin että mitä on tulossa (ei ole vaikea arvata linkin nimestä).
Katsoimme 3 sekuntia kyseistä pätkää. Sen jälkeen katsoimme toisiamme.
Suljin kyseisen linkin.
Ei kiinnostanut enempää.
Parisuhteessa, mies ja nainen, eivät saa yksin katsoa tuollaista.
Mutta jos katsovat, niin täytyy katsoa kahdestaan.
Ihminen pääsee pois tuosta mieltä hajottavasta katsomisesta. Kiinnostaminen lopahtaa tuollaiseen joutavaan. Se onkin joutavaa.
Nuorta poikaa voi kiinnostaa tuollaiset. Vanhaa ei kiinnosta.
Vanha mies ja nainen on nähnyt aitoa tavaraa. Se on paljon parempaa kuin kaikki tuollaiset yhteensä. Paljon enemmän. Oikeassa tavarassa on paljon enemmän, siinä on tunteet ja kaikki …
Parisuhteessa ei saa tehdä mitään yksin. Parisuhde antaa ihmiselle eniten, tuollaiset linkin tapaiset touhut unohtuvat. Ei tee hyvää parisuhteelle, jos toisella on mielessä toisten ihmisten naimisen katsominen. Silloin unohtaa oman rakkaansa. Ja silloin elämästä jää puuttumaan jotakin hyvin olennaista.
Minä tiedän sisimmässäni, että vaimoni ei tykkäisi jos katselisin yksin jotakin tuollaista. Minäkään en pitäisi siitä, jos vaimoni katselisi yksin tuollaista.
Siispä se on jätettävä elämästä pois. Se ei ole hyväksi.
En tiedä, enkä osaa sanoa ehkä. Mutta kerron tässä, että suhteemme alkuvaiheessa, kun olimme olleet jo joitakin vuosia yhdessä, niin joskus katselimme tuollaista, mutta kahdestaan.
"Mitä ihmettä!"
Niin. Katselimme tuollaista, ihan vain huviksemme, katsoaksemme. Tarjontaahan on esimerkiksi hotelleissa, siellä on kanavia, joissa tuollaista on.
Emme suinkaan ole N4153N kanssa mitään "pyhimyksiä" ;).
Mutta tuollainen ei kuulu hyvään suhteeseen, siksi tuollainen jäikin pois elämästämme.
Mielenkiinto silloin kääntyy enemmän omaan puolisoon. Oma seksielämä parantuu huomattavasti kun osaa keskittyä oikeaan elämään.
Monet kieltävät itseltänsä "synnin" katsomisen. Joku saattaa ajatella meistä nyt pahaa. "Että me katsoimme "syntiä"". "Syntiset!"
Jaapa jaa.
Kaiken olemme kokeneet 100 % kahdestaan.
Teki mitä tahansa, se pitää tehdä kahdestaan. Se jää kyllä pois, jos siinä ei ole järkeä. Tulee parempaa tilalle.
Monet ihmiset tuhoavat oman suhteensa, kun tekevät salassa puolisoltaan asioita. Moni katsoo pornoa yksin, vaikka onkin parisuhteessa. Moni saattaa vaatia että toinen ei saa katsoa, vaikka itse kuitenkin katsoo.
Tuossa kaikessa on suuri vaara, että parisuhde myöhemmin tuhoutuu. Hyvin todennäköisesti tuollainen suhde tuleekin tuhoutumaan.
Jos tekee syntiä, niin se on tehtävä kahdestaan.
Salaisuuksia ei saa olla.
Huonot asiat jäävät kyllä pois.
Takokaa tämä päähänne. Salaisuuksia ei saa parisuhteessanne olla.
Kaikki on tehtävä kahdestaan. Kaikki asiat on kerrottava.
Kaikki on tehtävä kahdestaan.
Jos tämä on sinulle ongelma, niin kait sitten itse maksat eri firmoille rahaa siitä, että pääset katsomaan hitsareita, seppiä ym. työssään?
Sitten otetaan aikaa, kuka hitsaa saumat nopeimmin ja jälkikäteen ostat hänen töissään käyttämänsä hitsipillin ja kasvosuojaimen ja laitat ne esille kirjahyllyyn.
Muutos lähtee juuri sinusta, älä vain valita.
"Jos tämä on sinulle ongelma, niin kait sitten itse maksat eri firmoille rahaa siitä, että pääset katsomaan hitsareita, seppiä ym. työssään?"
"Sitten otetaan aikaa, kuka hitsaa saumat nopeimmin ja jälkikäteen ostat hänen töissään käyttämänsä hitsipillin ja kasvosuojaimen ja laitat ne esille kirjahyllyyn."
- Miks.
Tuo homma ei eroaisi muusta urheilutoiminnasta mitenkään. Olisi aivan yhtä turhaa. Joutavaa.
"Ammatti"urheilu on aivan samanlaista.
Ei ole periaatteellista eroa fyysisesti. Verrattuna tuota hitsausta esimerkiksi ammuntahiihtoon. Siinä on ase, nk. vempele. Verrattuna hitsauspilliin, se on samanlainen tekniikan tuotos, vempele, ase on alunperin keksitty metsästämiseen, siinä on haettu sitä hyötyä ensin. Hitsipillillä on haettu myös hyötyä alunperin, sillä on helpotettu rakentamista.
Molemmissa on nippeleitä ja nappeleita, aseessa vedellään liikkumia, hitsipillissä kädet tekisivät nk. optimaalisen liikkeen joka liikkeissä nippeleissä ja nappeleissa.
Yhtä turhaa on ampua jotakin taulua, kuin vetää hitsisaumaa johonkin joutavaan metallilevyyn jolla ei sen kummempaa tarkoitusta ole.
Ja hiihtolenkki olisi verrattavissa siihen, kun mies ottaisi 20 metrin rimpuilun hitsauslaitteiden kanssa "ampumapaikalle". Jos hitsaisi vinoon, joutuisi raahaamaan laitteistoa sakkokierroksen verran.
Tyhmät ihmiset kokoontuisivat tuota katsomaan, maksaisivat rahaa joutavasta. Löisivät vetoa nopeimman puolesta.
"Muutos lähtee juuri sinusta, älä vain valita."
Entä tavallinen juoksu. Mitä helvetin järkeä on seurata jotakin kun joku juoksee henkihieverissä.
Ihminen on tyhmä.
Ihminen rahasta voi keksiä vaikka uuden urheilulajin tuosta vain. Kannattajia kyllä löytyy kun järjestäjät vain vähän laittavat rahapalkintoja ym. statusta. Vaikka nenänkaivuu kisa. Hölmöjä ihmisiä löytyy kisailemaan. Tai oikeasti on järjestetty juontikisa, että kuka juo eniten vettä. Moniko osallistuja on historian aikana menehtynyt kilpailussa. Täysin verrattavissa tuo ikävyys esimerkiksi siihen, että missä tahansa nyky-urheilulajissa ihminen kaatuu ja kuopataan.
Entä kuka syö eniten? - Tuollaisestakin ihminen kilpailee.
Entä kävelykisat?
Ja minkä tähden?
- Minä en ole löytänyt mitään järkevää syytä kilpailuun.
Kilpailkaa jos siltä tuntuu. Itseäni ei jaksa kiinnostaa.
Kertokaa toisillenne urheilutuloksia. Minua pitkästyttää.
Moikka.