Avoliitossa asuttu jo mielestäni liian monta vuotta. Mielessä jo häät ja lapset. Ikä lähestyy kolmeakymppiä ja joskus ajattelin että tässä vaiheessa olis jo kaikki "valmista". Tuntuu vain että saan koko ajan lykätä omia haaveita.
Inhottaa tivata mieheltä (joka itse kihlasi minut) avioliitosta. Tuntuu että kaikilla muilla on häähumua ja vauvakuumetta, me vain junnataan paikallaan ikuisesti.
Mies haukkuu kaikkien muiden laiskat tyttöystävät ja naureskelee jos joku vielä vihille vie moisen. Laiskuudesta tässä ei ole kysymys. Käyn melko raskaassa työssä (tuskin lainkaan olen sairaslomalla) ja hoidan kuntoani joka päivä. Koti on siisti ja teen kotiruokaa joka päivä (en käytä valmiruokia).
Rahat olen käyttänyt yhteisen elämän helpottamiseksi eli en siis elä siivelläkään. Avioehdosta puhuin itse miehelleni, koska hänellä on omaisuutta. En siis kärky hänen rahojaankaan.
Olen mielestäni viehättävä nainen. Pukeudun ja meikkaan. Monipuolisella liikunnalla pidän itseni kunnossa ja syön terveellisesti. Liikakiloja on siis vain ainoastaan miehelläni.
Olen vuosien myötä taipunut monessakin asiassa hänen tahtoonsa. Muutin hänen kotipaikkakunnalleen, tulen tekemään hänen yrityksessään töitä, joten en kouluttanut itseäni sen enempää, pidämme enimmäkseen hänen ystäviinsä yhteyttä ja harrastamme yhdessä vain hänen harrastuksiaan.
Miksi en siis kelpaa vaimoksi? Mitä teen väärin?
Inhottaa tivata mieheltä (joka itse kihlasi minut) avioliitosta. Tuntuu että kaikilla muilla on häähumua ja vauvakuumetta, me vain junnataan paikallaan ikuisesti.
Mies haukkuu kaikkien muiden laiskat tyttöystävät ja naureskelee jos joku vielä vihille vie moisen. Laiskuudesta tässä ei ole kysymys. Käyn melko raskaassa työssä (tuskin lainkaan olen sairaslomalla) ja hoidan kuntoani joka päivä. Koti on siisti ja teen kotiruokaa joka päivä (en käytä valmiruokia).
Rahat olen käyttänyt yhteisen elämän helpottamiseksi eli en siis elä siivelläkään. Avioehdosta puhuin itse miehelleni, koska hänellä on omaisuutta. En siis kärky hänen rahojaankaan.
Olen mielestäni viehättävä nainen. Pukeudun ja meikkaan. Monipuolisella liikunnalla pidän itseni kunnossa ja syön terveellisesti. Liikakiloja on siis vain ainoastaan miehelläni.
Olen vuosien myötä taipunut monessakin asiassa hänen tahtoonsa. Muutin hänen kotipaikkakunnalleen, tulen tekemään hänen yrityksessään töitä, joten en kouluttanut itseäni sen enempää, pidämme enimmäkseen hänen ystäviinsä yhteyttä ja harrastamme yhdessä vain hänen harrastuksiaan.
Miksi en siis kelpaa vaimoksi? Mitä teen väärin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
liikaa. Teet kaiken juuri hänen pillinsä mukaan. Olet se jolle hän haukkuu maailmaa ja se joka vahvistaa hänen käsitystään kaikesta. Olet kuin hänen elämänsä avustaja. Veikkaan että et kovin usein vastusta hänen päätöksiään tai ehdotuksiaan. Jos olet liian myötäilevä, ei hän välttämättä näe sinua vaimona vaan haluaa pitää ovensa auki. Jos nyt eroaisitte etkä pitäisi mitään kontaktia häneen tai hänen ystäviinsä - mitä sinulla olisi? Mihin meni työ ja harrastukset, entä ne ystävät? Sinulla pitää olla myös jotain omaa, jotain mikä tekee sinusta edes hieman persoonallisen. Älä ole vain hänen aisaparinsa, ole hänelle se vaimo. IMHO
"sulhanenhan" saa tuossa kaupassa kaiken ilman liittoakin.
Ettekä te ole muuten edes kihloissa keskenänne. Koska kihlaus on lupaus avioliitosta, jota näköpiirissänne ei ole edes näkyvissä.
Miksi ihmeessä haluat naida tämän miehen? mieti?
Minkä seikan luulisit avioliiton muuttavan?
Ja miksi hitossa vielä kirjoittaisit avioehdon, jos aloit kouluttomattomaksi piiaksi avomiehesi yritykseen?
Olet nyt jo tehnyt niiiiin monta juttua poskelleen, että paha noita on enää korjatuksi saada, En löisi vetoa onnellisen liittonne puolesta.
Kerää kimpsusi ja kanmsusi, ja ilmoittaudu kouluun kotipaikkakunnallesi, ja jatka elämääsi. Nai parempi mies.
toinen toistaan kunnioittavien ja rakastavien sopimus.
Miksi menisit avioon, kun olet hänen piika et kumppani?
olet liian hyvä miehellesi. Tajua tämä. Ihminen on kumma olento; kun joustava ja fiku ihminen sattuu kohdalle, niin aletaan hankaloittaa tilannetta. Useimmat mieht ovat täysiä lapsia - ja niin ovat useimmat naisetkin. Sinulla on kaikki edellytykset luoda pysyvä elämä toisen miehen kanssa, olet vielä nuori. Nauti elämästä. Yksinkin se on mahdollista.
vain miehesi vuoksi? entä jos jonain päivänä saat tarpeeksesi "uhrautumisesta"..
mies taitaa pelätä sitä, tai sitten sitä että muutut laiskaksi ja rumaksi äiti-ihmiseksi joka ei enää huolehdi itsestään ja ulkonäöstään, miehestään, kodistaan sekä yrityksestä entiseen malliin..
kun aika moni avioliitto on jo tuota.
Älähän nyt.
Miksi ette ole menneet naimisiin?
Onko sinulla muita haaveita kuin tuo lapsi ja avioliitto. Ne ovat kauniita asioita mutta jos mie ei halua naimisiin tai lapsia niin silloin olen samaa mieltä muiden kanssa että uhraudut aika paljon.
Ei toiselle tehdä hyvää koko ajan vain siksi että haluaa miellyttää tai osoittaa olevansa avioliittoainesta.Anna asioiden mennä omalla painollaan, tsemiä.