Voiko kehenkään mieheen, koskaan, missään tilanteessa luottaa, jos hän sanoo rakastavansa? Tai ylipäätään - kannattaako mieheen luottaa ikinä koskaan? Ja miten on miehet, onko luottamuksen käsite jotenkin muuttunut sukupolvien aikana? Itselläni on aivan tällainen mutu-käsitys, että ennenvanhaan luotettavuus oli jotenkin enemmän miehekästä kuin nykyisin? Eli että entisaikojen miehille luotettavuus, sanojensa pitäminen, oli enemmän kunnia-asia kuin nykysin ja nykyisin taas luotettavuus on vähän harmaalla alueella kaikenkaikkiaan?
Voiko mieheen koskaan luottaa?
Luottaisko vaiko eikö?
202620
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eikä voi naisiinkaan. Eikä voinut luottaan ennen vanhaankaan. Aina on tullut pettymyksiä, ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
Siitäkin huolimatta elämässä on välillä pakko toimia niin kuin mukamas luottaisi ihmisiin. Mitään kun ei saa jos ei yritä.
Ei pelkästään miehet vaan myös naiset lupaavat, mutta unohtavat lupauksensa hyvin pian. Tervetuloa todellisuuteen! On niin helppoa ottaa vastaan ja on niin helppoa lässytellä, mutta on niin ääretömän helppoa myös jättää. Ei tämän päivän ihmisillä ole minkäänlaista tarkoitusta missään. Kokeillaan yhtä ja jos ei täydellisesti hyvin mene niin kokeillaan toista. Miten kukaan voi olla täydellinen toiselle?
En ois voinu asiaa paremmin ilmaista. Nykymaailmassa on helppo lakaista pitkäkin yhteiselo maton alle, jos tulee pari poikkipuolista sanaa / riitaa. Kun ei jakseta, ei viitsitä, ei haluta nähdä VAIVAA. Halutaan vaan helpolla uutta, kun vanhaan tulee pieni särö.
Sehän tarkoittaa vain, että mies rakastaa naista juuri sillä hetkellä. Eri asia on sitten se, kuinka pitkään rakkaus kestää. Ei siinä tarvita naiselta kuin yksi väärä sana, niin rakkaus katoaa saman tien. Tai tunnin päästä tilanne voi jostain muusta syystä olla aivan toinen.
Mies valehtelee, jos hän sanoo rakastavansa naista vielä huomennakin. Tällaiseen puheeseen ei voi koskaan luottaa.
Älä usko mihinkään ritarifantasioihin. Silloin luottamus oli vielä vähäisempään. Synkkää keskiaikaa ei turhaa kutsuta synkäksi. Ihmishengelle ei laskettu läheskään sellaista arvoa kuin nyt.
Entisaikoina on elänyt ihan samallaisia miehiä ja naisia kuin nytkin. Toisilla on selkäranka ja toisilla ei.
Luotettavuus ei ole vain miesten oikeus, vaan saa se nainenkin olla luotettava. Eli miehekkääksi en tätä voi sanoa.
Kysymys herää voiko keneenkään koskaan luottaa? Siihen sinun on mietittävä oma kantasi ihan itse.
Kun mies sanoo rakastavansa, hän SILLÄ HETKELLÄ rakastaa, ja naisen tunnemaailmassa liikahtaa ja ajatukset alkavat kehittää mielikuvia, unelmia ...
Mies on sillä hetkellä tosissaan, mutta ei enää ehkä seuraavassa hetkessä, tai seuraavana päivänä ainakaan. Voi miettiä, onko tuo nainen sittenkään niin hyvä, kannattaako menettää vapaus tuon takia, saako riittävästi tuotosta omaa panosta vastaan, ja kenties hän katselee silloin jo muita ja viheltää toiselle naiselle, joka on ulkonaisesti kiinnostavampi.
Ota aina hetkestä kiinni, ja jos mieheltä saat tunnustuksen, älä hetki päästä irti, tee sellainen vaikutus, että mies jää Sinun vangiksi mielellään. Muuten hän alkaa etsiä toista.
naista väitetään häilyväksi...
Rakkauden yhtäkkinen loppuminen ei liene ole sukupuolisidonnaista tai yllätys kellekään asiaa pohtineelle.
on ja on aina ollut...
Yksi nyrkinisku, yksi pano jonkun muun kanssa ja onhan näitä syitä. Hupsis, siihen paikkaan loppui ikuiseksi uskottu rakkaus...
Mikä kysymys se tällainen....? Eihän tuohon kukaan vastausta voi tietää varmana. Jos joku yrittää vastata kattavasti, niin onneksi olkoon ja papukaijamerkki. Vastaus on todennäköisesti sinussa itsessäsi jo kylläkin... :)
Olen miettinyt itsekin tällaisia kysymyksiä monta kertaa... Muun muassa patologisen valehtelija isäni vuoksi sekä erään katoavaa laatua olevan miehen takia. En osaa tähän sanoa muuta kuin, että löytyy epäluotettavia ja luotettavia miehiä. Kokemuksien perusteella voisin olla luottamatta miehiin koskaan... Mutta olen sen verran optimisti kait, että tiedän jossain olevan luotettavia. Kai ne pitää vaan oppia tunnistamaan, en tiedä. :D Missään asiassa ei kannata koskaan yleistää... :)
on selkärankaa. Jos mies tekee niin kuin sanoo ja lupaa. Jos mies arvostaa itseään.
Tuollaisen miehen kun oppisi tunnistamaan jo ulkonäöltä, niin jes! :D
eleistä ja olemukses, ei ulkonäöstä tai puheista.
naise vaisto.
Mutta olemus saattaa muuttua aivan toiseksi, kuin mitä se alussa oli. Sekin on nähty.
voi joutuu huijatuksi.
tai sit voi hijata itteesäki. kummin vaa. riippuu mite epätoivone on ja kuinka kovasti haluu näkemänsä olevan oikeest jotai muuta, juu nou.
toi toimis miehillekin.
kuin naisiin...se on saletti.
Ei miehet ole mihinkään muuttuneet, toiset seisoo sanojensa takana kuten aina.
varmaan juu, on mun virallinen mielipide.
Ei kaikkiin naisiinkaan voi luottaa.
kun ei puhuta avoimesti ja sattuu muutama huononmakuinen asia yhtä aikaa, niin jo pula iskee. Eli keski-ikäisellä miehellä ei pelit pelaa kotona ja muutama työmatka sattuu peräjälkeen ja likapyykin joukossa parit kalsarit on ihan skerman vallassa ja vielä vaimolle tuodaan pesuun niin silloin se pula-aika iskee eli hoitoon ohjaus ja viagaraa kotona kun kerran kylillä miehuus on nousussa.