Työ on ihanaa mutta kuinka paljon kiinnitetään ihmisten hyvinvointiin huomiota. Nykyään on esimerkiksi trendi että muutos on hyväksi ja lisää tuottavuutta, mutta kuinka usein muutosta tehdään muutoksen vuoksi tai että se on trendikästä. Väitän että useimpi ei nauti millään tavalla muutoksista tai ei ole niiden kannalla. Ja kuinka moni tietää kuinka lujilla opiskelijat ovat. Jatkuvasti pitää opiskella uutta asiaa. Kun on oppinut uuden asian pian täytyy taas omaksua uusi asia. Koulutuksenkin pitäisi tuottaa onnistumisen kokemuksia. Kuinka paljon siihen opettajat kiinnittävät huomiota? Vaaditteko oppilailta kohtuuttomia? Mitä siitä on hyötyä?
vaatimukset yhteiskunnassa
mielipiteen ilmaisija
1973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mutta opettajia on turha syyttää, he vain tekevät työtänsä. Työtä joka on muuten aivan surkeaa, huono palkka ja jatkuva koulutus koska pää pitää päivittää muuttuvan yhteiskunnan tahtiin. Oma opettajani joutui tekemään kahta työtä elättääkseen suurperheensä.
Yhteiskunta muuttuu kun tietoa tulee lisää. 70 luvun tiedoilla ei olisi rakennettu Nokian uusinta kännykkää. Koska tietoa tulee lisää, kasvavia työläisiä pitää opettaa lisää, ja se on opettajien homma. Kansakoulun käynyt ihminen ei pystyisi suorittamaan edes ala-astetta nykyään.
Esimerkkinä oma elämä. Jätin tietotekniikan opiskelun joskus milleniumin alussa ja vaihdoin kokiksi. Sain todistuksen ja nyt jatkan sitä samaa linjaa minkä jätin kesken. Huomasin, ettei linja ole enää sama, kurssit ja kaikki ovat muuttuneet tai vaihtuneet, ohjelmistoista myöten. Laki on ainoa asia joka on pysynyt suunnilleen ennallaan.
Tämä kyllä herättää kysymyksiä. Jos ala vaihtuu kolmessa vuodessa noin paljon, mitä järkeä sitä on opiskella jos heti työhön päästyään pitäisi opetella uudet asiat? Sama kuin tulisi töihin suoraan pystymetsästä.
Hyvä että tämä on joku vanhempikin jo huomannut. Opiskelijat vaativat opiskelu avustuksen korotusta, eikä syyttä. Jotkut väittävät että tehkää työtä siinä sivussa, niinkuin hekin aikoinaan. Nämä ovat juuri näitä kansakoulun käyneitä tyyppejä joiden ei ikinä pitänyt tietää mikä on kanta kertaa kateetti. Ei tarvinnut kuin kertotaulu osata, ja työ jo odotti valmiina lähimmässä tehtaassa, tms.
Nyt ovat jo nekin puheet jääneet vähemmälle kun työpaikat lähtee alta Puolaan tai Aasiaan jossa koulutetut ihmiset tekevät samat hommat kolme kertaa halvemmalla. Sotien jälkeen syntyneet juuri ja juuri pääsee eläkkeelle ennenkuin työt loppuvat, mutta 10 kertaa viisaammille vasta valmistuneille ei jää mitään. Paitsi tietty vanhusten hoito kun se eläkepommi pamahtaa. Mutta eihän kukaan tietysti halua passata omia vanhempiaan, joten senkin tekee joku virolainen maahanmuuttaja.
Ja sitten taas kun nuoriso pääsee eläkkeelle, se on 20% pienempi kuin heidän vanhempansa eläke. Tämä on kai nyt sitä hyvinvointi yhteiskuntaa.
Tulipas taas kirjoitettua. Palkkaiskohan joku meikäläisen kolumnistiksi?