Miten pääsen eroon mustasukkaisuudesta?
Pelkään että mieheni pettää minua, koska olen aikasemmissa suhteissani ollut se sinisilmäinen typerys jota on petetty minkä ehtii. Nykyinen avopuolisoni on parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut, mutta silti pelkään että hän löytää jonkun paremman. En halua kahlehtia, olen antanut vapauden käydä myös kavereiden kanssa viihteellä. Mutta aina kun hän on kaveriporukalla liikenteessä, valvon yön ja tuskastuneena odotan että hän tulisi kotiin. Yhdessä liikkuessamme huomaan tarkkailevani koko ajan mihin ja ketä mieheni katsoo, ja jos katsoo pitkään jotain naista, kommentoin heti pirullisesti että mitä kyttäät.
Äh, tulipa epämäärästä selostusta, mut kuitenkin neuvoja kaipaisin että pääsisin tästä tunteesta eroon!
Pelkään että mieheni pettää minua, koska olen aikasemmissa suhteissani ollut se sinisilmäinen typerys jota on petetty minkä ehtii. Nykyinen avopuolisoni on parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut, mutta silti pelkään että hän löytää jonkun paremman. En halua kahlehtia, olen antanut vapauden käydä myös kavereiden kanssa viihteellä. Mutta aina kun hän on kaveriporukalla liikenteessä, valvon yön ja tuskastuneena odotan että hän tulisi kotiin. Yhdessä liikkuessamme huomaan tarkkailevani koko ajan mihin ja ketä mieheni katsoo, ja jos katsoo pitkään jotain naista, kommentoin heti pirullisesti että mitä kyttäät.
Äh, tulipa epämäärästä selostusta, mut kuitenkin neuvoja kaipaisin että pääsisin tästä tunteesta eroon!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eipä siitä oikein muuten pääse kuin keskustelemalla asiasta oman siipan kanssa.omalla kohdalla aika sama historia ja itse pääsin eroon sillä että kasvatin itsetuntoa ja arvostan itseäni kympillä ja teen itsekkin kaikkeni suhteen eteen että se toimii.Ja ehkäpä silloin tällöin on hyvä näyttää sexyltä niin oma ukko huomaa ettei tartte vieraita vilkuilla siinä mielessä.Ja on hyvä muistaa että olemme ihmisiä ja miehellä on oikeus katsella ohikulkevia ihmisiä siinä missä nainen katselee elokuvatähtiä.Liika mustasukkaisuus vie suhteelta pohjan pois.Luottamus on kaikkein tärkein juttu.Se ei synny itsestään mutta ei auta näyttää mustasukkaisuutta liikaa.Mulla ei ole ollut unettomia öitä toisen kapakkareissunjälkeen siitä lähtien kun tein selväks ittelle että jos ukko tekee typeryyksiä se ei ainakaan ole mun aiheuttama juttu.Olen tehnyt paljon töitä siis itteni sekä suhteen eteen.Tsemppiä,ymmärrän sun fiilikset.
Olen vähä samanlainen, tosin en enää niin paha kuin mitä oon ollu. Uskon, että pahin menee ohi ajan myötä, sillä ainakin mun on nykysin paljo helpompi kulkee miehen kanssa kaupungilla. Jossain vaiheessa olin aina kyttäämässä, että kattookohan se taas totaki. Miehet on kuitenkin miehiä, ei ne sille mitään voi.. kai!
Totta kai se kirpasee sydäntä, ku mies, oma kulta, kattoo jotain toista, mutta toisaalta, nykysin muijat pukeutuu ja meikkaa ittensä sillai, että onko ihmekkää?! Välillä laitan itekki aika paljon meikkiä ja 'bitch-vaatteet' päälle, vaikka katseita tulee muutenkin. Se vaan ärsyttää, ku ihan tarkotuksella kerätään huomioo..
Ajattele asiaa sillai, että se mies on kuitenkin sun kanssa. Miks se olis sun kanssa, jos haluis jonkun toisen? Me ollaan kihloissa ja sanotaan toisillemme usein kuin paljon rakastetaan. Ei siis rakkauden puutteesta olis kiinni, jos joskus suhde loppuis. Suhteen loppumisen syynä ois luultavasti sitten tää mun ns. kyttääminen ja vahtaaminen siitä ketä mieheni kattoo. Tiesin, että mun on lopetettava se tai muuten mies kyllästyy pian mun jatkuvaan kyttäämiseen. Parempaan päin ollaan menossa, mutta silti mietin aina välillä miks sitä tarvii niitä muita katella..
En tiedä miten voisit päästä siitä eroon, mutta suhteen kannalta ois parempi mitä nopeemmin lopettaisit kyttäämisen. Luultavasti sinäkin saat katseita miehiltä, ja vielä varatuiltakin :)
sama vika.Paitsi että ei kukaan oo mua pettäny.On hirvee ongelma ton mustasukkasuuden kanssa,vaikka ollaan oltu 2vuotta yhdessä.En yhtään tiedä mikä siihen auttaa,ehkä on vaan nostettava itsetuntoa.
Hirveetä kyttäämistä koko ajan et mihin mies menee,millon tulee ja mitä tekee.Haluis luottaa mut ei vaan osaa.Suutun jopa siitä jos se juttelee jonkun naisen kanssa,vaikka ihan vaan kaverina.En sitä näytä,mut ottaa tosi pahasti päähän.
Onko sun mies sanonu asiasta jotain? Vai onko aina niin, ettet näytä mustasukkaisuuttasi?
Mulla se lähti siitä, että pakko oikeesti saada loppumaan ainainen kyttäys, muuten mies ihan varmasti sanoo kohta ettei jaksa enää. Kai se oli se tahto, jolla pääsin suurimmasta mustasukkasuudesta eroon. Mies kun oli jo sanonu, ettei jaksais aina sitä kyttäämistä. Mie en oikeestaan kyttää sen menemisiä, mutta yks paha tapa mulla on (siis mitä en ite pitäny minkäänlaisena paheena, kunnes tässä yks päivä mies oli vielä salilla ja mä oven takana..), etten pidä avainta mukana. Jotenkin oon tottunu siihen, että mies on aina kotona, ku tuun (hän tekee viikonlopputöitä). Nyt alan pitään varmasti avainta mukana, ei ollu kiva ootella oven takana puolta tuntia ;)
Onko miehesi osoittanut tai tehnyt jotain, mikä ei saa sua luottaan siihen? (Mietin vaan.. en halua olla 'näsäviisas'!) Mie saatan vieläkin saada ns. kohtauksia kaupungilla ja pitää mykkäkoulua jonkun aikaa, mutta se johtuu nykysin lähinnä siitä, että huomaan jonkun muijan kattovan miestäni.. heh. Oon oppinu luottaan mieheeni monien keskustelujen jälkeen (ehkä muillekin hyvä neuvo?) eikä enää tarvi suuttua tai murjottaa jostain olemattomasta.
Tsemppiä teille muillekin! Uskon, että kyttäämisestä voi päästä eroon jokainen. Se olis kuitenkin suhteen kannalta parasta, mitä nopeempaa oppis luottaan toiseen :)
itsekin kuulun lahkoon kyttääjät,mikä ärsyttää ja olen tietoisesti yrittänyt kouluttaa itseäni siitä pois.Yhdessä miehen kanssa puolitoista vuotta ja aluksi ei ilmennyt tätä ongelmaa,mutta nyt kyttään että miten mies reagoi lehdissä ja televisiossa olevia hyvännäköisiä naisia.Ja esimerkiki jumpassa missä heillä on naisvetäjä(ketä en ole nähnyt)olin aluksi tosi mustis.Mieli mustui pitkäksi aikaa,kun mies sanoi töissä vaihtaneensa tyttökalenterin sivua,kun kukaan ei ollut muistanut..sillä hetkellä olin tosi mustis ja taas myöhenmin nauroin itsekseni asialle,että olenko ihan pimee..ehkä näissä asioissa auttaa,että myöntää itselleen,että on mustasukkainen ja olen sen sanonut myös miehelleni.en vahtaa menemisiä,luotan,koska olemme sopineet minkä rajan yli ei mennä.Mies kehuu minua ym.,mutta olen sanonut hänelle,että itsetuntoni kestää,myös muiden naisten asiallisen kehumisen yleisesti.Ei tyylin hyvä peppu ja sellaista.Sillä kukapa nainen ei haluaisi olla se ihanin ja kaunein nainen omalle miehelleen!Edellisessä pitkässä suhteessa,ongelma tasaantui ajan kanssa,ehkä asiaa auttoi,että myös tässä suhteessa mies jaksoi,välillä myös muistuttaa hyvistä puolistani..
Sitkeä teoreettinen opiskelu
(kysymällä itseltä mitä HYÖTYÄ kenellekään on mustasukkaisuudesta. Toinen on uskoton jos on riippumatta siitä oletko mustasukkainen vai et)
yhdistettynä käytännön harjoituksiin
(kyttäät miehesi sijasta ITSEÄSI. Vahdit sitä mitä sanot hänelle ja miten. Testaat omat sanasi parhaiten kuvittelemalla kuulevasi ne itse hänen suustaan.)
tuottaa tulosta ennemmin tai myöhemmin.
Ymmärrän, että haluat suojella itseäsi uusilta haavoilta, mutta sinun täytyy ymmärtää ettet voi verrata miestäsi aikaisempiin suhteisiisi. Niillä ei ole mitään tekemistä nykyisen miehesi kanssa.
Jos miehestäsi tuntuu, ettet luota häneen, se voi olla suurikin loukkaus menneisyydestäsi huolimatta.
Puhukaa asioita puhtaaksi ilman, että valittaisit hänelle taukoamatta mm. vastaantulijoiden katselemisesta.
Liekkö naisten luonnossa toi mustasukkaisuus ihan syntymälahjana. Jos eläimellisesti ajatellaan niin miehenhän pitääkin katsella muita naisia (naaraita) löytääkseen parhaan mahdollisen parin ja synnyttäjän lapsilleen... no joo...
Joskus muinoin kun painin tuon mustasukkaisuus-kysymyksen kanssa käsiini sattui Nancy Fridayn kirja "Mustasukkaisuus". Ihan hyvä teos, suosittelen. Siitä jäi mieleeni määritelmä joka lyhykäisyydessään kuuluu näin: Mustasukkaisuudesta on kyse silloin kun uhkaavassa tilanteessa haluat tuhota tunkeutujan eli sen vampin joka kehtaa yrittää vietellä miehesi. Mutta jos haluatkin tuhota miehesi, kyse ei olekaan mustasukkaisuudesta vaan kateudesta! Hohoo! Eli olet kateellinen siitä että miehelläsi on valta jättää sinut jos haluaa... Mietinnän arvoinen asia. Ei kyllä liity tähän taas sinänsä mitenkään... hmm. Noh, minä olen päässyt tuota(kin) pohtimalla eroon mustasukkaisuudestani. Tai kateudestani. Pitää uskaltaa heittäytyä sen luottamuksen varaan että toinen ei jätä. Ja myös uskaltaa ajatella että jos jättää niin elämä ei siihen lopu, mies menettää enemmän kuin itse. Heh. Itsetunnostahan siinä lienee kyse. Ja sitä voi kohottaa ajattelemalla itsestään hyviä ajatuksia. Minä ainakin olen ihan korvaamaton!! =) Tsemppiä...
Sitä on vaikea määritellä millainen mustasukkaisuus menee liiallisuuksiin. Oma kultani läppäs eilen poskelle kun käänsin pääni naispuolisen henkilön suuntaan, mutta itse koen tämän välittämisenä. Enkä voi kieltää, etten itse ole mustasukkainen varsinkin kun toisen ystäväpiiriin kuuluu ex-poikaystäviä...
Jos yrittäisit puhua miehellesi asiasta niin voit jopa yllättyä positiivisesti. Jos vaikka miehesi soittaisi, että kaikki on hyvin seuraavan kerran kun hän viettää aikaa kavereiden kanssa...