NEUVO NEUVOTTELUIHIN

Kaikkein hauskin tarina mitä olen yt-neuvotteluista kuullut:
Firma ostaa yksikön toiselta. Uusi omistaja pistää siellä yt:t päälle ja ilmoittaa irtisanottavien määrän. Ko. jaksolla tuottavuus laskee ja yksikkö kyntää tappiolla, hyvät työntekijät lähtevät, asiakkaat raivoavat myöhästymisten takia. Lopulta ennalta arvalla heitetyt irtisanomiset toteutetaan. Myöhästymiset lisääntyvät entisestään, asiakkaat kiehuvat, ylitöiden teko alkaa.

Varmaankin tuo on se peruskaava, miten asiat menevät. Tässä ko. tapauksessa kävi vielä näin:

Irtisanomiset perutaan ja takaisin kutsutaan ne ketä vielä saadaan. Parhaat olivat toki menneet menojaan.

YT:n tuloksena poltettiin rahaa tuottavuuden laskuna ja menetettynä ammattitaitona. Prosessi oli vittuilua työntekijöille ja lopulta se peruttiin. Voikin kuvitella uusien omistajien maineen uudessa yksikössä... Tämä on suomalaista.

Irtisanomiset päätetään varmaankin tässä maassa usein näin:
Haluttu voiton lisäys = irtisanottavien palkkojen summa. Sitten tämä lauantaikaljoissa laskettu huikea kaava toteutetaan riippumatta prosessin aikaisista irtisanoutumisista.

Tässä vaiheessa voi välkky tehdä johtopäätöksen, mikä on johdon kiinnostus organisaatioon ja sen prosesseihin. Jos irtisanottavien määrä ei muutu irtisanoutumisten myötä, kertoo se johdon motivaation puutteesta tai ahneudesta (on siis syntynyt ajatus, että mitä enemmän porukka vähenee, sitä enemmän voittoa tulee). Jonkun ajan päästä, kun laki sallii, taloon otetaan uutta porukkaa, MIKÄLI yritys on aiemmin ylläpitänyt prosessejaan huolella. Mikäli uutta ei tarvita, on johto aiemmin laiminlyönyt prosessit ja siellä todellakin oli löysää.

Tietysti tilanteen luonne, joissa yt:t vedetään vaikuttaa paljon asiaan, mutta sijoittajan kannattaa osata lukea tilannetta. Yleisestihän myynnin laskulla tai heikolla kannattavuudella selitetään irtisanomisia. Tällaisessa tilanteessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon se, että prosesseja tulee jatkossakin kehittää ja se vaatii työaikaa työntekijöiltä. Organisaatio on saattanut vuosikaudet työskennellä kovasti vain sen eteen, että saisi kasvun tyydytettyä. Kun lopulta tulee hengähdystauko, lienisi hyödyllistä käyttää mahdollinen lisääntynyt aika kehittämiseen. Toki, pakkohan se ei ole. Yrityksen johto saattaa olla liian isokenkäistä, että kehittämisen organisointi ja siihen keskittyminen kuuluisi heille. Helppoa on tarttua yt-korttiin. Sitten on velvollisuudet hoidettu ja ollaan niin tiukkaa yritysjohtajaa.

Mutta omahan se hiekkalaatikko saattaa olla johtajalla, joten saa leikkiä miten haluaa. Ja jos omistajat antavat luvan leikkiä miten haluaa, niin sitten niin.

Hyvistä viitseliäistä johtajista on pulaa, kuten lukuisista muista ammattitaitoisista.