Kun täällä on ollut keskustelua Harley Bentoneista, niin kerronpa oman kokemukseni.
Aloitin vähän aikaa sitten sähköllä, ja ostin Thomannilta paketin, johon kuului Peaveyn vahvari ja Harley Benton HBL400 Les Paul-kopio (kirsikanpunainen sunburst). Kitarassa on siis kaksi humbuckeria, joihin molempiin erikseen äänenvärin säätö ja volyymi.
Ensivaikutelma oli hyvä. Kitara oli siisti ja erittäin nätisti pintakäsitelty. Nauhat vaikuttivat OK:lta. Jälki oli huoliteltua, ja vain parista pikkudetaljista näki, että kyseessä oli halpamerkki.
Viritin kitaran, kytkin kitaran vahvistimeen ja aloin soittamaan (ne pakolliset Smoke on the Waterit, Iron Manit jne riffit ja komppaamiset). Varttitunnin rämpyteltyäni otin viritysmittarin ja katsoin, pysyikö lankku vireessä. No eihän se pysynyt. Minua oli varoitettu tästä, ja kävin läheisestä musiikkikaupasta ostamassa pykälää ohuemmat merkkikielet.
Vaihdoin ne ja aloin soittamaan. Ääni oli paljon parempi. Katsoin taas varttitunnin päästä viritysmittarin lukemia. Nyt pysyi paljon paremmin vireessä - vain pikkukiristystä vaati.
Kuten Les Pauleissa aina, koppa on tehty kahdesta eri puusta ja omassa kitarassani on hyvä sustain (jälkisointi). Siihen olen tyytyväinen. Samoin mikkikytkimen asentoa vaihtamalla ja mikin voimakkuutta/väriä säätämällä saa todella erilaisia variaatioita. Mikinvalitsimessa lukee erikseen "Rhythm" ja "Treble" (ala- ja ylämikki), ilmeisesti amerikkalaisia ja blondeja varten. Mutta niillä todella on eroa.
Kitarassani oli jonkun verran nauhasäröä. Syynä oli kolmosnauha, joka oli muihin nähden korkeampi. Otin rotanhäntäviilan ja veto kerrallaan viilasin sitä aavistuksen verran matalammaksi (puhutaan sadasosamilleistä) ja kiillotin sen 1200 hiekkapaperilla. Nauhasärö hävisi, ja sointi oli kaunis.
Action oli säädetty kovin korkealle, joten laskin tallan asentoa. Nyt kielet tuntuivat jotenkin löysiltä, ja nauhasärö oli palannut. Koska se ei hävinnyt virittämällä, ei kun kitarakirjasta katsomaan kaulan säätöä. Heksakoloavaimella kiersin noin 1/6-kierroksen vastapäivään eli löysäsin kaulaa, jolloin kielet vetävät kaulaa käyremmäksi. Viritin kitaran uudelleen ja aloin soittamaan.
Nyt kitara soi todella kauniisti. Olen nyt treenannut noin 30 min - 2h päivittäin. Vaihto akustisesta sähköön on omanlaisensa hyppy, ja vaatii totuttelua.
Yleisarvosana tuolle kitaralle olisi ehkä 8 . Ei täydellinen, mutta ensimmäiseksi sähkökitaraksi aivan mukiinmenevä, ja kuten täälläkin on mainittu, niin kielten uusiminen ja kitaran säätäminen saa aikaan ihmeitä. Ja sitten kun taidot kehittyvät, saavutan kitaran omat rajat ja intoa riittää, on aika ostaa joku hyvä merkkikitara.
Aloitin vähän aikaa sitten sähköllä, ja ostin Thomannilta paketin, johon kuului Peaveyn vahvari ja Harley Benton HBL400 Les Paul-kopio (kirsikanpunainen sunburst). Kitarassa on siis kaksi humbuckeria, joihin molempiin erikseen äänenvärin säätö ja volyymi.
Ensivaikutelma oli hyvä. Kitara oli siisti ja erittäin nätisti pintakäsitelty. Nauhat vaikuttivat OK:lta. Jälki oli huoliteltua, ja vain parista pikkudetaljista näki, että kyseessä oli halpamerkki.
Viritin kitaran, kytkin kitaran vahvistimeen ja aloin soittamaan (ne pakolliset Smoke on the Waterit, Iron Manit jne riffit ja komppaamiset). Varttitunnin rämpyteltyäni otin viritysmittarin ja katsoin, pysyikö lankku vireessä. No eihän se pysynyt. Minua oli varoitettu tästä, ja kävin läheisestä musiikkikaupasta ostamassa pykälää ohuemmat merkkikielet.
Vaihdoin ne ja aloin soittamaan. Ääni oli paljon parempi. Katsoin taas varttitunnin päästä viritysmittarin lukemia. Nyt pysyi paljon paremmin vireessä - vain pikkukiristystä vaati.
Kuten Les Pauleissa aina, koppa on tehty kahdesta eri puusta ja omassa kitarassani on hyvä sustain (jälkisointi). Siihen olen tyytyväinen. Samoin mikkikytkimen asentoa vaihtamalla ja mikin voimakkuutta/väriä säätämällä saa todella erilaisia variaatioita. Mikinvalitsimessa lukee erikseen "Rhythm" ja "Treble" (ala- ja ylämikki), ilmeisesti amerikkalaisia ja blondeja varten. Mutta niillä todella on eroa.
Kitarassani oli jonkun verran nauhasäröä. Syynä oli kolmosnauha, joka oli muihin nähden korkeampi. Otin rotanhäntäviilan ja veto kerrallaan viilasin sitä aavistuksen verran matalammaksi (puhutaan sadasosamilleistä) ja kiillotin sen 1200 hiekkapaperilla. Nauhasärö hävisi, ja sointi oli kaunis.
Action oli säädetty kovin korkealle, joten laskin tallan asentoa. Nyt kielet tuntuivat jotenkin löysiltä, ja nauhasärö oli palannut. Koska se ei hävinnyt virittämällä, ei kun kitarakirjasta katsomaan kaulan säätöä. Heksakoloavaimella kiersin noin 1/6-kierroksen vastapäivään eli löysäsin kaulaa, jolloin kielet vetävät kaulaa käyremmäksi. Viritin kitaran uudelleen ja aloin soittamaan.
Nyt kitara soi todella kauniisti. Olen nyt treenannut noin 30 min - 2h päivittäin. Vaihto akustisesta sähköön on omanlaisensa hyppy, ja vaatii totuttelua.
Yleisarvosana tuolle kitaralle olisi ehkä 8 . Ei täydellinen, mutta ensimmäiseksi sähkökitaraksi aivan mukiinmenevä, ja kuten täälläkin on mainittu, niin kielten uusiminen ja kitaran säätäminen saa aikaan ihmeitä. Ja sitten kun taidot kehittyvät, saavutan kitaran omat rajat ja intoa riittää, on aika ostaa joku hyvä merkkikitara.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitenkäs tuntuu, ettei ketjun aloittajan kirjoitus vaikuta vasta sähkikseen tutustuneen selostukselta?
Kirjoittaja on kyllä säädellyt kitaroita ennenkin. Ihan asiaahan juttu oli, mutta miksi se pitää muotoilla muka aloittelijan kirjoitukseksi?
niinpä?
Ei ole Elko asialla. Tuo ostamani HB on ensimmäinen sähkökitarani. Olen kyllä soitellut akustista aikaisemmin, eli ihan aloittelija en ole.
En ole säädellyt kitaroita ennen, mutta minulla on kavereita jotka neuvoivat minua miten se tehdään, ja minulla on myös Ralph Denyerin Suuri Kitarakirja, jossa neuvotaan hyvin seikkaperäisesti, miten säädöt tehdään rikkomatta kitaraa.
Suuren Kitarakirjan uutta painosta on ollut liikkeellä pehmeäkantisena viime joulumyynnissä.
No sittenhän sulla on hyvin mennyt opastukset perille. Tossa järjestyksessä kun Bentonia trimmailee niin oivan pelin saa.
Meikä on oikea Elko eikä tuo topicci ole meikän.
Sattui vaan niin sopivasti tuohon kun olit aiemmin puhunut Bentonien säätämisestä.