Olen tapaillut erästä naista lähiaikoina noin 4-5 kertaa.Avioerostani reilu vuosi ja tämän ajan olen ollut totaalisesti yksin.Mutta nyt siis lähiaikoina olen käynyt tapaamassa erästä mukavaa naista,Hänellä on entisestä liitostaan kaksi lasta.Ja minulla yksi viisivuotias poika.Lapsi asuu äidillään.
Tulevana viikonloppuna olemme pojan kanssa menossa naisen luo päiväkahville ensimmäistä kertaa (aiemmat tapaamiset hoidettu ilman lapsia).Mutta epävarmuutta herättää että onko vielä oikea hetki poikani nähdä uusi ystäväni?
Koska minun ja exsäni välit ovat todella huonot ja kireät.Ex käyttää kaikkea mahdollista ja mahdotonta asenaan minua vastaan.Manipuloi lasta ja yleensäkkin kaikin keinoin yrittää etsiä minusta vikoja ja puutteita lapsen kanssa aikaa viettäessäni.Uskallanko viedä lastani siis kyläily reisulle,koska lapsihan välittömästi äidilleen kertoo että olemme naista käyneet tapailemassa.Pelkään että saa siitä syyn olla minulle lasta antamatta sovittuina tapaamispäivinä ilkeyttään asian johdosta.(vahvistettu tapaamissopimus on,mutta äkkiäkös hän verukkeita keksii ettei lasta anna)
Itse ex seurusteli jo puolen vuoden jälkeen erosta ,nyttemmin hänen suhteensa päättynyt.
Muutenkin tilanne kireä koska lapsi äidiltään joku aika sitten tullessaan oli mustelma kädessä.Jonka johdosta käytin lasta lääkärissä,joka puolestaan oli tehnyt ilmoituksen mustelmasta sosiaaliviranomaisille.Kävimme palaverissä asiasta keskustelemassa.Lopputulos oli että sosiaaliviranomaiset alkoivat järjestää lapsen kuulemis tilaisuutta mustelma asiasta sekä muusta oireilustaan äidillään ollessa.Jostain kumman syystä kuuleminen ei ole järjestynyt kohta kahten kuukauteen.MIKSI.
Toivottavasti joku saa tolkkua asiastani ja ymmärtää huoleni lapsen tutustuttamiseen uuteen ystävään.
Kuinka muut ovat tutustuttamisen hoitaneet.
Lakimiestäkin olen mennen tullen joutunut käyttämään lapsentapaamis sopimukseen,elatussopimukseen ynnä muuhun,koska ex on todella narssisti
Kiitos neuvoista
Tulevana viikonloppuna olemme pojan kanssa menossa naisen luo päiväkahville ensimmäistä kertaa (aiemmat tapaamiset hoidettu ilman lapsia).Mutta epävarmuutta herättää että onko vielä oikea hetki poikani nähdä uusi ystäväni?
Koska minun ja exsäni välit ovat todella huonot ja kireät.Ex käyttää kaikkea mahdollista ja mahdotonta asenaan minua vastaan.Manipuloi lasta ja yleensäkkin kaikin keinoin yrittää etsiä minusta vikoja ja puutteita lapsen kanssa aikaa viettäessäni.Uskallanko viedä lastani siis kyläily reisulle,koska lapsihan välittömästi äidilleen kertoo että olemme naista käyneet tapailemassa.Pelkään että saa siitä syyn olla minulle lasta antamatta sovittuina tapaamispäivinä ilkeyttään asian johdosta.(vahvistettu tapaamissopimus on,mutta äkkiäkös hän verukkeita keksii ettei lasta anna)
Itse ex seurusteli jo puolen vuoden jälkeen erosta ,nyttemmin hänen suhteensa päättynyt.
Muutenkin tilanne kireä koska lapsi äidiltään joku aika sitten tullessaan oli mustelma kädessä.Jonka johdosta käytin lasta lääkärissä,joka puolestaan oli tehnyt ilmoituksen mustelmasta sosiaaliviranomaisille.Kävimme palaverissä asiasta keskustelemassa.Lopputulos oli että sosiaaliviranomaiset alkoivat järjestää lapsen kuulemis tilaisuutta mustelma asiasta sekä muusta oireilustaan äidillään ollessa.Jostain kumman syystä kuuleminen ei ole järjestynyt kohta kahten kuukauteen.MIKSI.
Toivottavasti joku saa tolkkua asiastani ja ymmärtää huoleni lapsen tutustuttamiseen uuteen ystävään.
Kuinka muut ovat tutustuttamisen hoitaneet.
Lakimiestäkin olen mennen tullen joutunut käyttämään lapsentapaamis sopimukseen,elatussopimukseen ynnä muuhun,koska ex on todella narssisti
Kiitos neuvoista
Vastaukset 12
Vanhimmat
kerran ystävääsi, joten en missään tapauksessa vielä veisi lastasi hänen näytille. Mieti sitä, että jos suhde ei sujukaan, niin miltä lapsestasi tuntuu, jos hän kiintyy tähän ystävääsi.
Odota jonkin aikaa, että edes itse tiedät mitä suhteesi tuo tullessaan..
kukahan mahtaa olla se narsisti?
näette kaikki myös naisen lapset jossain yleisellä paikalla, kuten leikkipuistossa.
jos olet varma että pidät tästä naisesta hän voi tulla käymään luonasi lyhyesti kahvilla, jolloin lapsesi näkee hänet mutta pääasiassa viettää aikaansa sinun hoivassasi.
lapset kyllä vaistoavat kun on jotain tekeillä.
Mutta ehkä pulkkamäki ja muut kuten luisteleminen olisivat luonteva vaihtoehto, tapaaminen kannattaa kuitenkin suunnitella lapsen ehdoilla,jos on vaarana että entinen ei hyväksy uutta tilannetta.
Olette kuitenkin eronneet,molemmilla osapuolilla on oikeus uuteen onneen vaikkei teidän suhteenne toiminutkaan. Voimia sinulle, lapsillesi ja eksälle sekä nykyiselle:)tsemppiä!
Itse eronneena naisena ajattelisin, että olisi aika kurja kuulla lapselta isän uudesta naisystävästä. Mukavammalta tuntuisi että mies olisi soittanut ja kysynyt mielipidettäni. Toivottavasti puhevälit ovat kunnossa.
Muuten olen samaa mieltä kuin edelliset:Mihin on kiire? Katselkaa nyt rauhassa jatkuuko suhteenne ja sekoittakaa vasta sitten lapset siihen kun suhde on vakiintunut. Lapset ehtivät muuten tavata liian monta äitipuolikokelasta.
Luettuani erittäin asiallisesti kirjoitetun miehen kirjoituksen herää ihmetys miksi ihmeessä jo eronneiden täytyy hyväksyttää uudet tulevat puolisot eksillään joille enstisen puolison henkilökohtainen elämä ei kuulu enää millään lailla??
Lapsen edulla leikitään raa'asti ja estetään enstistä menemästä elämässä eteenpäin. Todella alhaista käytöstä.
Eron jälkeen asioita ei todellakaan kuulu "hyväksyttää" ENTISELLÄ puolisolla. Kumpikin luottaa lapsen hyvinvointiin. Kumpikin varmasti on sen verran vastuullinen että huolehtii lapsen hyvinvoinnista järkensä mukaan. Jollei perusteita epäilyyn ole, tuollaiset ap.n kertomat mustasukkaiset ja sairaalloiset exät joutavat hoitoon miettimään miten heidän oma käytöksensä vaikuttaa lapseen - haitallisesti.
En tarkoittanut, että exillä pitäisi hyväksyttää toisen seurustelua tai seurustelukumppania. Mutta kun exät kuitenkin ovat, vastentahtoisesti tai ei, toistensa kanssa tekemisissä lasten kautta loppuikänsä, niin asioista keskusteleminen helpottaa niiden hoitoa. Ja jotenkin on mukavampi, ettei lapsi joudu viestinviejäksi.
Taas on saatu yksi lapsi aikuisten eron kiistakapulaksi.Minä en jaksa ymmärtää,miksi ero pitää tehdä lapselle aivan sietämättömäksi.Sinäkin kiikutat heti lapsen lääkäriin mustelman taki.Yrititkö kysellä lapselta asiaa tai ex vaimolta.Lasta kun voi jututtaa ja saada selville mikä sinelmän on aiheuttanut.Onko sinulla oikeasti epäilykseesn esim. pahonpitelystä.Vai onko sosiaaliviranomaisten lisääminen teidän erosoppaan juuri sinun puoleltasi sitä kiusan tekoa?Ei kauheesti paranna välejä.Jos lapsi käyttäytyy hullusti ei siinä ole yleensä kysymys kuin siitä että kaksi lapselle rakasta aikuista riitelee .Ja lapsi voi pahoi juuri teidän tekemisienne takia!
Erosi exäsi kanssa ei ole sujunut mutkitta. Se tuottaa erinäisiä haasteita lapsen tapaamisen ja käytännönjärjestelyiden osalta. Selvä.
Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, mikä on oikea hetki tutustuttaa lapsi uuteen kumppaniin.
Oletko vakavissasi uuden kumppanisi kanssa?
Uskotko, että teillä on tulevaisuus vielä vuodenkin päästä?
Jos näin on, en näe mitään syytä, mikset voisi tutustuttaa uutta kumppaniasi lapseesi. Tapaahan lapsesi muitakin uusia ihmisiä elämässään jatkuvasti.
Onko kuitenkaan tarpeen vielä määritellä lapselle suhteenne laatu? Mielestäni ei. Ja itseasiassa lapsi sitä tuskin tulee edes ajatelleeksi. Lapsi ajattelee vain "olipas kiva täti", "siellä sai hyvää kakkua" jne.
Minä tutustuin uuden kumppanini lapseen heti, kun olimme molemmat vakuuttuneita siitä, että tämä on seurustelua, eikä vain pelkkää tapailua.
Tutustuminen tehtiin isän luona. Minä tulin paikalle, vasta kun lapsi oli jo siellä, jotta lapsi koki, että "täti tuli vieraisille" ja lähdin ennen kuin lapsi lähti takaisin äitinsä luokse, jotta minä olin se vieras, eikä lapsi kokenut oloaan ulkopuoliseksi.
Me välttelimme mieheni kanssa ensi tapaamisilla hellyydenosoitusten näyttämistä toisillemme, jotta lapsi sai tutustua minuun kuin kehen tahansa ihmiseen. Minä keittelin kahveja ja laitoin ruokaa, kun mieheni keskittyi lapsen kanssa leikkimiseen.
Seuraavilla kerroilla saatoin jo olla paikalla, kun lapsi tuli, mutta silloin suhteemme oli jo niin välitön, ettei lapsi edes osannut ihmetellä asiaa.
Muutama kerta myöhemmin, olimme jo yötä samassa talossa. Ja näytimme mieheni kanssa toisillemme myös hellyyttä (joskin harkiten, eli kosketuksia ja halauksia ja pieniä suukkoja, mutta harvakseltaan)
Näin sujui tutustuminen ja nyt olemmekin lapsen kanssa ylimpiä ystäviä. Hellyydenosoitukset myös minun ja lapsen välillä ovat ihan normaaleja, ja lapsi kiipeää aamulla väliimme, jos herää ennen meitä.
Missään vaiheessa lapsi ei ole kysynyt "seurustelemmeko me, olenko minä äidin korvike / uhka äidille " tai mitään muutakaan. Ei lasta kiinnosta aikuisten määritelmät parisuhteen luonteesta.
Kun lapsi haluaa puhua äidistään, minä puhun asiasta äitiä kunnioittavaan sävyyn. Lapsen ei tarvitse tietää mieheni ja hänen äitinsä välisistä ongelmista. Ne ovat meidän aikuisten juttuja (eivätkä kuulu minullekaan sen suuremmin).
Me olemme lapsen kanssa ystäviä. Hänen äitinsä ja isänsä eivät ole sitä keskenään. Mutta lapsi tuskin edes tiedostaa koko asiaa.
Minä tutustutin lapset uuteen, vaiheessa kun itse aloin uskoa että suhde oli alkamassa. Ensin mies tuli vain puheisiini, kun oli juteltu avoimesti viikko, lapset (8 ja 10) alkoivat kysellä josko näkisivät.
Lapset itse halusivat tapaamista jotta tietävät kuka äidin elämään on tullut. Jotta tietäisivät kuka mies on, eivätkä rakentelisi mielikuvia/pelkoja epävarmuudesta.
Oma eroni oli kammottava, nopea mutta syvältä. Lapset tarvitsivat varmuuden että uusi on minulle kiltti ja hyväksi, eikä kuten ex vaaraksi.
Kun muksut näkivät uuden, ei ihastumista ollut ilmassa havaittavissa, annan muksuille aikaa tottua ajatukseen, mies käy korkeintaan kerran tai pari viikossa iltakahvilla, tuolloinkin pussailun määrä on rajallinen ja tapahtuu Salkkareiden aikaan ;)
Exäni puhuu minusta lapsille pahaa kaiken aikaa, mutta nämä eivät exän puheista perusta koska nyt tuntevat uuden, ja tietävät mikä on totta.
Ex salaa suhteensa, lapset eivät tiedä onko tällä yksi kaksi vai ehkä kolme naista? Tilanne on muksuille aika hämmentävä, mutta yritän silti kaiken jälkeen puhua asioista jotka pienten mieliä askarruttavat mustamaalamatta näiden isää.
Sattumoisin omakin exäni kuuluu narsisteihin, joka teki tästä vaarallisen mustasukkaisen ja kapeakatseisen, vaarallisen sekä mielenterveydelle että terveydelle. Tuosta syystä nyt kun olen muksujen pääasiallinen huoltaja ja toin uuden kuvioihin, lapseni ovat pelkästään huojentuneita miehen kiintymyksen osoituksista ja siitä että punastelen ja hymyilen paljon.
Tavattuaan uuteni kolme kertaa muksut kysyivät aioinko viettää tuon ihmisen kanssa lopun elämäni, vastasin rehellisesti että noin ilmeisesti on, joka tuntui entisestään vahvistavan lasten turvallisuuden tunnetta.
Silti, nämä eivät varauksetta pidä uudesta, eivät halua että elämässäni on ketään ja ovat hiukan mustasukkaisia, mutta minusta aikuisten välisiin suhteisiin on lupa, silloin kun eron jälkeen lasten elämä on asettunut uomiinsa.
Toki kaikki lapset kai ensisijaisesti toivovat vanhemman keskittyvän itseensä, mutta tuollainen runsaan huomion jakaminen lapselle, siksi ettei anna itselleen lupaa uuteen suhteeseen tekee enemmän pahaa kuin hyvää lapselle. Puhumattakaan kuinka katkeraksi aikuinen tulee, elettyään parhaat vuotensa vain lapsilleen.
Edelleen toistelen että meillä on vain yksi elämä, sitä ei saa tuhlata katkeruuteen, sitä ei pidä elää puolison/lasten puolesta (näillä on oma elämä) mutta se pitää elää vastuullisesti.
Miksi lapset eivät saisi tavata isänsä ystäviä olkoonpa ne miehiä tai naisia? Salailu on lapsen kannalta ikävä asia, ainakin siinä vaiheessa kun lapsi keksii että asioita on salailtu.
Suhteen tarkemmasta sisällöstä ei kai 5-v tasolla kannata selvittää. Hyvä ystävä, läheinen. Mutta olette vasta tavanneet tosiaan 4-5 kertaa, eikä sen perusteella vielä voi tietää suhteen pysyvyydestä. Lapsen nähden kannattaa käyttäytyä sen mukaan että olette vain ystäviä.
Olisi kai jo epänormaalia ettei eronjälkeen isällä olisi yhtään ystävää. Paitsi miehiä.
Se mitä kerrot exästäsi on kuin minun exäni olisi taas asialla ;) Meidän ongelmat on jo selvinneet kun teini-ikäisetlapset otti tilanteen haltuunsa ja päätti tavata minua äidin tahdon vastaisesti. He esittivät äidilleen uhkauksia jos äiti jatkaa painostusta ja perusteettomia puheita. Lapset itse tekivät päätelmänsä nykyisestä toisesta vaimostani ja alkoivat pitkän tauon jälkeen käydä meidän luona. Eksää kiukuttaa, mutta olen toivonut oikeasti että hän keksisi elämässä jotain muuta puuhaa kuin katkerana kiehuminen.
saa tapailla. Mieti tarkkaan mitä 'ohjelmaa' keksit ekalla tapaamiskerralla.
Älä viivy liian kauaa ja varaa Domino-keksejä
tarpeeksi pöytään :)