Ajattelin mennä ostamaan uuden kitaran. Astuin sisään kauppaan. Huomasin ettei minulla ollutkaan rahoja mukana joilla olisin voinut ostaa kitaran. Kävelin lähimmän automaatin luo. Siinä kävellessäni satuin huomaamaan yhden ravintolan. Menin sinne syömään. Ruoka maistui suoraan sanottuna pask****. Enpä sitten kummemmin jäänyt sinne kiittelemään vaan lähdin ostamaan sitä kitaraa. Tulin ulos ravintolasta. Lähdin ylittämään katua ja joku saat**** runkkari ajoi mun päälle. Meni taju välittömästi kankaalle.
Heräsin sairaalassa ja kuulin että olin ollut tajuttomana kaksi viikkoa. Olin sitten siinä vain ja ajattelin että onneks ei pahemmin käyny, mutta jotenkin oli sellainen olo että jokin tärkeä homma olisi jäänyt tekemättä siinä kahden viikon aikana. En jäänyt miettimään asiaa tarkemmin vaan jäin nukkumaan sairaalaan muutamaksi päivksi kunnes taas pystyisin kävelemään.
Oli kulunut kaksi viikkoa jälleen sairaalassa ja vihdoinkin muistin että minunhan piti silloin kauan aikaa sitten käydä kitara kaupassa. Noh. Päätinpä sitten lähteä köpöttelemään kotia päin. Oli keskiyö ja minulla oli 1000e taskussa sitä kitaraa varten, mutta eipä ollut enään kun joku saakelin huumehörhö tuli ase kädessä ryöstämään multa kaiken rahan. Annoin rahat sille hörhölle ja totta kai se sitosi mut käsiraudoilla kiinni katuvalotolppaan ja vei mun vaatteet. Päätinpä jäädä sitten siihen nukkumaan yöksi.
Heräsin aamulla aikaisin. Oli niin vit** kylmä palellutti niin maan perkel****. Kaiken lisäksi kymmenkunta kakaraa heitteli vielä mua päin lumipalloja. Lopulta poliisit tuli paikalle ja heitti mut putkaan kysymättä multa mitään miten olin siihen tolppaan edes joutunut. Lopulta kyttä tuli päästämään mut pois putkasta ja heitti mut ulos, eikä edes antanut mulle vaatteita lainaks. Aika reiluu vai mitä.
Oli kulunt kaksi kuukautta. Kahden kuukauden ajan olin kerännyt rahaa kitaraa varten. Koitti päivä jolloin viimein menisin ostamaan sen kitaran. Käppäilin jälleen kohti kitarakauppaa. Kuten yleensä sunnuntai päivänä kauppa oli kiinni, mutta kun tarkemmin katsoin kaupan etuoven ilmoitustaulua siinä luki kukkakauppa. Katsoin ikkunasta sisään. Pelkkiä kukkia. Otin lompakkoni ja tungin sen *********. Miten hel******* koko kylän ainoa kitarapulju voidaan lopettaa just silloin kun ite olisin kitarasta kiinnostunut.
Lähdin suomalaiseen tapaan ryyppäämään että kaikki huolet hoituisivat sillä. Ryyppäsin itteni täysin ökkyrä känniin. Lopulta lähdin löntystelemään kotia päin jälleen. Tulin kotiin. Katsoin jääkaappiin. Siellä ei ollut yhtään mitään. Menin lähimpään nakkikioskille. Ostin Erkin erikoisen. Maksoi 5,50e. Maistoin sitä Erkin erikoista. Maistui ihan pask****. Ei ollu ku yks nakki ja loput oli ketsuppia. Vedin sitä kassaämmää turpiin. Otin kaiken syötävän minkä kerkesin siitä tiskiltä ottamaan eli pari höyrymakkaraa ja kolme korillista kaljaa. Juoksin kotia päin. Päätin mennä autoo vetämään kaiken saaliin naamaa. Siinä syödessäni ja juodessani ajattelin lähteä ajelulle. Olinhan 4,4 promillen humalassa ja ihan sekasin mutta ei se mitään meinannut. Mulla on niin hyvä viinapää että kyllä mä sen kestän. Lähdin kaahaamaan. En kyllä pitkälle ehtinyt kunnes ajoin siihen samaan perkeleen tolppaan mihin mut oli silloin joskus aiemmin sidottu käsiraudoilla.
Kahden viikon kuluttua heräsin sairaalassa ja ihmettelin että mihin hittoon mun kädet oli hävinny. Siinä kolarissahan ne poikki tietenkin meni. Olin helpottunut kun ei enää tarvinnut stressata sitä kitaraa kun enhän mä olis sitten enää pystyny edes soittaa kun eihän mulla ollut enää käsiäkään.
Sitten vain lähdin kotia päin ja jatkoin normaalia arkea entiseen malliin mutta tietenkin ilman käsiä.
Heräsin sairaalassa ja kuulin että olin ollut tajuttomana kaksi viikkoa. Olin sitten siinä vain ja ajattelin että onneks ei pahemmin käyny, mutta jotenkin oli sellainen olo että jokin tärkeä homma olisi jäänyt tekemättä siinä kahden viikon aikana. En jäänyt miettimään asiaa tarkemmin vaan jäin nukkumaan sairaalaan muutamaksi päivksi kunnes taas pystyisin kävelemään.
Oli kulunut kaksi viikkoa jälleen sairaalassa ja vihdoinkin muistin että minunhan piti silloin kauan aikaa sitten käydä kitara kaupassa. Noh. Päätinpä sitten lähteä köpöttelemään kotia päin. Oli keskiyö ja minulla oli 1000e taskussa sitä kitaraa varten, mutta eipä ollut enään kun joku saakelin huumehörhö tuli ase kädessä ryöstämään multa kaiken rahan. Annoin rahat sille hörhölle ja totta kai se sitosi mut käsiraudoilla kiinni katuvalotolppaan ja vei mun vaatteet. Päätinpä jäädä sitten siihen nukkumaan yöksi.
Heräsin aamulla aikaisin. Oli niin vit** kylmä palellutti niin maan perkel****. Kaiken lisäksi kymmenkunta kakaraa heitteli vielä mua päin lumipalloja. Lopulta poliisit tuli paikalle ja heitti mut putkaan kysymättä multa mitään miten olin siihen tolppaan edes joutunut. Lopulta kyttä tuli päästämään mut pois putkasta ja heitti mut ulos, eikä edes antanut mulle vaatteita lainaks. Aika reiluu vai mitä.
Oli kulunt kaksi kuukautta. Kahden kuukauden ajan olin kerännyt rahaa kitaraa varten. Koitti päivä jolloin viimein menisin ostamaan sen kitaran. Käppäilin jälleen kohti kitarakauppaa. Kuten yleensä sunnuntai päivänä kauppa oli kiinni, mutta kun tarkemmin katsoin kaupan etuoven ilmoitustaulua siinä luki kukkakauppa. Katsoin ikkunasta sisään. Pelkkiä kukkia. Otin lompakkoni ja tungin sen *********. Miten hel******* koko kylän ainoa kitarapulju voidaan lopettaa just silloin kun ite olisin kitarasta kiinnostunut.
Lähdin suomalaiseen tapaan ryyppäämään että kaikki huolet hoituisivat sillä. Ryyppäsin itteni täysin ökkyrä känniin. Lopulta lähdin löntystelemään kotia päin jälleen. Tulin kotiin. Katsoin jääkaappiin. Siellä ei ollut yhtään mitään. Menin lähimpään nakkikioskille. Ostin Erkin erikoisen. Maksoi 5,50e. Maistoin sitä Erkin erikoista. Maistui ihan pask****. Ei ollu ku yks nakki ja loput oli ketsuppia. Vedin sitä kassaämmää turpiin. Otin kaiken syötävän minkä kerkesin siitä tiskiltä ottamaan eli pari höyrymakkaraa ja kolme korillista kaljaa. Juoksin kotia päin. Päätin mennä autoo vetämään kaiken saaliin naamaa. Siinä syödessäni ja juodessani ajattelin lähteä ajelulle. Olinhan 4,4 promillen humalassa ja ihan sekasin mutta ei se mitään meinannut. Mulla on niin hyvä viinapää että kyllä mä sen kestän. Lähdin kaahaamaan. En kyllä pitkälle ehtinyt kunnes ajoin siihen samaan perkeleen tolppaan mihin mut oli silloin joskus aiemmin sidottu käsiraudoilla.
Kahden viikon kuluttua heräsin sairaalassa ja ihmettelin että mihin hittoon mun kädet oli hävinny. Siinä kolarissahan ne poikki tietenkin meni. Olin helpottunut kun ei enää tarvinnut stressata sitä kitaraa kun enhän mä olis sitten enää pystyny edes soittaa kun eihän mulla ollut enää käsiäkään.
Sitten vain lähdin kotia päin ja jatkoin normaalia arkea entiseen malliin mutta tietenkin ilman käsiä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kyllä todeksi uskoisi, ellet olisi itse kertonut.
...postimyyntikitaran ostamista. Liikutuin kyyneliin ja sävellän sulle biisin.
heh!
soittamaan kitaraa varpailla. Mutta tosiaan tilaa se kitara, ettei jalatkin mene. Osanotto:(
hyvä kun ei näitä tavallisia kirjotuksia kokemuksia siitä ja siitä kitarasta tarvii lukea.
yleensä moni tulee tänne vaan kyselee ilman että antaa itse mitään. se on todella perseestä.
Mistä sä oikeen revit ton tarinan vai oliko tosiaankin totta. Repesin ihan palasiks tosta Erkin erikoisesta.
tosiaan
miten helvetissä sä oot pystyny kirjottaa tän ku eihän sulla oo ees käsiä!!!! vai oliks toi oikeesti feikkii?
Eikös se Django Reinhardtkin soittanut ihan hyvin kitaraa, vaikka silläkään ei ollut yhtään kättä?
melkein jopa uskoin ! =)