Laittakaa ihmiset pliis tähän jos teillä on joku hyvä keino millä pääsette irti sukulaisten ilkeyksien muistamisesta. Joskus ne nousee pintaan niin pirusti kun on tullut huonosti kohdelluksi ja mieli alkaa taas sadannen kerran vatvoa että mitä olis pitänyt tehdä ja mitä sanoa tai jättää sanomatta.
Tuommoinen vatvominen vie hirveästi energiaa ja mä haluaisin ajatella jotain paljon myönteisempää enkä tuhlata aikaani. Silloin tällöin ihan väkisin nuo ajatukset pukkaa päälle.
Eihän menneisyyttä voi enää muuttaa kuitenkaan joten vatvominen on PELKÄSTÄÄN kielteistä omalta kannaltani.
Mutta mikä on se avain, joka aukasee mielen oven että ihminen pääsee pois ja pystyy ajattelemaan muuta?
Tuommoinen vatvominen vie hirveästi energiaa ja mä haluaisin ajatella jotain paljon myönteisempää enkä tuhlata aikaani. Silloin tällöin ihan väkisin nuo ajatukset pukkaa päälle.
Eihän menneisyyttä voi enää muuttaa kuitenkaan joten vatvominen on PELKÄSTÄÄN kielteistä omalta kannaltani.
Mutta mikä on se avain, joka aukasee mielen oven että ihminen pääsee pois ja pystyy ajattelemaan muuta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mietin itsekin vasta vähän aikaa sitten samaa asiaa.. nykyään en mieti saamiani ilkeyksiä enää niin paljoa, olisko syynä se että olen antanut ainakin osan niistä anteeksi..? Vaikkeivät ne tietenkään mukavia juttuja ole, ja voivat vaikuttaa ajatusmaailmaan pitkäänkin, eikä kenellekään ole oikeutta tehdä tai sanoa toiselle ilkeästi, niin antamalla anteeksi siitä painolastista voi kuitenkin päästä eroon. Tosin se voi olla myös henkilökohtaista, toisilla toimii, toisilla ei.
minulla vei 8 vuotta.nyt en ole epärehellisen sukulaisen kanssa missään tekemisissä.Toivottsvasti hän on onnellinen.
Ajatuksen kulkuasi voit treenata aivan kuin mita tahansa osaa itsessasi. Se vain on paljon vaikeampaa.
Tiedostat jo itsekkin etta mennyt on historiaa, sita ei saa tekemattomaksi.
Siksi aivan harkiten voit keskittaytya tahan paivaan ja huomiseen. Seuraavan kerran kun nuo tarpeettomat ajatukset tulevat muistiisi, vain sano aivan rauhallisesti itsellesi etta olet jo tarpeeksi kauan puntaroinut niita. Nyt riittaa.
Sitten vain pakotat ajattelemaan aivan mita tahaansa muuta, kuinka voisit parantaa tyopaikkaasi, millaisen kesamokin rakennat jos voittaisit miljoona euroa, kapitalismin hyvat ja huonot puolet jne., aivan mita tahaansa. Tas kohta tuo vanha tuttu ja turvallinen ilkea ajatus pyrkii esiin, anna tulla, mutta laske se rauhassa menemaan, ala jaa siihen kiinni.
Opit tuon kylla jos vain haluat ja harjoittelet.
harmittaa lukea kun ää ja öö kirjaimet puuttuu
ole muuta asanomista kuin moittia ?
Omallani kohdalla on auttanut se että yritän asettua sen toisen ihmisen asemaan joka mulle on jotakin tylsää lauonnut, eli yritän ymmärtää asian hänen kannaltaan....ja se auttaa ja on myös opettanut mut ymmärtämään oman ajatusmaailmani pienuuden...ei ne asiat nyt oikeasti menekään niinkuin minä ajattelen ja että asioita voi ajatella yhtä monta eri tavalla kuin meitä on ihmisiä. Myös olen huomannut ikäväkseni että varmasti olen myös antanut itse aihetta ikäville puheille...melkoinen kasvun paikka ja olen nyt siitä onnellinen koska tunnen saavuttaneeni jotakin arvokasti, olen oppinut tuntemaan itseäni ja helpompi pyrkiä olemaan parempi ihminen :0).
En voi ruveta kertomaan yksityiskohdista netissä, mutta sun neuvosi koskee siis vain sellaisia, jotka ovat itse syypäitä. Mulla nyt on sellainen tilanne, että suku tosiaan juoksee sutena. Olen yrittänyt kokonaan panna välit poikki mutta en ole onnistunut täysin, joten niitä ilkeyksiä tulee vieläkin silloin tällöin. Ovat ilmeisesti luonnehäiriöisiä. Eikä mun tilanteessani ole kyse ainoastaan sanoista vaan myös todella pahoista teoista.
Onneksi on kirjoja mitä lukea, otan aina mahdollisuuksien mukaan kirjan käteen ja useimmiten ajatukset siirtyvätkin muualle. Runotkin on hyviä. Ei se kyllä aina onnistu, jos vaikka kirjassa sattuukin tapahtumaan jotain joka muistuttaa mua oman elämäni tapahtumista.
Ymmärtäisin viestisi perustella, että kärsit huonosta itsetunnosta. Ehkä perusturvallisuus on järkkynyt lapsena tai elämässäsi on tapahtunut jotakin muuta traumaattista. Useimmiten ihmiset kasvavat vaikeiden asioitten kautta ja pystyvät jatkamaan elämää menneisyydestä huolimatta.
Toisinaan oma apu ei riitä. Mikäli olet jo vuosien ajan miettinyt ja murehtinut asiaa, on vaarana, että sairastut jossakin vaiheessa masennukseen. Hae apua. Olen nähnyt läheisiä ihmisiä samassa tilanteessa. Tie ei ole helppo, mutta et voi valitettavasti muuttaa sukulaisiasi tai muutakaan maailmaa. Ainoa keino on siis rakentaa oma minä sellaiseksi, ettei se luhistu ihmisten sanoista. Ihmiset kun sanovat kaikenlaista. Nyt ja aina.
vaan myös teoista. Ja nämä teot vaikuttavat nykyiseen elämääni konkreettisesti - ihan sama mitä ajattelen niiden tekijöistä.
Olen kyllä käsittänyt sen, etten voi muuttaa muita ihmisiä tai menneisyyttä, kuten kai jo aloitusviestissänikin kerroin. Elämäni on kyllä muuten järjestyksessä ja tulen toimeen omillani, avioliittoni on hyvä jne.
Mutta SILTI pyörivät nuo ajatukset joskus päässä. Siihen levynpyöritykseen siis kaipasin apua.
Turha näköjään täältä sitä etsiä, kun ihmiset eivät edes lue aloitustekstejä - kaikilla on vain kiire päästä neuvomaan yläpuolelta.
Kyse ei tosin ole omasta , vaan miehen suvusta. Ovat olleet alusta asti tosi ilkeitä, jotenkin mustasukkaisia kun olen heiltä mieheni viennyt. Ilkeys on jatkunut vuositolkulla, ja apua en ole myöskään saanut mieheni puoleta, joka puolustaa viimeiseen asti sukuaan. Mutta asiat kalvavat jopa siinä määrin, että ajatuksissa käy jopa avioero, jotta en joutuisi kohtamaan näitä ilkeitä ihmisiä enää. Pahinta kaikista on merkit siitä, että mies alkaa pikku hiljaa osoittamaan yhtä julmia ja ilkeitä piirteitä. Eli mä en ainkaan osaa neuvoa, mutta voi vaan kuvitella miltä susta tuntuu.
pyörimään. Minulla on ollut sama tilanne, kun onnistun välillä jättämään sen syrjään, silloin ne välillä tulee uniinkin. Yritän vain elää asian kanssa jotenkuten.
Olen syönyt jo vuosia masennuslääkkeitä ja ahdistushäiriö lääkkeitä. Käynyt terapioissa, mutta asiat eivät vaan ole auenneet minulle.
Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa...
Paremmin menee silloin kun saan olla rauhassa suvultani, mutta tarvitaan vain yksi puhelu minulle ja painajainen alkaa taas.