Tein tämän tuonne toiselle palstalle, mutta tänne se olisi kuulunt kuulunut, joten laitan tämän tähän.
Kysynkin nyt tältä palstalta samaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000009&posting=22000000023747032
Kysynkin nyt tältä palstalta samaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000009&posting=22000000023747032
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun Sinä olet siis jyrännyt puolisosi mielipiteen, ja mielestäsi "sopinut" ja "unohtanut" jo vanhan asian, EI SITÄ YKSIN SOVITA; TOISTA JYRÄÄMÄLLÄ.
tää juttu ei ole tainnut sulle oikein aueta.
Koska ei ne vanhat sieltä nouse jos ne on YHDESSÄ käsitelty. Mutta se jyrääminen ei siis riitä.
Toisin sanoen; itse kasaat itsellesi ongelmia, ja sitten valitat niistä netissä, (joo jep. säälin sua)
Kuten olen kertonut, niin me ollaan YHDESSÄ käyty ne asiat läpi. Ja moneen kertaan.
Ja olen monesti kysynytkin, että mitä niille vanhoille asioille voin tehdä nyt? Hän vastaa ettei mitään. Olisi pitänyt SILLOIN tehdä, kun jokin asia tapahtui. Ja tätä hän jatkaa vaan.
Mistään pettämisestä tms. ei ole kysymys. Joistakin asioista hän on tehnyt kärpäsestä härkäsen ja saa niihin välillä mielettömiä vaikutelmia.
Minä en ole mitään jyrännyt. Olen yrittänyt rauhassa selvittää asiat, mutta kun ei se ole riittänyt. Pitää saada toinenkin suuttumaan.
Esitin tuon jutun ymmärtääkseni sen, että miksi pitää vetää asiat äärimmilleen.
No, eihän tuolla ole sinänsä enään väliä, kun avioeroprosessi on käynnistetty.
Kirjoitin nuo oppiakseni itse.
Puolison läpsäisy on merkki kyvyttömyydestä käydä keskustelua loppuun, jonkinmoista vallanhalua ja tarvetta olle se, joka sanoo mitä tässä asiassa pitää ajatella. Joten viisas vaimo vaikenee, ettei saa lisää läpsäisyjä ja kuitenkin asiat jäävät häntä painamaan. Aika huono tapa "selvittää asiat".
Ehkä sinä koet puhuneesi suun puhtaaksi, mutta yleensä ihmiset huutavat jos eivät ole saaneet sanotuksi mitä tahtovat. Tosin se on tyhmä tapa ja harva enää kuulee itse asiaa, vaan provosoituvat huutamisesta. Olette noidakehässä toistenne kanssa.
Avioero on helppo tapa pysyä oikeassa asiansa kanssa, muttei kovinkaan kasvattavaa parisuhteessa ja tuskin kukaan miettii loppuun missä tuli tehtyä virhe.
Joten jos vielä yksiin jonkun kanssa menet, niin mitäpä jos et provosoituisi huutamisista ja vain kertoisit oitis miten se on sinusta todella vastenmielinen tapa selvittää asioita. Poistu paikalta, älä kuuntele, ryhdy tekemään jotakin muuta, kunhan et läiski vaikka kuinka suututtaisi. Kun itse osaa riidellä, niin toinenkin voi hyvässä lykyssä oppia riitelemään ja tällä siis tarkoitan, että kaikki mikä ottaa päähän puhutaan vain minä-muodossa eikä yleistetä toisen vikoja ilman kunnon todisteita.Vanhoja ei kaivella ja riidellään siitä, mistä on tarkoituskin riidellä. Kun itse selvität ns riitelemisen kaavan hallitset tilanteen paljon paremmin ja kohautat olkapäitäisi toisen vaahtoamiselle.
Olen kokeillut ja toimii (tosin minulla huutaa mies aivan päättömästi).
Olen läpsäissyt, kun huutaminen jne. on polttanut proppuni. Olemme kuitenkin sen jälkeen keskustelleet asioista rauhallisempaan sävyyn ja puhuttu ne halki. Olen myös pyytänyt anteeksi jne. Kumpikin rauhoittunut tuollaisen nolon tempun jälkeen.
Mutta, kuitenkin se alkaa taas ja samat jutut ja sanat.
Me ollaan keskusteltu asioista, mutta kun riita saattaa alkaa aivan naurettavasta asiasta ja vaimo ne aloittaa yleensä, kun hän olettaa aina jotain tms. Tämä on ihan raaka totuus. Ja sitten tulee taas ne vanhat asiat, joista ollaan jo keskusteltu jne.
Tällaista kehää ollaan kierretty ja nyt sitten päätettiin että nyt se loppuu ja minä olen pitänyt nyt sitten järkähtämättömästi erosta kiinni. En jaksa enään. Olen jo ihan tarpeeksi yrittänyt.
Olen poistunutkin paikalta, mutta kun tullaan perässä ja jatketaan.
En vaan ymmärrä tätä jatkuvaa vanhojen kaivelemista, joista ollaan monesti puhuttu keskenämme ja sovittukin, että ne annetaan olla, mutta...
Ja sitäkään en ymmärrä, että v''tuillaan ja huudetaan niin kauan että toiselta sitten pinna katkeaa. Miksi?