en tiedä mitä tekisin. olen rakastunut mieheen, joka on kihloissa toisen kanssa. ollaan ystäviä, mutta uskon, että merkitsen hänelle enemmänkin. en uskalla tunnustaa tunteitani, koska pelkää pilaavani ystävyytemme (tosin luulen hänen jo arvanneen, mitä hän merkitsee minulle). olen yrittänyt tukahduttaa tunteeni, mutten saa häntä mielestäni. mitä siis pitäisi tehdä? tämä ei ole pelkkä ihastus, vaan hän merkitsee minulle paljon enemmän.
rakastunut varattuun
miten jatkan tästä eteenpäin?
264044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sympatiat niin tämän miehen kihlatun puolella. Jos vaikka olisikin niin, että miehellä olisi tunteita myös sinua kohtaan, odottaisit ennen kuin hän paljastaa ne sinulle. Muuten ainakin itse tuntisin itseni nartuksi kun menisin miehen kihlatun selän takana hölisemään jotain, mihin en ehkä vieläpä kuitenkaan saisi vastakaikua. Kaiken lisäksi tilanne voisi muuttua erittäinkin vaivautuneeksi ja omituiseksi tämän tiedon läjäytettyäsi. Entäpä miehen kihlattu? Toivottavasti hän ei edes tunne sinua..
Mies on valintansa tehnyt, hän on kihloissa. Niin kauan kuin asia on niin, peräänny. Miehiä riittää, miksi pitää kiusata jo sitoutuneita ihmisiä..
"Miehiä riittää, miksi pitää kiusata jo sitoutuneita ihmisiä.."
Jos se on kelvannut jollekin muullekin niin sen täytyy olla paras..... Byyyääähhh haluan oman miehen....*snif*
Onhan niitä ihmisiä maailma täynnä, mutta jos haluu sen tietyn niin siinä ei auta ajatella että on niitä muitakin, ei todellakaan. Kukaan muu ei oo se sama...
Ei tuo mikään este ole, hidaste korkeintaan. Jos hän pitää sinusta enemmän kuin siitä kihlatustaan, niin kyllä sinulla mahdollisuudet on. Sinun täytyy vain rohkaista itsesi yrittämään. Varmaan osaat näytää hänelle, että sinäkin pidät hänestä. Älä lannistu. Ei se ensimmäinen kerta ole kun kihlaus purkautuu.
jutut!!! Toi ekana ketjuun vastannut vei sanat suustani,elikkä,jos joku on onnistunut saamaan jotain kaunista aikaan näin mätänä aikana ja on kihloissa,niin on todella itsekästä mennä siihen sörkkimään..Vituttaa tollaset ajattelutavat,että suunnitellaan vaan miten sais toisten liiton rikki jne..
Eiköhän se mies olis tehnyt jotain aloitetta,jos haluis vaarantaa liittonsa,jos kerran ystävä haluaa olla,niin säikäytät hänet kyllä pakoon,jos meet tollasia virittelemään,tai sitten toinen vaihtoehto on se,että hän pökkäsee sua kerran ja sittenhän tunnet itses todella halvaks. ei pidä aliarvioida toisten sinettejä.
Ja todellakin eri asia,jos mies oikeesti vihjaa muuta ja pistää suhteensa poikki.
Oli näitä palstoja luettuani oikeen ihanaa lukea edes yksi järkevästi ajattelevan ihmisen kommentti ja se oli tän ketjun ylin vastaus(kiitos).Jos enemmän ihmisiä ajattelis tolla tavoin,niin paljon särkyneitä ihmisiä säästyis.
Mikä helvetti meistä tekee niin itsekkäitä ja omalle edulle pyrkijöitä muista viis.
Itse olen saanut pataani niin paljon,että ehkä se on tehnyt musta näin ajattelevan,mutta ihastuminen voi olla tunteenakin ihana eikä sitä kohdetta tarvitse aina saada itselleen! Toivottavasti näistä toisin ajattelevista joku saa itse kokea,miltä tuntuu,kun joku yrittää työntää kapulaa rattaisiin ja venkoilla rakastaan:)
tuhkasta nousevan jotain pitkään pysyvää. Miksi sitä huvikseen ja vain omien nuosevien tunteiden takia jotain tehdä. Ja toivottavasti se toinen ei vain leiki sinulla.
sinulle enemmän, kuin pelkkä ihastuminen. Nyt sinun tulisi selvittää mieheltä, merkitsetkö sinä hänelle myös enemmän. Jos pelkkää seksiä häneltä haluat, sitä todennäköisesti saisit. Jos taas haluat miehen omaksesi, ei kannata ainakaan seksillä aloittaa.
Pallo on nyt miehellä; hän ratkaisee, kumman teistä ottaa. Sinun kannattaa asiaa kuitenkin selvitellä, koska ihastumisesi (melkein kai rakastuminen) ei mene noin vain ohi, ellet saa selvää kielteistä signaalia mieheltä.
Jos taas mies pitääkin enemmän sinusta kuin kihlatustaan, voi välillenne syntyä vaikka vuosisadan rakkaustarina:). Kukaan ei voi sinua syyttää mistään, jos annat ratkaisuvallan miehelle...
miehelle kun menet varatulle puhumaan..Tai mitä hän ajattelee sinusta lähinnä..Kyllä hän jättäisi tyttönsä jos ei olisi tyytyväinen..Eikö..Sen verran moraalia on oltava ettei mene muiden suhteisiin laittamaan omaa lusikkaa.
Vaikka saisikin tietää että olet hänestä kiinnostunut.
Varmin keino sinulle edetä suhteessasi olisi yrittää päästä sänkyyn tämän ihastuksesi kanssa. Tässä olisi suotuisa tilanne ja pikku huppeli hyväksi avuksi. Et voi vaatia vielä ratkaisua. Vaikka hän pitäisikin sitä kihlattuaan sinua mieleisempänä, hän todennäköisesti suostuisi puuhiin kanssasi, jos olet hänelle vähänkin mieleinen. Jos hän ei kiinnostu mistään, sitten voit unohtaa koko jutun. Älä kiinnitä hänen sormukseensa mitään huomiota. Suo hänelle pieniä kohteliaisuuksia, että hän tietää sinun pitävän hänestä ja tilaisuuden tullen sitten yrität houkutella hänet sänkyyn, missä näytät taitosi. Älä yritäkään kiristää vastausta vielä ensimmäisen kerran jälkeen ja ole itse aktiivinen jatkon suhteen. Jos olet saanut yhdenkin kerran tarjota hänelle parastasi, hän ei siitä varmasti kullalleen puhu, vaikka suhteestanne ei mitään tulisikaan. Jos jäät odottamaan, että hän jättäisi kihlattunsa vuoksesi ja rientäisi sitten luoksesi, harmaannut kyllä ennen kuin mitään tapahtuu. Miehillä ei ole samalla tavalla tapana supatella naisasioistaan nurkan takana kuin naisilla. Vaikka hommasi menisi kuinka myttyyn, tuskin siitä mitään kummempaa tulee edes teidän kahden välille.
kirjoittaa tänne:-) hyvä teksti!!
just joo..hävettää kun naiset vastaa tällasia miehille jotka on vaan pillun peräs..sääliks käy..
ohjeita täällä ihmisille annetaan!!!
Itse en voi kuin ihmetellä...nimittäin olen itse se "kihlattu osapuoli" ja toi kuulostaa aivan järkyttävälle että sinä olet valmis käymään kiinni jo varattuun mieheen...Etkö muuhun pysty?Odotappa vain kun se päivä tulee että olet itse varattu ja tilanne tulee taas eteen...miltä luulet silloin itsestäsi tuntuvan kun joku yrittää viedä miestä sinulta?
Itsellä aika samanlainen tilanne menossa...miehellä joku "ystävä" ja se paljastui minulle ja nyt on 15 vuotta kestänyt suhde mietinnässä vain tämän takia...joten suurkiitos sinunlaisille ihmisille joilla ei ole selkärankaa pysyä erossa varatuista ihmisistä!!!
Kokemuksesta tiedän kertoa, että ei se rakkaus siihen häviä, että ihastus on toisen kanssa. Kysymys on siitä, mitä haluaa. Onko tarkoitus vain kertoilla täällä murheistaan, vai onko tarkoitus saada kulta toisen sylistä. Kyllä naiset suurempiakin temppuja tekevät. Ehkä tämä hänen kihlattunsakin on osannut viekotella oikealla tavalla. Joskus naiset ovat varsin aloitteellisia, joten tässäkin tapauksessa kanssakäymistä voi terävöittää. Kun mies on vähän vakiintunut toiseen suhteeseen, ei hän todennäköisesti ensimmäisenä ajattele kuinka iskeä toinen nainen. Silloin nainen joutuu olemaan aloitteellisempi selvitettäessä kummasta hän pitää enemmän. Ei se sen kummempaa kynsimistä edellytä.
Ymmärtääkseni täällä annetaan neuvoja niille jotka niitä kysyvät, eikä ehdoin tahdoin morolisoida toisten tunteita. Ehkä se sinun ukkosi ei ollut sinulle kuitenkaan se oikea, jos toisen matkaan lähti.
Jaahas, no minä en voi puolestani kuin vain ihmetellä näitä "et saa pitää varatusta miehestä senkin typerä luuska, etsi itsellesi joku toinen" -kommentteja... Siis tosiaan USKOMATONTA!
Helppohan teidän on varattuina sanoa että näpit irti minun miehestäni, mutta yrittäkää edes ajatella itseänne siihen tilanteeseen, että olette toivottoman rakastuneita varattuun ihmiseen vaikkette haluaisikaan, ettekä halua olla edes mitenkään haitaksi mutta olette silti vain rakastunut? Senkin hölmöt, miettikää kaksi kertaa ennen kuin tuomitsette. Tiedän, ei ole oikein "varastaa" toisen miestä, mutta kaikki riippuu myös miehen tunteista. Toisaalta pattitilanne on, jos mies rakastaa kumpaakin ja siinähän itse mies on mennyt möhlimään kun ei ole osannut ehkä valita oikein tai ei ole osannut valita ollenkaan. Ai että, naisiahan tässä tapauksessa naiset syyttävät taasen.
Ymmärrän kyllä raastavan pelkonne ja kenties epävarmuutenne, ettei omaa hanimussusussukkaanne vaan kukaan muu nainen vie, mutta eläytymiskykyä kannattaa silti kokeilla.
Perimmäinen kysymys, näin: Miltä itsestänne silloin tuntuisi?
Kuulkaas kaikki varattujen omat puolisot!
Se on niin että antaa typyn haaveilla varatuista.
Huomaa ettei ollutkaan oikeasti rakastunut kun todellisuus kohtaa ja ehkä joskus todella sattuu myös omalle kohdalle.
Miehelläni oli myös "ystävä" ja sellaisena se pysyykin nyt ja aina jos edes pysyy ystävänä.
Me olemme mieheni kanssa onnellisia ja rakastetaan toisia kaikesta huolimatta.Jatkamme tyhmyyksistä oppineena. Olkaa varmempia suhteestanne ja tehkää miehenne onnellisiksi.
Ja sinä varatusta haaveileva, sinä löydät jonkun varmasti vapaan ilman että pilaat omaasi tai muiden elämää.
se on silleen, että miesten eteen pitää tehdä joskus hommia. jos asut hesassa niin 80% todennäköisyydellä se pettää vaimonsa ja aloittaa suhteen sun kanssa.
sitte riippuen kuinka pitkään jatkatte suhdetta määrää sen menettekö lopulta yhteen. varatut miehet ovat yleensä turvallisuuden hakuisia ja niiden kanssa pitää seukata pitkään, ennen kuin ne jättää kihlattunsa/vaimonsa.
ajattele 2 kymmenestä ei petä. haluatko edes suhteeseen?
Hommasi lähtee tietysti kaikkein varmimmin käyntiin, jos löydät sellaisen hetken, ettei häntä odoteta iltasilla palaavaksi kotiin. Ehkä voit kutsua hänet luoksesi, jos olette niin kavereita, tai vielä parempi jos olisitte molemmat jossakin. Olisi tärkeää, että hän saa selvitellä asioita itsekseen ilman pelkoa ongelmista omassa suhteessaan. Sitten jos häävalmistelut sattuvat alkamaan, mahdollisuutesi päästä alkuun heikkenevät merkittävästi.
Joo, mulla ihan sama elikkä tää kyseinen pari ei nyt missään kihloissa vielä ole mutta yhdessä silti.:) Meillä on pienimuotoinen yhteinen menneisyys tämän miehen kanssa, elikkä niin sanotusti vanha suola janottaa... Mutta varattu mikä varattu, oli "entinen" tai ei.
Yhteydessä silti ollaan aina silloin tällöin miehen kanssa, vaikka tiettykin haluaisin enemmän.:) En tiedä, olenko sen jälkeen ilmaissut tunteitani häntä kohtaan kun hän löysi uuden, tavallaan toivon että olen, tavallaan että en, kumma kun en voi muistaa. Ehkä minäkin hänelle jotain merkitsen, mutta en tiedä miten enkä merkitse hänelle todellakaan niin paljon kuin mitä hän merkitsee minulle, ainakin luulen niin. Pahinta tässä on, että omista tunteistaan on kyllä varma, mutta tämän toisen osapuolen ajatuksia en (valitettavasti!) pysty lukemaan.:/ Hän kun sattuu vielä olemaan sellainen henkilö, josta ei aina ihan helposti otakaan selvää...
Kun hän ilmoitti olevansa varattu niin tottakai oli aluksi hämmentynyt, jälkeenpäin suuttunut ja vihainen, lopuksi vain epätoivoinen ja surullinen. Tunteitani en missään nimessä pysty kuolettamaan! Olen pariin otteseen yrittänytkin, muttei siitä ole mitään tullut. Rakastan häntä edelleen.:) Tottakai haluan tälle parille pelkkää hyvää, mutten voi hyväksyä sitä vieläkään, että minä jäin kuin nalli kalliolle, ilman häntä. Tällaisessa tilanteessa varmasti jokainen ihminen olisi edes vähän itsekäs siinä suhteessa, että salaa sisimmässäni haluaisin tämän parin teiden vielä joskus eroavan ja tämän miehen löytävän taas minut.:) Karmaisevaa, kenties, mutta tunteilleen ei voi mitään.
Elämän täytyy vaan antaa jatkua ja mennä omalla painollaan, sillä tässä tilanteessa en osaa enää tehdä mitään omalta puoleltani ratkaisevaa etten vaan möhli.
Mutta toivo elää.:)
Miksi teil aikanaan loppui se pienimuotoinen suhde? Oliko siinä sitä jotain kumminkaan kun se kerran loppui?Ehkä olet katunut,jätitkö hänet ja miksi?Kyselen kun itsellä samoja ajatuksia... :)
Ja vaikket minulta olisikaan niin vastaan nyt silti.:)Niin, kyllä siinä suhteessa jotain oli, eikä vaan vaan pelkästään jotain, mutta se oli pienimuotoinen vaan siksi että loppuaikana mies alkoi mennä etäiseksi juuri tämän toisen naisen takia.:) Meinaan siis, että emme ehtineet olla kovinkaan kauaa yhdessä, hän ehti ihastua niin pian jo toiseen. Minä en häntä jättänyt, päinvastoin. Olisin voinut olla hänen kanssaan yhdessä koko loppuelämäni, siksi se sattuikin ja vieläkin haikailen hänen peräänsä vaikken ehkä "saisikaan" enää haikailla...;) Hän väitti kyllä, ettei minussa ollut mitään vikaa, mutta rakastui tähän toiseen kumminkin, "ei nyt voi mitään =)" hänen sanojensa mukaan.
Hänen tunteistaan en siis edelleenkään ole varma, hänestä ei vaan ota läheskään aina selvää, sellainen hän on. Kerran pari hän on jopa sanonut sellaista mukavaakin, mieltä lämmittävää kommenttia joka voisi viitata johonkin, mutta en sitten ole tiennyt, että onko hän ollut tosissaan. Toivon toki ihan hirmuisesti että on, mutten tiedä... Kadun vain ja ainoastaan sitä, että olen tehnyt ehkä jotain väärin tai sitten jättänyt tekemättä jotain, mutta en ole saanut päähäni että mitä, minusta kun tuntuu että huomioin häntä silloin ennen hyvin paljon.:) No, en tiedä mutta täytyy tutkailla vaan tulevaisuudessa silloin tällöin kun nähdään näitä "merkkejä" jos hän niitä vielä joskus meinaa antaa.:) En minä kyllästy häntä odottamaan, vaikka aika ajoin tiedän sen olevan ehkä turhaa, aika ajoin taas kannattavaa. Rakastunut mikä rakastunut, vaikeaahan tämä on mutta en voi itselleni mitään.:)
Olen aivan toivottoman ihastunut ikäiseeni sinkkuun. En pysty olemaan ajattelematta häntä. Tuntuu todella siltä, että jätän kihlattuni tämän ihanan naisen vuoksi. Hän on osoittanut minulle melko selkeästi tunteistaan, mutta on kuitenkin samalla puhunut ettei halua aiheuttaa minulle ongelmia kihlattuni suhteen. Molempia en voi saada, joten minun tulisi selvittää mitä loppuelämältäni haluan ja tehdä rohkeasti ratkaisu. Tietäis vaan mitä tekis.
Pura kihlauksesi koska toinen nainen on jo vienyt ajatuksesi noinkin syvälle häneen.Mene ja katso!Loppujen lopuksi asia on selvä kuin pläkki,eikö olekkin!!! Jos kihlattusi olisi sinulle riittävän rakas,kuten kihlatun kuuluisi,et sinä toisia naisia noin kovasti halajaisi!
Voithan sinä vapaasti yrittää siihen väliin,jos mies sinun völjyysi lähtee kihloista huolimatta niin hän ei ole oikea mies kihlatulleen,rakastavaisten väliin kun ei kukaan pääse!Tekisit jopa palveluksen heille ennenkuin menevät naimisiin.MUISTA ETTÄ SAATAT SAADA MYÖS PAKIT.Aika yksinkertaista .Kyllä se niin on että noita tilanteita voi tulla ja tuleekin mmeidän kaikkien elämän varrella,silloin punnitaan se olemassa oleva rakkaussuhde.Viettelyksiä on aina ja niitähän juuri pitäisi koittaa varattujen välttää.
Jos saisitkin hänet niin..
mieti haluatko todella sellaisen miehen, joka pettää ja jättää kihlattunsa, vaikkakin sinun vuoksesi? Jos tekee kerran, tekee toisenkin kerran.
Mieti myös minkä vuoksi sinusta tuntuu siltä, että merkitset hänelle enemmän?
Hän on VARMASTI huomannut sinun kiintymyksesi ja käyttää sitä hyväkseen. Ei niin, että menisi kanssasi esim. sänkyyn tms. Vaan niin, että pönkittää omaa itsetuntoaan huomiollasi. Vain sinä annat. Ihailua ja palvontaa. Hän ei anna sinulle mitään. Hän voi esim. viettää aikaa kanssasi, kun tyttöystävän kanssa on kränää ja käsitellä niitä asioita kanssasi. Kuulostaako tutulta? Hän ei välttämättä tajua käyttävänsä sinua emotiaalisesti hyväksi. Sellaiseen on niin helppo sortua.
Mutta, itsesi tähden. Luovu ymmärtäjän roolista. Tarkoitan: Älä selittele itsellesi asioita parhain päin. Huolehdi omasta hyvästä olostasi. Mielestäni sinun täytyy nyt kohdata tosiasiat.
Jos tunne välillänne on todellinen, miksei hän tee mitään? Todellako hän kieltää omat tunteensa sinua kohtaan ja jatkaa kihlattunsa kanssa? Jos hän on niin selkärangaton ei kannata tuhlata enenpää aikaa!
Jos taas kyse on hyväksikäytöstä vetäydy ystävyydestä pois tai anna ymmärtää, että ihastuksesi häntä kohtaan on nyt loppu. Se on tietenkin vaikeaa. Hyvin vaikeaa. Mutta kannattavaa. Jos hänen tunteensa sinua kohtaan ovat todelliset ja teidän juttunne tarkoitettu tapahtuvaksi, niin kyllä tapahtuu. Jos hänellä ei ole mitään tunteita sinua kohtaan, sekin selviää näin.
Pääasia on ettei ketään mennä loukkaamaan. Jos hänen ja kihlatun juttu on hataralla pohjalla se loppuu ilman sinun väliin menoasi. Häneen on tehtävä päätökset omassa elämässään. Mutta älä jää odottamaan kuuta taivaalta vaan jatka eteen päin.
täälä..Olen minäkin ollut rakastunut varattuun mutta enpä ole tehnyt asialle mitään..Siksi minua arvostettaan sekä naisena että ystävänä että minuun luotetaan..Miksi kaikki on niin s/()&()/ nan itsekkäitä että käydään kii varattuun kun sika limppuun? En minä ainakaan haluais sellasta miestä joka vehtaa puolisonsa selän takana..Miksi hän olisi kihlattunsa kanssa jos ei rakastaisi tätä? Jos rakastat häntä niin annat hänen olla onnellinen.Jos hän on sitä kihlattunsa kanssa niin sinun ei kuulu mennä väliin..Niin itsekäs ei ihminen saa olla..Ja jos on niin kyllä maksun aika jossain välissä tulee(joko ystävyyden menettämisenä tai jonain muuna)..