Hei kaikki!
Olemme avopuolisoni kanssa miettineet keinoja millä hänen olisi hyvä alkaa laihduttamaan, jotta tulisi pysyviä tuloksia.
Eli kaikki pitäisi aloittaa ihan alusta, sillä hän ei nyt harrasta minkään sortin liikuntaa.
Mitat ovat noin 170cm/100kg ja ikää vasta 22vuotta.
Miten voisi liikuntaa harrastaa ettei se sitten jää siihen yhteen kertaan. Olemme yrittäneet käydä lenkillä, mutta siis se jää siihen yhteen kertaan.
Ruokavaliota olemme laskeneet kevyempään suuntaan, muttei paino tipu yhtään.
Olemme avopuolisoni kanssa miettineet keinoja millä hänen olisi hyvä alkaa laihduttamaan, jotta tulisi pysyviä tuloksia.
Eli kaikki pitäisi aloittaa ihan alusta, sillä hän ei nyt harrasta minkään sortin liikuntaa.
Mitat ovat noin 170cm/100kg ja ikää vasta 22vuotta.
Miten voisi liikuntaa harrastaa ettei se sitten jää siihen yhteen kertaan. Olemme yrittäneet käydä lenkillä, mutta siis se jää siihen yhteen kertaan.
Ruokavaliota olemme laskeneet kevyempään suuntaan, muttei paino tipu yhtään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tämä nyt on tällaista yleistä höpinää, mutta:
Ruokavaliosta: jos ruokavalio on ihan oikeasti muuttunut, niin paino putoaa kyllä. Jos ei kuukaudessa tapahdu mitään muutosta, niin sitten ruokavalio ei ole muuttunut riittävästi. Et kerro, mitä olette tehneet, joten on paha antaa arvioita.
Hoikistumiseen vaaditaan energiavajetta, eli että kulutat enemmän kuin syöt. Hyvä vaje voisi olla esim 500kcal, joka on puolikas levy suklaata, 100g sipsejä, 2-3 voileipää täytteineen tai annos lämmintä ruokaa (noin suuruusluokkana). Nälkä ei kuitenkaan laihduttajallakaan pitäisi olla.
Sitten liikunnasta: liikkuminen on säännöllistä vain jos siitä pitää. Mikä olisi sellainen urheilu/liikuntamuoto josta tykkäätte? Miettikää sitä kautta. Suosittelen myös, että päätätte muutaman "liikuntapäivän". Esim. tiistaisin ja lauantaisin menemme AINA uimaan.
En nyt tiedä onko tästä mitään apua, mutta noin vähillä pohjatiedoilla on paha arpoa.
Liikunnan aloittaminen on vaikeaa, jos ei ole koskaan sitä harrastanut. Suosittelen aloittamaan varovasti, esimerkiksi pienillä kävelylenkeillä. Jos käveleminen ei innosta, voisiko ajatella esimerkiksi uimista? Se on nivelille lempeää, joskin vaatii oikeaa tekniikkaa, ettei niska tule kipeäksi.
Toinen uimahallissa mahdollinen laji on vesijuoksu (tai -kävely), joka on todella tehokasta.
Ohjatuista ryhmistä miehet harvemmin innostuvat (ainakaan niissä ryhmissä, joissa olen itse ollut mukana, miehiä ei ole ollut kuin korkeintaan yksi parinkymmenen naisen joukossa), mutta jos sellainen kiinnostaa, vesivoimistelu voisi olla yksi vaihtoehto.
Entä kuntosali tai painoharjoittelu kotona ensin pienillä käsipainoilla, vähitellen isommilla sitä mukaa kun kunto kasvaa? Netistä löytyy ohjeita perusliikkeistä, joita voi tehdä joko kuntosalilaitteilla tai irrallisilla painoilla.
Ei riitä että vaihtaa kevyempää ruuat, vaan jos syö todella semmoisia "hevosen" annoksia niin niitä täytyy pienentää. Tiedätte varmaan lautas mallin. puoli lautallisat salaattia, 1/4 osa perunaa, riisiä jne ja 1/4 osa sitä pää ruokaa. Normaalia ruokaa saa syödä, mutta tässäkin niikuin monessa muussakin asiassa pitää muistaa että; KOHTUUDELLA.
Ja sen olen huomannut, että kun otaa pienemmän lautasen, niin sen kun laittaa täyteen niin näyttää isolta annokselta jotenka ei tee edes mieli enää syödäkkään enenpää.
Pieni tarkennus tuohon lautasmalliin: se puoli lautasellista tarkoittaa kaikenlaisia vihanneksia, myös kypsennettyjä, eikä pelkästään salaattia.
Mitä itse aloittajan perusongelmaan tulee, vaikuttaa siltä, että mies itse ei ole kovin motivoitunut laihtumaan. Silloin ei toisen patistelu paljon auta, ja ymmärrän hyvin, jos tulee tuollainen olo "etkö hyväksykään minua tällaisena", vaikka takana kuinka olisi vaimon rakastava huoli puolison hyvinvoinnista.
Mitähän jos hankkisit (joistakin kirjastoistakin näyttää jo olevan saatavissa, mutta varmimmin kirjakaupoista) Patrik Borgin kirjan Rentoa painonhallintaa? Siinä esiintyvä Piiraisen pariskunta on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienillä muutoksilla pitkän ajan kuluessa on suuria vaikutuksia kokonaisterveyteen, ei pelkästään painoon.
Rennossa painonhallinnassa on kysymys siitä, että kerralla tehtävät muutokset ovat tarpeeksi pieniä, että niitä voi ajatella toteuttavansa lopun ikää. Nälkää ei tarvitse nähdä eikä kokonaan luopua pitsasta tai makkarasta, kunhan ei päivittäin herkutella. Borg korostaa erityisesti kuidun lisäämistä (= kasviksia, kokojyväviljatuotteita) ja sitä, että syö TARPEEKSI niin, ettei ole nälkä. Kitukuureja ei kukaan jaksa pitemmän päälle, eivätkä niillä saavutetut laihdutustulokset ole (tutkimusten mukaan) niin pysyviä kuin tällä rennommalla mallilla.
Joo tosi vähän kyllä kerroin tuossa alussa, mutta kiitokset kun olette jotain edes vastanneet.
Lähinnä kuitenkin ongelmana on se etten tuota ukkoani tahdo millään saada ulos lähtemään ulkoilemaan ja liikkumaan. Ja uimaan hän kun ei lähde.(johtuu kenties tuosta "lihavuudesta".
Ja kun mainitsin ruokavalion muuttamisesta, niin se vaan on että makkarat, juomat yms. on vaihdettu niihin kevyempiin missä vähemmän rasvaa.
Huoh. taitaa olla ihan turha ees yrittää mitään.
Mieheni vaan sanoo jos vähänkin ehdotan laihduttamista, etteikö hän sitten enää kelpaakkaan minulle ja vähän siitä suuttuu.
Taitaa olla turha vaiva, aikaisemmin hän painoi noin 80kg, mutta puolessa vuodessa tuli ykskaks 20kiloa lisää.
Haluat siis laihduttaa miestäsi "salaa"? ;) Now I see.
Rasvattomiin/vähärasvaisiin tuotteisiin vaihtaminen ei todennäköisesti riitä. Ehkä siinä tapauksessa, että mies on aiemmin vetänyt 1,5litraa sokerikolaa ja päivässä, voi lightiin siirtyminen hoikistaa. Mutta muuten tarvitaan järeämpiä otteita, sillä esim. vähärasvainen makkara ei monessa tapauksessa sisällä paljoakaan vähempää energiaa kuin normaali makkara.
Eli: Suosittelen, että tarkastat ruuan, jota syötte. Siis kasviksia joka ruokaan kauhea määrä. Jos teet vaikka kinkkupastaa, pistätä joukkoon yhden paprikan jne. Lisäksi hiton paljon salaattia joka ateriaan. Ja jurputat jos ukko ei syö :"mä laitan ruokaa, mutta ei sitten kelpaa. Salaattia syöt kyllä kans". Koita muutenkin katsoa ruuasta vähän kevyempää: kuohukerman voit vaihtaa kevyeen kasvirasvasekoitteeseen, juustoja kannattaa vähentää ja vaikka keventääkin jne. Mutta älä vie ruuasta kaikkia proteiineja, sillä vähäproteiininen ruoka ei kauaa nälkää pidä.
Ei sokerimehuja/limppareita enää kotiin. Light-juomat maistuu aluksi monen mielestä pahalle, mutta kyllä niihin tottuu. Ukkosikin ;)
Sipsit, pikaruuat ja iltaoluet vähemmälle. Jos miehesi ehdottaa pikaruokaa, vastaat että ei ainakaan tänään, koska sulla on ruoka-aineet kotona valmiiks tai tekee mieli jauhelihakastiketta tms. Sipsien tilalle dippivihanneksia tai popcornia, jos on pakko jotain olla. Oluita voit "unohtaa" tuoda kaupasta.
Nää on kaikki tällasia ukon huijauskeinoja. Koska niin se vaan on, ettei siitä urheilijaa tule jos ei sitä yhtään kiinnosta. Mutta omilla toimillasi voit aika pitkälle vaikuttaa siihen, mitä miehesi syö. Siis huijaus kehiin. Väität vaikka, että sun täytyy itse alkaa vahtimaan omia linjojasi tai että sua on alkanut yököttää sipsit tai että light-juomat on sun mielestä parempia :)
Suosittelen, ettet kehoita miestäsi laihtumaan, jos hän ottaa sen loukkaavana. Teet vain pikkuhiljaa tällaisia muutoksia, eiköhän se siitä.
Itse ainakin laihdutuksen aloittaessani huomasin, ettei kevyempänä mainostettu makkara ollut kevyempää missään muussa suhteessa kuin verrattuna siihen samaan, ei-kevyeen makkaraan. Eli jätän sellaiset ihan suosiolla ostamatta.
Leivän päälle tulee nykyään laitettua mm. ohuen ohuita kinkku- ja kalkkunaleikkeleitä, jotka ei maussa taatusti häviä "tavallisille" makkaroille.
Ja kyllä tuo avokkikin vain tottui käyttämään samoja tuotteita eikä kehdannut urputtaa, nykyään itsekin osaa tuoda kaupasta nuo Oikeasti Kevyemmät vaihtoehdot.
Ja tietysti se täytyy tarkistaa, miten paljon syö. Ei auta, vaikka olisi kuinka vähärasvaista makkaraa tai muuta ruokaa, jos sitä tulee otettua liikaa.
Opettelin tekemään ihan perusruokaa, samaa kuin ennenkin, kevyemmällä otteella. Jauhelihat, ruokakermat vaihtui kevyempiin, valkoinen riisi ja pasta tummiin, täysjyvävaihtoehtoihin ja salaatia puoli lautasta.
Eikä avokiltakaan tullut loppuviimein kuin positiivisia kommentteja; ruuanlaittoon tuli panostettua paljon enemmän ja sen huomasi maussa.:)
Haluaisin kyllä kannustaa, innostaa ja rohkaista sinua jaksamaan saada muutosta aikaan miehesi liikunta- ja ruokailutottumuksissa ehdottomasti NYT eikä myöhemmin. Olettehan nuoria ja muutos on siten paljon helpompi kuin esim. 5 tai 10 tai etenkään 25 vuoden kuluttua (jolloin tällä menolla melko todennäköisesti kiloja on kertynyt jo huomattavasti lisää). Mielestäni miehesi paino ja kunto on myös sinun asiasi. Minä ainakin omassa avioliitossani olen se, jolle paino on tärkeämpi asia, ja mieheni on hyvin selvillä siitä, milloin toivon hänen laihtuvan (hänkin on välillä ollut 100 kilon hujakoilla ja selvästi ylipainoinen). Tosin meillä on myös tosi selvää, milloin itse en ole tyytyväinen omaan painooni (siitä huolimatta, etten ole koskaan ollut ylipainoinen). Yhdessä on mielestäni paljon helpompi lähteä ulos liikkumaan (meillä ainakin kävely on aikaa, jolloin olemme kahdestaan, teemme sellaista mikä on meille kummallekin hyväksi, ja voimme keskustella 'rinnakkain' eikä kasvotusten, mikä sekin on usein helpompaa niin), ja yhdessä on helpompi päättää olla ostamatta lihottavia juttuja.
Monet ovat antaneet hyviä ohjeita tällä palstalla. Itse kuitenkin uskoisin, että harvaa meistä noin vaan voi 'jujuttaa' yhtään mihinkään, ja väkisin on turha yrittää saada toista muuttumaan. Sinun tulisi jotenkin saada miehesi ymmärtämään, miten tärkeää laihtuminen olisi hänelle itselleen (ja suhteeellennekin ilmeisesti). Onko miehlläsi joitain syitä lihomiseen? Mikä hänen elämässään on muuttunut, niin että hän lihoi 20 kiloa (eli neljäsosan aiemmasta painostaan)? Onko hän ennen ollut nykypainossaan?
Voimia ja rakkautta suhteeseenne!
Katsomaan ohjelmaa Olet mitä syöt. Mielellään Brittiversiota. Josko sieltä muutaman jakson jälkeen pieni motivaation poikanen laihtumiseen irtoaisi :)
voit tietysti itse katsoa sitä hänen kanssaan ja siunailla ja kauhistella. Sitten sinulla onkin jo syy pistää terveellisempää sapuskaa pöytään ja patistaa miestä liikkumaan!
Toisiin inhorealismi toimii, toiset se saa entistä enemmän vastahankaan. Suomalaisversiota tuosta ohjelmasta katselin, vaikka ravitsemusneuvoja oli siinäkin minusta liian tiukka - ei makkaransyöjästä hetkessä tehdä porkkananpurijaa, vaikka se olisi kuinka hänelle hyväksi. Jostain muistan lukeneeni ravitsemustutkijan viisaan lauseen "Hyvä vaihtoehto voi olla parempi kuin tehokkain vaihtoehto" eli useimmille tepsii paremmin, kun rukkaa ruokavaliota pienin askelin oikeaan suuntaan.
Englantilaisversiota kaikkine kakka-analyyseineen en kestä katsoa ollenkaan, ja voi olla, että se ei alkuperäisen kirjoittajan miehellekään tuottaisi toivottua tulosta.
Hmm. Tuollainen nopea painonnousu kertoo, että jotain on ruokavaliossa ja elämässä yleensäkin muuttunut, että lihoo ison määrän. (Joskus kyse voi olla aineenvaihduntasairaudesta, mutta jos muita selviä oireita ei ole, niin se on epätodennäköistä.)
Miettikää yhdessä mitä teette nykyisin erilailla! Käykö mies enemmän ulkona syömässä? Juotteko kenties alkoholia enemmän tai herkutteletteko useammin? Onko miehen työ muuttunut vähemmän kuluttavaksi tai onko jokin liikuntaharrastus jäänyt häneltä ajan mittaan pois? Tai nukkuuko miehesi tarpeeksi? Jo pelkästään liian vähät yöunet saavat ihmisen syömään aiempaa enemmän. Unenpuute siis lihottaa...
Hyvään alkuun pääsee, kun siirtyy lautasmalliin, lisää kasvisten määrää, käyttää täysjyvätuotteita vaalean vehnän ja perunan tilalla, jättää makkarat ja juustot sekä makeat ja suolaiset välipalat vain herkkuhetkiin.
Pari lautasellista ruokaa lautasmallin mukaan sekä kunnon aamiainen ja pari pientä välipalaa pitävät nälän hyvin loitolla eikä herkkuihin repsahda niin pahasti! Töihin kannattaa tehdä välipaloja mukaan ja autoreissuille tms. pakata terveelliset eväät, ettei aina nälkäisenä sorru huoltamoiden/kahviloiden pitsapaloihin ja munkkeihin. Pienikin terveellinen valinta vie eteenpäin!
Käykää testaamassa itsenne netissä esim. sydänliiton sivuilla! Siellä on hyviä testejä terveellisten elämäntapojen mittaamiseksi. Jos omat elämäntapasi ovat kunnossa ja saat paremmat testivastaukset, niin ehkä sekin saa miehesi tsemppaamaan..! ;)
Ei ole tarkoituksena alkaa ehdottomaksi ja noudattamaan samaa tiukkaa elämäntapamuutosta kuin ohjelmassa. Siitä voi saada vain inspiraation siihen, että kannattaa alkaa hieman katsomaan mitä suuhunsa laittaa. Alkuperäisen kirjoittajan miehellä kun ei ole minkään sortin motivaatiota ja vastaus ruokailutottumuksien parantamiseen on vain "enkö tällaisena kelpaa". Joten tästä ohjelmasta saisi syyn siihen, miksi ihmeessä ruokailutottumuksia kannattaisi hieman seurata ja ehkäpä jopa parantaa jos mies ei sitä itse tajua. Mutta kohtuus kaikessa.
Alkakaa koko touhu unohtamalla sana laihduttaa.
Tehkää elämäntapa muutos.
Jättäkää sokeri minimiin, unohtakaa viinerit ja munkit, piparit ja pizzat. Karkkipäivä kerran viikossa, jos sitä kaipaatte ja kahvipullana tavallinen pulla siivu, tai vaihteeksi kääretorttu palanen .(Joskus voi herkutella, mutta vain vähän). Ruokaa lautaselle 1/3 vähemmän kuin olette tottuneet, mutta muistakaa ottaa jotain syötävää, (esim ruisleipäpala jossa sipaisu rasvaa tomattia, kurkkua tai hedelmä, tms.)n. neljäm tunnin välein jottei nälkä yllätä, ja sitten tulee ahmittua liikaa.Kokeilkaa tätä kolme kuukautta, niin huomaatte että paino menee alaspäin hitaasti(1-2kg/kk),mutta varmasti. Mistäkö tiedän?--omasta kokemuksesta. olen kokeillut painonvartioissa, mutta en onnistunut.
Viime elokuussa sain tarpeekseni sekä lääkäristä, että itsestäni ja päätin että paino putoaa päinvastaisella toiminnalla kun on tullut.
Jalkani ovat nivelrikon vuoksi kipeät ja liikkuminen kivuliasta joten ...vaihtoehtoja ei ollut. Olen pieni nainen ja minulla oli ylimääräistä painoa n.15kg . Tavoitteeni oli ensi kesään mennessä puolittaa tuo luku. Ilokseni voin kertoa, että tammikuun lopussa olin sen jo tehnyt. nyt jatkan edellä kertomallani tavalla ja tavoite saada pois vielä muutama kilo. Jos liikkuminen onnistuu, millainen tahansa josta tykkäätte niin se vain vauhdittaa painon pudotuksessa ja tuo iloista mieltä.Alkoholissa pysykää niukalla linjalla, jos sitä käytätte se herättää näläntunteen.Vettä juokaa reilusti. Toivotan teille iloista mieltä elämäntapamuutoksessa, se on ihan hauskaa ja itse olen ollut yllättävän pirteä koko pimeän talvi ajan. Onnea!
ei kuluta. Jos laiskana sohvalla makailee ja vähentää syömisen minimiin on se pahinta mitä voi tehdä.
Elimistö menee myös säästöliekille ja vähentää kulutustaan. Lisäksi elimistö ei tässä tilanteessa polta rasvaa vaan täyttää energiavajeensa henkilön lihaksista. Siis lihakset surkistuu mutta läskit pysyy tasan tarkkaan ennallaan!!!
Ulkona liikkuessa on se hyvä puoli, että silloin ei tule nälkä eikä ole koko aikaa jääkaapin ovella. Noin nuorille myös lihasrasitusta riittävästi.
Voi kiitos noista teidän asiallisista ja varmaan toimivistakin vinkeistä.
monet asiat laitoin kyllä korvan taakse.
Eilen kerroin miehelleni laittavani tämän viestin ja kysyn muiden mielipidettä. Ei laittanut mitään vastaan. Ja nyt tänään sitten yhdessä luetaan vastauksenne, ja uskon että hänkin suostuu, sillä eipä mitään kradikaalia ainakaan ole näin alkuun päästessä.
Kiitokset teille, ja hauskaa talven jatkoa!