entäs exän isän? Sisarusten? Serkkujen?
Kuinka moni mies ajattelee sillai kuin katkerat akat, että lasten varjolla voi tunkee ittensä exän lähipiiriin aina vain??
Vaikka sulla miehellä olisi tiedossa, että ex-vaimollasi on jo uusi suhdekin, rakastava, eikä tuhoon tuomittu kuten tämä sun kans, eroon päättynyt oli, NIIN TYÖNNYTKÖ SILTIKIN VIELÄ VÄVYILEMÄÄN väkisin exäsi lapsuuden kotiin??
Et anna exän pitää lastenne kanssa suhteita yllä omaan lähipiiriinsä, vaan yrität itse olla joka paikassa suuna päänä??
Sitäpä minäkin.
Miehillä on järkeä.
Miehet eivät halua munata itseään hyväksynnän tarpeella, pohjattomalla.
Ainoastaan naiset on niitä, jotka hyppivät toisten pesissä. Muka lasten takia. Höpsis, itsensä ja itsetuntonsa takiapa! Ja vielä kilpailemalla kaikessa uuden naisen kanssa, jopa siinä monestiko käy miehen kotona kahvilla :)
siis ex-miehen, siis toisen naisen miehen kotona.
Kilahtiko kellot kenelläkään?
Kuinka moni mies ajattelee sillai kuin katkerat akat, että lasten varjolla voi tunkee ittensä exän lähipiiriin aina vain??
Vaikka sulla miehellä olisi tiedossa, että ex-vaimollasi on jo uusi suhdekin, rakastava, eikä tuhoon tuomittu kuten tämä sun kans, eroon päättynyt oli, NIIN TYÖNNYTKÖ SILTIKIN VIELÄ VÄVYILEMÄÄN väkisin exäsi lapsuuden kotiin??
Et anna exän pitää lastenne kanssa suhteita yllä omaan lähipiiriinsä, vaan yrität itse olla joka paikassa suuna päänä??
Sitäpä minäkin.
Miehillä on järkeä.
Miehet eivät halua munata itseään hyväksynnän tarpeella, pohjattomalla.
Ainoastaan naiset on niitä, jotka hyppivät toisten pesissä. Muka lasten takia. Höpsis, itsensä ja itsetuntonsa takiapa! Ja vielä kilpailemalla kaikessa uuden naisen kanssa, jopa siinä monestiko käy miehen kotona kahvilla :)
siis ex-miehen, siis toisen naisen miehen kotona.
Kilahtiko kellot kenelläkään?
Vastaukset 12
Vanhimmat
joka ei kestä, että miehesi exä hengailee kulmillasi?
Jos jossakin mummolassa tullaan toimeen lastenlasten ja omien lasten lisäksi näiden entisten hellujen kanssa, niin eiköhän se ole suurisydämisten ihmisten merkki :)
Hyvään sukuun olet päässyt.
yritä pinnistellä, asiat ei ehkä koskaan muutu.
sitkun sulla on omia lapsia, ymmärrät, että ystävystyt myös päiväkodin henkilökunnan kanssa, et pelkästään uusien sukulaistesi ja joskus kun eroat miehestäsi, lastesi kautta pidät yllä myös sellaisia ihmissuhteita, jotka ovat miehelle tärkeitä ja jotka hänkin hoitaa lastensa kanssa... niin se vain menee.
Olisin vain iloinen, jos exäni kävisikin joskus minun vanhempieni luona lastemme kans. Miksi sitä pitäisi vuosien yhteys noin vain katkaista. Minuunkaan. Mielestäni olisi hyvä, jos olisimme ystäviä! Ja vaikka kävisimme lasten kanssa vielä yhteisillä lomilla yms. ottakoon mies vaikka "nyxänsä" mukaan, ei se mitenkään minua haittaisi.
t: realisti-exä
... sellaisia jotka tunkevat kylään siskoille ja serkuille. Minun ex mieheni on juuri tällainen.
Soittelee siskoille ja yrittää tehdä itseään tärkeäksi. Mut reppana ei tiedä että niin vain munaa itsensä
Siskoni alko soitella exälleni eromme jälkeen haukkuakseen mua exälle. Exä kertoi mulle itse tästä; sanoi, että ei enää vastaa siskoni puheluihin.
Ex-mieheni on edelleen tekemisissä äitini kanssa ja minusta se on ihan hyvä juttu. Miksi pitäisi ihmisten lopettaa yhteydenpito jos ero tulee? Monet erot olisivat helpompia kaikille osapuolille jos ystävyyssuhteet saavat jatkua kuten ennenkin. Kauheinta erossa on ehkä se että asetetaan myös sivulliset valitsemaan puolensa ja rajat. Se jätettykin voi jäädä ihan yksin jos yhteiset tuttavat häviävät eron myötä.
Mun ex-mies käy kylässä mun vanhemmillani. En väitä, että pitäisin asiasta, mutta ajattelen, että se ei kuulu minulle. Tiedän, että vanhempani pitävät hänestä, miksi siis edes yrittäisin "kieltää" heitä tapaamasta ihmisiä, joista pitävät? Tiedän myös, että vanhempani eivät puhu hänelle minun asioistani, koska niin on sovittu.
Minä olin niin hyvä ystävä exäni äidin kanssa, että kyläilin hänen luonaan vielä eron jälkeenkin. Ei se ollut exälle mikään ongelma.
Tilanne ei silti ollut helppo. Ex-anopilleni eromme oli järkytys, ja siksi tapasimme eron jälkeen aina hänen ehdoillaan; eli aina vähän 'kuulostelin', haluaako hän ylipäänsä tavata, ja missä haluaa tavata.
Nyt emme enää tapaa. Näin on luontevinta, koska minä kuitenkin olen aina hänelle myös hänen poikansa entinen vaimo, ja tuon varmasti hänen mieleensä myös nämä järkytyksen tunteet joka kerta kun tapaamme.
suhtautumistapa!!
Kaikkea hyvää elämääsi.
Jos kaikki exät olisivat laillasi fiksuja, olisi Suomikin lähes paratiisi :)
Minua harmittaa, kun 99% existä ei ajattele asioita Sinun laillasi, että tuovat järkyttäviä muistoja erosta ja nimenomaan ovat hänen oman lapsen ENTISIÄ,
vaan päin vastoin haluavat pahentaa vanhojen ihmisten shokkia valehtelemalla ja panettelemalla suut silmät täyteen ja kun jaksavat olla joka ilta märisemässä ja lapsia hoidattamassa (kun muka anopin oma lapsi ei sitä tee, VAIKKA EX JÄRJESTÄÄ RIITOJA JA EPÄÄ TAPAAMISET) niiiin sit joku mummo ajattelee, että ehkäpä nainen puhuu edes jotakin totta ja kokee aiheelliseksi valita puolen ja asettua omaa lastaan vastaan.
Surullista seurata sivusta tommosta.
Tekis mieli kiertää piilokameran kans noitten exien systemaattista toisten elämän tuhoamistouhua seuraten ja sujauttaa sit todisteet nettiin :) :)
Hän meilailee ystävilleni, sukulaisilleni, myös äidilleni ja vuokraisäntäkin on postituslistalla mukana. Hän parjaa ( huorittelee ym.), valehtelee, kylläkään itse ei tule koskaan tätä myöntämään, läheiseni ovat jo varsin tuskastuneita tilanteeseen.
Minua hän muistaa 5 kk:n jälkeen lähes jokapäivä useammalla tekstiviestillä, onneksi uusi mieheni ( elämäni rakkaus ) on ymmärtäväinen, vaikka välillä häntäkin tilanne kiristää.
Uuden suhteemme ex luokittelee vain syrjähypyksi, kyselee milloin tulen takaisin.... Uskon hänen olevan sairas. Mutta onneksi minulla on tämä uusi ihana suhde joka antaa minulle voimia ja jossa todella tunnen olevani rakastettu!!!!!!
tilanne!
Ex on itse asiassa lopettanut nyt jo muille paskan jauhamisen, tai ainakaan suku tai ystävät ei siitä minulle kerro, jos hän ei ole lopettanut.
Mutta mua se ahdistelee, vaikka olen seurustellut melkein pari vuotta Elämäni Rakkauden kanssa ja tehnyt selväksi, etten kaipaa takaisin hänen luokseen vaikka meillä on yhteisiä ihania lapsiakin. Yhteishuoltajuus ja mies saa päättää tapaamiset kuten tykkää, koska en mistään halua hänen kanssaan puhua, ettei hän ala kuvitella mitään! Hän vain soittaa lapsille, milloin heidät hakee.
Silloin tällöin muistuttelee, että antaa anteeksi tämän syrjähyppyni :) ja että hän tietää olevansa minulle the one and only, koska en vielä muuttanut poikaystäväni luo asumaan. Hänen kanssaan aikoinaan seurustelin vain 3 kk ja heti aloimme leikkiä kotista, minulle tähän mennessä ainoan kerran. Ja menimme naimisiin ja sitä rataa. Joten koska nyt aikuisena en ole heti suin päin rynnännyt tekemään isoja päätöksiä, hän on siinä luulossa, että hänen takiaan! Eikä usko, kun sanon, että lakkaa kuvittelemasta ja anna mun olla, en ikinä tuntenut häntä kohtaan murto-osaakaan siitä, mitä nyt omaa kultaani kohtaan tunnen.
ja eksäni kaiketi oli mies... ainakin kun naimisiin mentiin.
erottiin kun exä löysi uuden. siitä huolimatta exä haluaisi käydä vanhempieni, veljeni, jopa serkkujeni luona kylässä! sukulaiseni eivät tästä ole niin kauhean ilahtuneita, vaikka tutuksi tietysti tulivatkin, kun parikymmentä vuotta ehdittiin olla aviossa. en ole asiaan puuttunut kuin kerran, kun pian eromme jälkeen äitini toivoi puuttumistani. Erosta on nyt kolme vuotta, ja exäni kuvittelee ilmeisesti että sukulaisteni nihkeyden syynä ovat minun pahat puheeni! eivät ole. kun lapsetkin asuvat minun kanssani eivät sukulaiseni vain niin kauheasti näe iloa eksäni tapaamisesta, mutta tätä taitaa olla eksän vaikea ymmärtää (hän kun on varma omasta viehättävyydestään seuramiehenä).
Että on näitä miehissäkin.
että miehen ex tunkee itseänsä mieheni sukulaisiin (erosta 2,5 vuotta) sukulaisetkin on jo kypsiä tämän naisen tempauksiin
Tapaisin mielelläni tulevaa ex anoppiani, mutta tuskin kuitenkaan niin teen. En vain ymmärrä miten lapseni pitää yhteyttä mummoonsa. Tuskin mies kovin usein vie lastaan mummoa katsomaan.
Miten ihmeessä ne vävyt ja miniät muuttuvat hirviöiksi, joita ei enää haluta tavata kun ero on tullut?
Sukulaiset sietävät kun, on pakko. Sitten ei enää. Tuntuu kauhealta ajatella mitä pahaa minustakin sitten ajatellaan.
En kuitenkaan aio tunkea enää heille kylään.
Mutta miten "hyvästellään" ex suku. Eron tultuako lopetetaan vaan yhteydenpito ja se siitä?