ONKO MORKKIS ???

Sanotaan nyt näin että ei oo ainakaan CAPS LOCK jääny päälle.

sellaisia. Voin viettää yhden yön miehen kanssa, jota kohtaan minulla on ihastusta suurempia tunteita, jos vaikka se yö on jatkoa yhteiselle illalle tai vaikka ihan muuten vain. Vieraan ihmisen kanssa en kuitenkaan seksiin asti päädy, enkä ihan hetken huumasta. Kyllä se on omalla kohdallani silloin jo valmiiksi mietitty juttu, joko yksin tai sen toisen kanssa, kun seksiin asti edetään, eikä se silloin mua ainakaan kaduta. Miksi kaduttaisi, jos kerran ihminen on just se joka kuuluukin olla.

Tavallaan on. Varsinkin jos tapaus on ollut sellainen puolituttu. Aina jotenkin toivoo silloin jutusta kehkeytyvän jotakin enemmän,vaikka mies ei kiinnostaisikaan. Luulen tämän toiveen kumpuavan enemmän morkkiksesta kin kiinnostuksesta miestä kohtaan. On jotenkin helpompaa olla tapailevinaan jotakin ihmistä 3viikkoa ja todeta,että juttu ei toimi. Täysin tuntemattomien kanssa laivalla,lomalla tai muuten vaan vieraassa kaupungissa olen vapautumeempi miehen kanssa sängyssä ja yleensä mieli ja muistot on jälkeen päin pelkastään hyviä. Sosiaaliset paineet kai sen morkkiksen siis tekee. Ei kukaan halua olla kotikaupungin jakorasia ja siltähän se tuntuu,vaikka lähtisi miehen matkaan vain 2-3 kertaa vuodessa baarista.

Ei oo yhtää morkkista, päinvastoin!! Mä kun en ainakaa lähde ihan kenen hyvänsä matkaan. Joten eipä sitä sitten ole mitään kaduttavaakaan ollut. Ihania öitä on tullut vietettyä, tosin aika harvoin..

Jos olisin sinkku, niin siitä huolimatta ei mitään morkkiksia tulis, koska miehän en joka petterin tai puolitutun tai vaikka tutun kyytiin lähe ja se on yks ja varma!!!

Kerran elämässäni koin morkkiksen tunteen ja voin sanoa, että en halua kokea uudestaan. Ennemmin oon vaikka selibaatissa kuin jakorasia!!!

Mutta onneks miulla on ihana mies ja hyvä suhde. en vois toivoa parempaa. en kyl oo ikinä ymmärtäny muita naisia, jotka jakaa tavaraansa miehille... Siis miten te voitte jostain puolitutusta ees syttyä ja päästä tunnelmaan? En ymmärrä... Mut mie oonki mie enkä muuksi muutu.

Aivan ällö olo,oli niin huono panokin. Kaduttaa!

Ei todellakaan silloin kun on ollut tarpeeksi kauan puuteessa. Välillä tulee vietettyä 3-4 kk pituisia selibaatteja ja kun sen jälkeen vähän periaatteista tinkii niin ei todellakaan ole mitään morkkista. Kun pano tulee todelliseen tarpeeseen niin mikäs siinä. Varsinkin jos mies on ok ja hommat sujuu. Uusi tuttavuus baarista on paras hoito tähän tarpeeseen. Työkaverit ja firman bileet ei. Joku entinen hoitokin käy,mutta ei koskaan entinen seurustelukumppani.

Tohon huonoo oloon auttaa ku juot krappee edeltävän iltan jokast bissee kohti lasin vodaa!

Ei sinänsä.Olen saanut apua panetukseen.Toisaalta vituttaa... En osaa selittää miksi.Mutta pidän aina pitkän tauon,ennenkuin seksiä jonkun kanssa taas...

riippuu tilanteesta. yleensä yhen illan jutun jälkeen ei oo morkkista, koska aina oon tiennyt mihin oon pääni pistänyt! Pari kertaa kuitenkin on morkkis ollut koska oon lähtenyt ihmisten mukaan joiden kanssa en todellisuudessa olis missään nimessä halunnut olla. tällöin yleensä humalatila on ollut kova ja itsetunto pohjalukemissa jolloin kuka vaan joka kiinnostusta osoittaa on mut sitten mukaansa saanut.

Toistaseks on aina tullu ja melko kova morkiskin viel kaiken lisäks, miks piti sekoo taas noihin kapakaah- - - - - -n kun oma vaimo on paljon parempi.

Siinä sitä sit ollaan, pelko pers----sä , käykö käry.

Kun sit viel vertailee sitä mitä kotona saa ja mitä sai salaa, kyl se touhu ei oo ollu vertailkelpostakaan, - - - - -mut sainhan vierasta, jonka päätteeks vois vaika pierasta, - - - - - -mut minkä mä sille voin että, on noita sänkyseuraa kaipaavia kanoja kapakat pullollaan

No ei ole. Ku jos olis niin eihän niitä silloin tulis harrastettua laisinkaan. Ja yli päätään jos kaksi aikuista ihmistä harrastaa seksiä kerran, niin miksi siitä pitäis tehä ongelma.
Kyl mä ainakin vaikka kuinka kännis olisin ni tajuan jos olen jotai lähös panemaa, koska sama tahtohan se on sillonkin ku mitä selvinpäin ja ne samat aivot käytössä. No ehkä joskus huonon panon jälkeen on miettiny, et tulipahan lähettyä vai ois voinu omassa sängyssä nukkua rauhassa, mut ei siinä sen enempää katumusta ole.

Riippuu vähän siitä, et kuinka paljon mä oon saanut. Useemmiten ei oo tullut mitään morkkista, oon sitten lähteny yhden tai porukan mukaan jatkoille. Josku on ollu hieman morkkista kotimatkalla, mutta mä unohdan sen kyllä nopeaan, ei menneitä kannata jäädä murehtimaan.