Mitä ammattikoulussa nykyään opetetaan?
Just nyt on menossa amislaisten työharjoittelujakso ja meillekin on sellainen jostakin putkahtanut...
...sanon jostakin, koska- no, totuushan on ettei tyyppiä voi hyvällä tahdollakaan uskoa 3:n vuoden opiskelijaksi. Parin kuukauden kuluttua sillä on kokin paperi taskussa, muttei minkäänlaista edellytystä pärjätä työelämässä. Esimerkkinä mainittakoon, että edes lanttua ei erota nauriista. Kun antaa tehtävän, sitä tuijotetaan halvaantuneena ensin 15minuuttia(tehtävää).. ja kun meno yltyy "hurjaksi", kaveri kaikkoaa tiskinurkkaukseen TAI lähettelemään tekstiviestejä pukuhuoneeseen. Töihin tullaan aina myöhässä ja maanantaiaamuina TODELLA myöhässä.
Mitä koulussa siis nuorille opetetaan? Entä kotona? Eikö vastuuta? Ei toisen kunnioitusta? Ei oma-aloitteisuutta?
Ja tärkein kysymys itse nuorille: Miksi hakeudutte aloille, joilla ette pärjää?
Muilla työpaikoilla samoja kokemuksia? = )
Mitäh???
Just nyt on menossa amislaisten työharjoittelujakso ja meillekin on sellainen jostakin putkahtanut...
...sanon jostakin, koska- no, totuushan on ettei tyyppiä voi hyvällä tahdollakaan uskoa 3:n vuoden opiskelijaksi. Parin kuukauden kuluttua sillä on kokin paperi taskussa, muttei minkäänlaista edellytystä pärjätä työelämässä. Esimerkkinä mainittakoon, että edes lanttua ei erota nauriista. Kun antaa tehtävän, sitä tuijotetaan halvaantuneena ensin 15minuuttia(tehtävää).. ja kun meno yltyy "hurjaksi", kaveri kaikkoaa tiskinurkkaukseen TAI lähettelemään tekstiviestejä pukuhuoneeseen. Töihin tullaan aina myöhässä ja maanantaiaamuina TODELLA myöhässä.
Mitä koulussa siis nuorille opetetaan? Entä kotona? Eikö vastuuta? Ei toisen kunnioitusta? Ei oma-aloitteisuutta?
Ja tärkein kysymys itse nuorille: Miksi hakeudutte aloille, joilla ette pärjää?
Muilla työpaikoilla samoja kokemuksia? = )
Mitäh???
Vastaukset 12
Vanhimmat
ei ole. Yksittäistapauksen perusteella yleistäminen on ammattitaidottomuutta. Minä olin aikanaan työharjoittelussa, jossa yksi vakkarilusmu koko ajan haukkui kaikki harjoittelijat.
muuta, kuin kysymyksen niille nuorille, jotka hakeutuvat väärälle alalle.
Meillä on. Ja vakaasti ollaan päätetty, että on ehkä viimeinen harjoittelija joka koskaan saa meiltä harjoittelupaikan. Ei yksinkertaisesti ole aikaa vetää perässä ihmistä, joka ei tunnu edes haluavan tehdä niitä töitä. Näin se homma etenee..
Älä ota itteäs niin vakavasti. Ei nää työt nyt niin vaikeita ole. Ei kukaan voi odottaa että harjoittelijasta olisi yhtä paljon hyötyä firmalle kuin kokeneesta työntekijästä. Harjoittelijat ovat keskenkasvuyisia jotka ovat vielä vähän arkoja vieraassa ympäristössä ja pelkäävät mokaavansa. Tärkeintä on että näkevät mitä ala on. Minusta nämä amiksen harjoittelut ovat turhan pitkiä sillä ei ole oikein käyttää nuoria ilmaisena työvoimana.
Terveeks!
Tässä kohta valmistuva ammattikoululainen, jolla juuri tänään päättyi yksi työssäoppimisjakso, joten tuoretta näkökulmaa luvassa. :)
Itse oon lukion käynyt ja työkokemusta karttunut sen verran, että itseluottamusta löytyy enkä pelkää tarttua uusiinkaan hommiin. Itse oon aina menny top-jaksoille nöyränä, ajoissa ja ajatuksella: homma kunnialla kotiin.
Harva ammattikouluun tuleva 15-kesäinen kuitenkaan tietää miksi oikeesti haluaa isona. Tv:n julkkiskokit ei tosiaan välttämättä anna oikeaa kuvaa kokin duunista, heh. Sitten kun mennään oikeaan työelämään, totuus iskee shokkina.
Jotkut ei tosiaan ole valmiita työelämään. Munkin koulussa on ollut tyyppejä, jotka ei varmaan vielä 25-vuotiainakaan ole valmiita sinne työelämään: sitä kännykän räpläystä, tullaan myöhässä, annetaan puolivillasia selityksiä eikä omata minkään tason oma-alotteisuutta.
Koulu yrittää valita top-paikat oppilaan tason/aikuisuuden mukaan, mutta joskus mennään metsään.
Aina mitä olen työharjoitteluissa ollut niin siellä pannaan harjottelija tekemään kaikki likaiset työt ja siihen itse työhön ei juuri puututa. Nimimerkillä 3kuukautta putkia kannellut ja siivonnut...
Niin ja vielä sen verran lisäisin, että aina kun olin saanut määrätyn läjän kanneltua sisään niin innolla odotin, että nyt ne minulle näyttää itse asennustakin, niin paskat, heti annettiin vaan uusi alue mikä siivota tai mihin piti jotakin kantaa, mukava työharjoittelu olla yksin suunnilleen kokoajan.
Ei kai siinä työmotivaatio juuri kasva kun kuvittelee menevänsä harjoittelemaan ammattiaan käytännössä ja joutuukin pesemään johtajan auton tai jotain muuta vastaavaa skeidahommaa, olen tosiaan nähnyt monta amislaista työpaikallani ja kaikki ovat olleet päteviä tyyppejä mutta harjoittelu on ollut lähinnä ilmaistyövoimana oloa töissä joilla ei ole mitään arvoa ammattiinoppimiseen nähden, että sellasta.
hyvin mitä työharjoittelu oli silloin, kun itse olin amislainen(noin 20 vuotta sitten).
Ei ollut herkkua, kun vakkarit olivat ns. suurta ikäluokkaa- toisin sanoen emäntä- ym. koululaisia eli about itseoppineita keittäjiä. Meidät työnnettiin koko jakson ajaksi tiskaamaan. Ei siinä kokin ammattia paljon oppinut, MUTTA oppi ainakin että työ kuin työ ravintolassa kuuluu myös kokille.
Sitä olen yrittänyt myös harkkareilleni opettaa...
...ongelmana onkin, että nuorilla on tietty kuva kokkina olemisesta. Karu totuus on, että se ei ole todellakaan sitä mitä telkkarin julkkiskokeista saattaa luulla.
Piti kommentoida tuohon, että harkkarit saa aina kaikista paskimmat hommat. Itse en ihan allekirjoita tota väitettä oman kokemuksen perusteella. Oon aina harjoittelun alussa tehny selväksi tavoitteeni ja itse pitänyt huolen että oon päässy kaikkia hommia tekemään.
Jos kokee että harjottelujakso on mennyt roskapusseja kannellessa ja pomolle kahvia keitellessä, siitä pitää sanoa. Jos asiaan ei tule muutosta niin harjoittelun voi keskeyttää.
Työpaikalla pitää tajuta, että kyseessä on työssäOPPIJA, jota ei periaatteessa saisi jättää yksin (ellei opiskelija osoita, että pärjää hyvin yksinkin). Olen mäkin kuullut tarinoita meidän koulun opiskelijoista, jotka on joutuneet jättämään harjoittelun kesken, koska heidät on laitettu yksin johonkin tosi "hardcore-paikkaan". Nää työpaikat on sitten samantien pudotettu pois listoilta, eli niihin ei ole enää opiskelijoita laitettu.
Asetapas itsesi tuon harjoittelijan asemaan. Kuvittele tilanne, että olet itse opiskelija. Voiko sinulta odottaa, että automaattisesti osaisit hommat?
Tuskin itsekään olet tuota harjoittelijaa ihmeellisempi ihminen, että sinulta onnistuisi homma kuin homma?
Eikö työt opi vain harjoittelemalla ja työtä tekemällä? Tuskin itsekään olet amistaustasi pohjalta nykyistä työtäsi oppinut?
Ikävää, jos et pidä harjoittelijaa pätevänä. Mutta älä leimaa meitä kaikkia työharjoittelijoita tai opiskelijoita, jos yhden käytös ei miellytä.
Toki totuus on myös se, että monessakaan koulussa ei opeteta käytännön ihmissuhdetaitoja tai hyviä käytöstapoja. Kannattaa muistaa myös se, että harjoittelijahan on tullut nimenomaan HARJOITTELEMAAN, ei siis voi olla täysi ammattilainen vielä. Monet hyvin nuoret eivät ole olleet työelämässä paljoa, ja se on vierasta, ja käytöstavat voivat olla hukassa.
Minä olin harjoittelussa eräässä ravintolassa. Minkäänlaista ammattitutkintoa minulla ei ollut (vain lukio). Minulle luvattiin, että saan tehdä samoja hommia mitä muutkin. Mutta paskat! Meikä pistettiin joka aamu siivoamaan, ja päivä kului lähinnä salaattien valmistamisessa ja tiskaamisessa. Minulle ei annettu edes mahdollisuutta ottaa vastaan asiakkaiden tilauksia. Ruuan tekoa ei minulle lupauksista huolimatta opetettu. Ruokataukoja ei ollut mahdollisuutta pitää joka päivä. Arvatkaa vaan, söikö motivaatiota??
Vain virheistä huomauteltiin, mutta kehuja sain harvoin. Luulin jo olleeni aivan surkea työntekijä, kunnes harjoittelun loputtua pomo aneli minua takaisin ravintolaan. Henkilökunta oli kuulemma pitänyt minusta, ja olin ollut tehokas ja osaava.
Joskus työntekijät eivät anna harjoittelijoille edes mahdollisuutta näytää omaa osaamistaan, eivät kä sano mitään positiivista. Jos harjoittelija uskoo olevansa huono, ei häntä huvita tehdä töitäkään.