Ja rakastan myös omaa miestäni. Olen kai sitten uskoton ihminen, mutta en voi olla ilman kumpaakaan. Olen tosi surkimus ja tunnen, että petän kaikkia ja olen uskoton itsellenikin.
Onko muita samassa tilanteessa? Haluttaisi jutella ja jakaa ajatuksia.
Onko muita samassa tilanteessa? Haluttaisi jutella ja jakaa ajatuksia.
Vastaukset 27
Vanhimmat
niin sä teetkin.
On sulle yksi varteenotettava neuvo: Hae ammattiapua. Siellä voitte pohtia, mistä toi sun toimintas johtuu. Ja päästä eroon siitä.
Ehkä pelkäät yksinjäämistä tai todellista läheisyyttä (siksi useamman kanssa, jotta ei tarvitsisi jakaa vaikeita asioita kummankaan kanssa).
Tai pelkäät että elämä valuu hukkaan etkä osaa tehdä itse siitä mielenkiintoista, vaan oletat että toinen mies on vastaus siihen.
Kyllä sun pitää valita itsesikin kannalta jompi kumpi ja käydä läpi tekemises molempien kanssa. Saattaa toi homma päätökseen.
Miksi pitää tehdä ratkaisu? Ketä sattuu jos kaikki on onnellisia??
Aloittaja sun mielestä kovin onnelliselta?
Onko sen mies pidemmän päälle onnellinen? On ne kuule miehilläkin vaistot. Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen tietääkseen että jokin mättää.
Höpöhöpö
Samas tilantees itekin ollu jo kymmenii vuosii. Rakastan miestän sekä miesystävään omil tavoil kumpaaki. Asiat eivät oo nii lapsellise yksinkertasii. Yks elämä meil kaikil. Oon mieheni kans tosi hyvä ystävä ja elämä sujuu tasaisest ja onnellisest kummanki mielest, jutellaa paljo ja arjes on hellyyttäki. Tää toine mies täydentää elämääni mukavast ja luulen et on tuonu positiivist vipinää aviosuhteeseeki.
Kukaa toine ei voi määrittää mite toiste pitäs elää, vai täst muide määräilyst monet kovast tykkäis.
Vain itse voi tietää, miten pitää missäkin tapauksessa menetellä. Toisten mielipiteitä voi kuunnella, jos on ehkä jäänyt jokin asia miettimättä. Mutta vain itse voi päättää. Yksi asia kuitenkin on varma. Sekä nainen, että mies voi aidosti rakastaa useampaa. :)
se hyvin usein menee, mutta ei voi jatkua loputtomiin. Joko itse päätät lopettaa suhteen tai sitten tapahtuu jotain... ja asiat menee miten on mennäkseen. Sitten on enää vaikea vaikuttaa mihinkään.
Olen täsmälleen samassa tilanteessa. En halua luopua kummastakaan. Aviomieheni ei tiedä toisesta ja on täysin onnellinen.
En tunne tekeväni väärin, kovin usein ainakaan.
Yksi elämä vain...ja rakkaus on ihanaa.
Varmaan käyttäydyt yhtä rakastavasti ja intohimoisesti miestäs kohtaan?Hän saa kotona kaiken tarvitsemansa hellyyden ja huomion ja asioiden jakamisen?
Jos et, ja mies vaikuttaa silti onnelliselta, me kaikki tiedämme mistä se johtuu...
Välillä koen olevani uskoton miehelleni ja sitten taas. Ajattelen, että hän on välinpitämätön minua kohtaan, jos minulla on aikaa ja ajatuksia toista kohtaan.
Ja tuota toista miestä kohtaan en ole koskaan tuntenut hirmuisesti mitään seksuaalista, vaan nimenomaan rakkautta. Ja viime aikoina se tunne on vaan on voimistunut. Oma mies tuntuu välillä laimealta, mutta kuitenkin en voisi hänestä luopua tai lakata rakastamasta.
Ehkäpä se pahinta tässä on, että molemmat miehet tuntevat toisensa tosi hyvin, pidempään kuin minut ja ovat paljon keskenään tekemisissä.
Ja en minä itse näitä tunteita kehitä, olen yrittänyt jo vuoden verran torjua ne toiseen mieheen kohdistuvat tunteet, mutta sitten taas ne tulee takaisin ja paljon rajummin.
Miestäni rakastan ja häneenkin rakastun aina uudelleen ja uudelleen.
vain omassa päässäsi. Et osaa nähdä häntä enää todellisena itsenään kun ajatuksias sumentaa tää toinen ihastus. as simple as that.
Älä syytä miestäsi siitä, että sulla on aikaa ajatella toista miestä. Ei sun aviomiehes ole mikään sun elämänviihdyttäjä. Molemmilla pitää olla myös omia juttuja ja tilaa miettiä omia juttujaan. On täysin ihmisestä itsestään kiinni, miten ja millaisilla ajatuksilla sen tilansa täyttää.
Sa olet niin itsekas kuin olla ja voi. Saamaton paska. Sa et voi olla khden kanssa, ymmarratsa? Mene hoitoon sairas ihminen.
olla väärässä mutta oletan että kun miehesi saa tietää että petät hänet teidän yhteisen kaverin kanssa,voi olla että paluu arkeen voi olla aika kivulias siis henkisesti.silloin ei eletä hurmoksessa enää.Mutta toki olet ottanut tämäkin huomioon.Silloin pitää jatkaa vain toisen kanssa,kuka vie voiton?Oma mies (jos ei ole lähtenyt)vai se toinen kaveri?
Ei kai siinä, että rakastaa useampaa, ole mitään pahaa tai ongelmaa..ellei sitten itse tee siitä ongelmaa. Elämässä on muutakin kuin rakkaus! Mieti mitä haluat elämältäsi ja parisuhteeltasi. VOit kyllä kaukorakastaa vaikka kuinka montaa miestä (ne eivät yleensä ihastusta pitempään kestä)mutta jos olet parisuhteessa rakastamasi miehen kanssa, kannattaa miettiä kuinka suuren osan elämästään ja olemisestaan antaa tuolle kaukorakkaudelle. Myös muita tunteita kuten kunnioitus, arvostus, rehellisyys yms. kannattaa vaalia. Pelkän rakkauden varaan ei juurikaan kannata rakentaa.
Rakkauteen juuri kuulu tunteet avoimuus, rehellisyys, luotettavuus, arvostus yms. Eikö rakkaus ole juuri sitä? Vai mitä se on sinun mielestäsi?
Olisi tosiaan hyvä analysoida joskus mitä se RAKKAUS todella on. Obko se vain hetken huumaa, jossa kohteet vaihtuvat. Perusteellista tutkimista kannatan.
Oisko ollu nelonen, mistä vasta viikko sitte tuli dokumentti, missä oli perheitä, joihin kuului yksi mies ja monta naista tai päin vastoin.
Heitä ohjelman mukaan on englannissa ja amerikassa paljon.
Osittain kirjoittamastasi tekstistä tuli tämä dokumentti mieleen, sillä siinä haastatellut henkilöt puhuivat asioista juuri noin.
He tosin olivat sopineet, että elävät "isompana perheenä" ja olivat osaltaan onnellisia niin.
En nyt siis tarkota että sinun pitäisi tälläiseen "miehiäsi" suostutella, mutta asia vaan tuli mieleen.
Toki, mitäs pahaa siinäkään on..
Mielestäni jokainen saa elää tyylillään, kuhan on onnellinen ja ei satuta toisia.
rakastat,kunhat et vaan mun miestä
Laatu korvaa määrän. Mitäs jos etsisit "sen oikean"? Ilmeisesti molemmilta miehiltä puuttuu jotain?
Olen mies ja ihastunut montakin kertaa toisiin naisiin pitkään kestäneen avoliittoni aikana. Fiksuna en ole kuitenkaan naiselleni ketonut etten pahottaisi hänen mieltä, olen myös sitoutunut häneen eikä ero ajatuksia ole mielessä ollut, kuitenkin jotkut näistä naisista ovat pyörineet välillä mielessä jopa silloin kun olen harrastant avopuolison kanssa seksiä. Avopuolisokin on joskus kertonut ihastuneensa toiseen mieheen mutta pettämisostä ei ole ollut kyse vaan pienikestoisista ihastuksista, sitten "herää" taas live elämään ja oma perhe, se mikä on tärkein.
Höpöhöpö
Samas tilantees itekin ollu jo kymmenii vuosii. Rakastan miestän sekä miesystävään omil tavoil kumpaaki. Asiat eivät oo nii lapsellise yksinkertasii. Yks elämä meil kaikil. Oon mieheni kans tosi hyvä ystävä ja elämä sujuu tasaisest ja onnellisest kummanki mielest, jutellaa paljo ja arjes on hellyyttäki. Tää toine mies täydentää elämääni mukavast ja luulen et on tuonu positiivist vipinää aviosuhteeseeki.
Kukaa toine ei voi määrittää mite toiste pitäs elää, vai täst muide määräilyst monet kovast tykkäis.
Näinhän se on, ihmiset saavat itse päättää miten elävät ja kenen kanssa.
Kulttuurimme opettaa, että ihminen rakastuisi vain yhteen. Moni uskoo tämän, mutta joutuu katastrofaalisiin tunteisiin, kun huomaakin rakastavansa aidosti ja syvästi kahta.
Kulttuurin luomilla moraalinormeilla ei voi muuttaa tosiasioita
IHan vapaasti rakastakaa jos teette sen oikeasti vapaasti: että kaikki tietää tilanteen. Pettämistä se ei ole jos jokainen tietää että ei ole ainoa.
Moraalinormit ovat juuri sitä: ettei petetä ja sumuteta ketään. Niitä noudattamalla voi tuntea että on turvassa muissakin asioissa kuin omassa intiimihygieniassaan. Jos tulee petetyksi, romahtaa luottamus paljoon muuhunki kuin seksin yksinoikeuteen!
Ehdotan että otat vielä pari rakasta miestä lisää...sinnullahan "rakkautta" on riittävästi ;)
Se että rakastetaan vain yhtä tai on väärin ihastua/rakastua moneen yhtäaikaa on kyllä kristinuskon suurimpia idiotismeja.
Minkä ihminen voi tunteilleen? Vaan se miten se käyttää omia tuntemuksiaan voi tehdä paljonkin. Ja jos ihminen rakastaa kahta yhtä aikaa niin se voi näiden kanssa todellakin viettää elämäänsä satuttamatta ketään muuta. Yleensä tällainen tilanne on pahin itse keskellä olevalle henkilölle.
No eipä pidä syyttää vain kristinuskoa...
Et osaa elää yhtäkään elämääsi ja yrität elää kahden elämää. Kahdella pallilla on paha taiteilla pystyssä. Jätä toinen "rakkaus".....haluat vain kahmia kaiken itsellesi.