olen vhh:lla ja minulla menee noin 150gr rasvatuotteita päivässä (kerman ja juuston muodossa, lähinnä).
Olisi mielenkiintoista kokeilla lisätä rasvan määrää, vaikkapa jonnekin puoleen kiloon päivässä, mutta kun ei uskalla! Virallisterveellinen tiedotus on upotettu niin syvälle mielen perukoille, että jo tämänkin määrän syöminen pelottaa. Tuntuu siltä, että jos tästä lisään niin kuolen ylihuomenna sydänkohtaukseen tai aivoverenvuotoon.
Onko täällä ketään, joka syö esim. kermaa > 3dl päivässä, tai käyttäisi voita niin reilusti, että sama rasvamäärä ylittyy? Tai muuta rasvaa?
Olisi mielenkiintoista kokeilla lisätä rasvan määrää, vaikkapa jonnekin puoleen kiloon päivässä, mutta kun ei uskalla! Virallisterveellinen tiedotus on upotettu niin syvälle mielen perukoille, että jo tämänkin määrän syöminen pelottaa. Tuntuu siltä, että jos tästä lisään niin kuolen ylihuomenna sydänkohtaukseen tai aivoverenvuotoon.
Onko täällä ketään, joka syö esim. kermaa > 3dl päivässä, tai käyttäisi voita niin reilusti, että sama rasvamäärä ylittyy? Tai muuta rasvaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Muista, että maitorasvakin (voi, kerma) on esim. veren kolesteroliarvoille ja sokeriarvoille parempi vaihtoehto kuin hiilihydraatit ja sen glykeeminen kuorma on hyvin pieni. Ja kun rasvoja nauttii vielä monipuolisesti, niin vaikutus on yhä parempi.
Turhaan siis pelkäät sydänkohtausta. Korkeintaan paino jumittaa tai painoa tulee lisää, jos erehdyt syömään liikaa hiilareita rasvan kanssa.
Itselläni on mennyt välillä puolikin litraa kermaa (175 g rasvaa) päivässä, mutta sellaisina päivinä ei sitten ole tullut syötyä hirveästi muuta rasvaa enää. Energiansaanti ei ole kuitenkaan ylittänyt kulutusta.
Puoli kiloa puhdasta rasvaa päivässä olisi varmaan hauska kokeilu, mutta käytännössä sitä voi olla aika vaikeaa toteuttaa.
mitä rasvoja käytät? Voi ja kerma tuli jo mainittua, mutta mitä öljyjä käytät ja mihin tarkoitukseen? Entä juustot? Sanotaan, että kotimaisia rypsi- ym öljyjä ei pitäisi käyttää paistamiseen, mitä mieltä olet?
Paistamiseen käytän voita tai voin ja oliiviöljyn seosta. Kermaa ruoanlaitossa, rahkan seassa ja kaakaon tai teen kanssa. Salaattiin oliiviöljyä tai majoneesia. Kalaa tai kalaöljykapseleita säännöllisesti. Lisäksi rasvaa tulee ainakin juustoista, lihasta, pähkinöistä ja manteleista, avokadosta ja kookosmaidosta.
Tuskin kokeilusta ripulia pahempaa seuraa, ainakaan noin kerta testinä.
seuraa jotain pahempaa. Luin nimittäin noitten ruåttalaisten keskusteluista (Fråga dietisten, www.passagen.se), että jos ollaan ketoosissa, eikä ylimääräinen ravinnon rasva pääse varastoitumaan läskiksi (ketoosissa ei pääse syntymään kemiallista reaktiota, joka tarvitaan energian varastoimisessa), niin niistä osa jää sitten verisuoniin tai muualle, ja pikkuhiljaa verisuonet tukkiutuu. Se olis kai sen takii, että se varastoituminen läskiksi tavallaan suojelis verisuonia. Mene ja tiedä. Ihmeellisen järkevä toi ihmisen rakenne, jonka ansiosta me ollaan selvitty näinkin pitkälle. Mikäs on ollut sitten ottaessa varastoista sitä läskiä, kun ruokaa ei oo ollu tarjolla vaikka viikkoihin. Mut että se ei ole hyvä että se liika rasva jäis verisuoniin. En tiiä.
Kyllä se rasva kuljetetaan kehon varastoihin ketoosissakin. Ohutsuolessa ravinnon rasvat pakataan pieniin paketteihin ja kuljetetaan verisuonia pitkin lähinnä rasvasoluihin, josta sitä puretaan tarpeen mukaan kulutukseen. Ei se jää verisuoniin kiertämään saati jumittamaan.
Ketoosin suurin etu laihduttajalle on parantunut nälänhallinta. Monille se tuottaa myös energisen olon.
Iso rasvamäärä kerralla (> 200 g?) voi aiheuttaa vain hetken ripulin, kun kaikki ei ehdi imeytyä ohutsuolessa.
vielä ravinnon rasvan kiertokulusta elimistössä. Kun yritin lukea ruotsalaisen passagen.se - Fråga dietisten -palstan vastaajan Johanin selostuksia, en ihan saanut selville, varastoiko elimistö AINA rasvan joka tapauksessa rasvasoluihin? Siis myös silloin kun hiilihydraatteja ei ole ravinnossa eikä lihaksissa otettavissa käyttöön energiaksi.
Eikö Atkinsin dieetillä nautittua rasvaa saakaan käyttöön energiaksi eli glukoosiksi muunnettuna suorempaa tietä, kuin että se pitää ensin varastoida rasvasoluihin, ja VASTA SIELTÄ ketoosin avulla vapautettua energiaksi? Tulee mieleen, että kuulostaa aika hitaalta ja elimistöä stressaavalta prosessilta.
Sitten tuo ruotsalaisen "Johanin" väite, jossa hän kertoo, että rasvan varastoiminen rasvasoluihin triglyserideiksi vaikeutuu, jos hiilihydraatteja ei ole saatavilla (koska hän väitti, että sitä nimenomaan tarvitaan varastoimisen kemiallisessa prosessissa).
Entä jos syntyy sittenkin vaikeus varastoida ravinnon rasvat? Silloin ne voisivat jäädä jonnekin muualle. Mutta jos rasvaa voi käyttää energiana ilman varastoinnin pakollisuutta, se pelastaisi rasvan jäämiseltä esim. verisuoniin.
Yksinkertaisesti: mikä on ravinnon nautitun rasvan "tie" energiaksi? Onko varastoiminen pakollinen kiemura, vai pitäisikö luottaa vanhaan hyvään keinoon vapauttaa varastorasvoja fyysiseen aktiviteettiin rasvanpolttosykkeellä? Kun tuntuu jo siltä, että kaikki rasva varastoituu ensin, etkä voi sille mitään. Pääasia onkin, ettei enää syö hiilareita yli kulutuksen, jottei niitäkin varastoida!
Olen tosiaankin täysin ummikko näissä asioissa, mutta kiinnostaa, miten kannattaisi syödä, jotta onnistuisi pudottamaan painoaan vahingoittamatta elimistöään.
Rasva-aineenvaihdunta on varsin monimutkainen kokonaisuus, enkä tietenkään tunne sen kaikkia yksityiskohtia.
Ravinnon rasvat ovat triglyserideinä (3 rasvahappoa glyseroli). Pitkäketjuisimmat rasvahapot, joita ravinnon rasvoista on suurin osa, imeytyvät ohutsuolesta, kulkevat kylomikroni-nimisten hiukkasten sisällä imusuoniston kautta vereen, josta ne kulkeutuvat pääasiassa rasvasoluihin, mutta hieman myös lihaksiin ja maksaan. Lyhytketjuisemmat rasvahapot liikkuvat vapaammin.
Termi "varastoida" on hieman harhaanjohtava tässä. Imeytynyt ravinnon rasva ei voi jäädä suurissa määrissä roikkumaan mihinkään (vereen?), joten se siirretään mm. rasvasoluihin. Se ei ole mikään "rasva varastoon lukkojen taakse", vaan insuliinin ollessa normaalilukemissa sitä puretaan sieltä normaalisti tarpeen mukaan koko ajan.
Ei ketoosia tarvita rasvan käyttämiseen energiaksi. Kyllä sitä sieltä rasvasoluista vapautetaan vereen ja otetaan vastaan siellä missä tarve on (mm. lihakset ja maksa). Glukoosiksi rasvaa ei juurikaan muuteta, vain glyseroliosan verran tarvittaessa. Rasvan käyttö energiaksi sujuu betaoksidaatiolla mm. lihassoluissa. Tuosta kirjoittelin jo aiemmin (rasvahappo -> AsCoA -> ... -> ATP).
Luin Johanin tekstin. Itselläni ei ole tarpeeksi tietoa voidakseni osoittaa tuota ilmiötä perättömäksi, mutten toisaalta ole nähnyt moisesta mitään käytännön viitteitä. Jos rasva jäisi kiertämään vereen, senhän pitäisi näkyä mm. kolesterolimittauksissa. Mitään negatiivisesti poikkeavaa niissä ei ole näkynyt vhh-ihmisillä.
Pelottavia teorioita rasvan haitallisuudesta voi toki kehitellä, mutta ilman teoriaa tukevia mittaustuloksia niillä ei ole käytännön arvoa. Eli turha huoli pois: tutkimusten mukaan kroppa toimii hienosti runsaillakin rasvamäärillä.
Annoit hyvän vastauksen. Tarkoitukseni ei ole alkaa mistään riidellä, sillä sellaiseen en pysty, vaikken itse ole vhh:lla. Tuo miten kerrot, ettei rasva siellä rasvasoluissa lukkojen takana ole ja kuinka sitä saavat lihakset helposti käyttöönsä, on lohduttavaa.
Ei kai siihen silloin tarvita mitään ketoosia, mutta kai niitä lihaksia pitää sentään fyysisesti hiukan rasittaa, jotta ne alkavat käyttämään rasvavarastojakin.
Tiedän, että pitää liikkua vähintään puoli tuntia, ennenkuin rasvakin alkaa palaa, kun on ensin poltettu hiilareita. Sillä sitä en usko, että lihakset noin vain ottaisivat rasvavarastoista energiaa pelkkään kaupassa käyntiin tai 10 minuutin kävelyyn pysäkille. Eli lihaksetkin ottavat ensin hiilarivarastoistaan energiaa (ei-vhh:laisella). Ei-vhh:laisen pitää siis liikkua enemmän alkaakseen polttaa rasvaa. Toisaalta, jos ei syödä energiaa yli kulutuksen, pysyy sen kierto elimistössä käynnissä, eikä hiilarivarastotkaan ole jatkuvasti täynnä, joten eiköhän siinä sitten jo helpommin päästä rasvavarastoakin kuluttamaan.
Tämä normaaliruokailijan/hyväkarppaajan elämä on ihan samanlaista hiilarien liikasyönnin välttämistä kuin vhh:laisellakin!
Arvostan sinun, hk_:n asiallisia vastauksia eniten tällä palstalla, joten kiitos! Lähden kuluttamaan nyt ensin hiilareitani, ja toivon, että pääsisin myös rasvan puolelle salin jälkeen uima-altaalla uidessani.
toi rasvat, on aika kysymyksen alainen asia.
itse olen ollut tällä ruokavaliolla, jo 3 vuotta.
painoa on tippunut jo se 35kg.
nyt en enään tiputa painoa vaan, kiinteytän ja haen mm, lihasmassaa yläkroppaan enemmän.
Totta että atkinss ja muut puhuvat rasvojen puolesta. ja käytänkin osittain samoja eli kermaa, voita, oliiviöljyä, pähkinöit jne..
mutta en ikinä ole sietänyt liian rasvaista ruokaa.
kerma pahin joka jumittaa heti mahassa, eli tulee oksennus refleksi. ja pekonia en voi sietää.
pääasiassa käytän kanaa, kalkkunaa, nautaa, poroa ja kala lempiherkkuni.
smetanaa, gremefreshiä, juustoja.
vaikka en ole ikinä pystynyt syömään noita kehotettuja määriä rasvaa on painoni hallinta atkinssilla ollut todella helppoa.
eli minun mielestäni, voit huoletta pitää rasvan määrän alhaisena jos haluat ja siitä vain hyvä olo on.
Olen lisännyt rasvan käyttöä vhh:lla. Saatan kiskaista kermapurkin johonkin munakkaaseen ja lisäksi laittaa vielä normaali rasvaista juustoa. Ei ole paino lähtenyt nousuun ja verikokeiden triglyseridiarvot ja kolestroliarvot ihan o.k.