Työvoimatoimistossakin auki olevista paikoista entistä suurempi osa on henkilöstövuokrausyritysten auki laittamia. Ne hakevat sitäkin kautta väkeä joko omille tai asiakkaidensa palkkalistoille.
Rakentaja löytyy puhelinsoitolla
Kaikki uudet työpaikat eivät tule minkäänlaiseen yleiseen hakuun. Kaksi kolmesta työnantajasta ottaa yhteyttä entisiin työntekijöihin tarvitessaan uutta väkeä. Sanaa levitetään myös omien työntekijöiden kautta.
Etenkin rakennusalalla työpaikat täyttyvät useimmiten puhelinsoitolla entiselle työntekijälle. Kunnat puolestaan ovat perustaneet rutkasti erilaisia sijaispankkeja.
Työvoimatoimiston työpaikat ovat valtaosin pienissä yrityksissä, suurten firmojen paikkoja kannattaa katsoa sanomalehdistä tai firmojen nettisivuilta.
Tarjolla on pätkätöitä
Avoinna olevien työpaikkojen määrän kasvu ei automaattisesti merkitse työttömille töitä. Viime vuonna 60 prosenttia työvoimatoimistojen työpaikoista täytettiin muilla kuin työvoimatoimiston hakijoilla, vuosituhannen alussa heidän osuutensa oli puolet. Ja työvoimatoimistojenkin vajaasta puolesta miljoonasta työnhakijastakin vajaa kolmannes on sellaisia, jotka ovat parhaillaan yleisillä työmarkkinoilla tai tulossa työelämään.
Työministeriön työnantajakyselyn mukaan viime vuonna yli 40 prosenttiin kaikista täytetyistä työpaikoista otettiin ihminen, joka oli jo jossain töissä. Näin kävi etenkin suurissa yrityksissä.
Työttömiä, jotka pääsivät todennäköisimmin pieniin yrityksiin määräaikaisiin töihin, oli uusista palkkauksista vain neljännes.
Viime vuonna palkatuista ihmisistä kaikkiaan 58 prosenttia otettiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Lukua nostivat kesätyöntekijät ja kunnat. Niiden viime vuonna tekemistä palkkauksista 70 prosenttia oli määräaikaisia.
Eniten paikkoja tuli viime vuonna auki julkisella sektorilla, mutta siellä täytettiin yleisimmin sijaisuuksia. Useimmiten oikeasta työvoiman lisäämisestä oli kyse rakennusalalla. Kaupan alalla taas uuteen palkkaukseen tärkein syy oli entisen työntekijän poislähtö.
Rakentaja löytyy puhelinsoitolla
Kaikki uudet työpaikat eivät tule minkäänlaiseen yleiseen hakuun. Kaksi kolmesta työnantajasta ottaa yhteyttä entisiin työntekijöihin tarvitessaan uutta väkeä. Sanaa levitetään myös omien työntekijöiden kautta.
Etenkin rakennusalalla työpaikat täyttyvät useimmiten puhelinsoitolla entiselle työntekijälle. Kunnat puolestaan ovat perustaneet rutkasti erilaisia sijaispankkeja.
Työvoimatoimiston työpaikat ovat valtaosin pienissä yrityksissä, suurten firmojen paikkoja kannattaa katsoa sanomalehdistä tai firmojen nettisivuilta.
Tarjolla on pätkätöitä
Avoinna olevien työpaikkojen määrän kasvu ei automaattisesti merkitse työttömille töitä. Viime vuonna 60 prosenttia työvoimatoimistojen työpaikoista täytettiin muilla kuin työvoimatoimiston hakijoilla, vuosituhannen alussa heidän osuutensa oli puolet. Ja työvoimatoimistojenkin vajaasta puolesta miljoonasta työnhakijastakin vajaa kolmannes on sellaisia, jotka ovat parhaillaan yleisillä työmarkkinoilla tai tulossa työelämään.
Työministeriön työnantajakyselyn mukaan viime vuonna yli 40 prosenttiin kaikista täytetyistä työpaikoista otettiin ihminen, joka oli jo jossain töissä. Näin kävi etenkin suurissa yrityksissä.
Työttömiä, jotka pääsivät todennäköisimmin pieniin yrityksiin määräaikaisiin töihin, oli uusista palkkauksista vain neljännes.
Viime vuonna palkatuista ihmisistä kaikkiaan 58 prosenttia otettiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Lukua nostivat kesätyöntekijät ja kunnat. Niiden viime vuonna tekemistä palkkauksista 70 prosenttia oli määräaikaisia.
Eniten paikkoja tuli viime vuonna auki julkisella sektorilla, mutta siellä täytettiin yleisimmin sijaisuuksia. Useimmiten oikeasta työvoiman lisäämisestä oli kyse rakennusalalla. Kaupan alalla taas uuteen palkkaukseen tärkein syy oli entisen työntekijän poislähtö.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.