Olen 18v mies.
Olen omasta mielestäni tyytyväinen kestävyyskuntooni, mutta mulla on pieni probleema. Heti jos joutuu sykkimään vähän kovemmin, tahtoo tulla maitohapot.
Millasia harjotuksia pitäs vetää, et esim. lenkin alussa jos joutus vetää aluks vähä kovempaa, ei ois heti sit ihan hapoilla ja voimat lopussa? Tai siis tottakai aina käy noin, mut sitä rajaa ois kiva saada ylemmäs.
Kiitän vastauksistanne!
Olen omasta mielestäni tyytyväinen kestävyyskuntooni, mutta mulla on pieni probleema. Heti jos joutuu sykkimään vähän kovemmin, tahtoo tulla maitohapot.
Millasia harjotuksia pitäs vetää, et esim. lenkin alussa jos joutus vetää aluks vähä kovempaa, ei ois heti sit ihan hapoilla ja voimat lopussa? Tai siis tottakai aina käy noin, mut sitä rajaa ois kiva saada ylemmäs.
Kiitän vastauksistanne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aloita lenkkisi mielellään lämmittelyllä ja vedä
viimeiset 10 minuuttia alemmalla sykkeellä polttaaksesi
mahdollisesti lihaksistoon kertyneet maitohapot.
Maitohappo palaa vain aerobisesti.
Ja venyttele aina lenkin jälkeen!
Ihan hyvä vastaus mut mun pointti oli nyt vähän eri. Eli millasta treeniä et maitohapon sietokyky paranee?
Ensix peruskunto kohdilleen ja sitten vauhtikestävyysharjotuksia eli käytännössä kynnyssykkeiden välillä juoksua.(karkeasti n.75-90%/max.syke,tosin vaihtelee ukosta riippuen) Vaihtoehtoina mm. tasavauhtinen kova tai sitten vauhtileikittely jossa kesken lenkin vaihdellaan vauhtia/rasitusta (esim.pururadalla) Myöhemmin, kun kestävyys paranee,niin mukaan voi ottaa ns. vetoharjoituksia, mutta niihin en ota muuta kantaa kuin että itse en näin harrastelijamaratoonarina tee kuin satunnaisesti niitä. (Niiden tarkoitus kun on kasvattaa max. kestävyyttä.)
"millasta treeniä et maitohapon sietokyky paranee?"
- Kysymys pitäisi asettaa oikeastaan niin, että miten elimistöni polttaisi nopeimmin ja paremmin maitohappoa?
Maitohappoa muodostuu jopa nukkuessamme (< 1.0 mmol/L), mutta elimistömme pystyy aerobisesti (hapen kanssa) polttamaan sen energiaksi.
Puhutaan myös urheilijan anaerobisesta kynnyksestä, jolloin elimistö ei enää pysty toimittamaan lihaksistoon riittävästi happea ja siten polttamaan kaikkea rasituksessa syntyvää maitohappoa, jolloin se alkaa kertyä lihaksistoon. Anerobisen kynnyksen saavutamme silloin kun veressä on maitohappoa 2.0 - 4.0 mmol/L.
Jeremy Warinerin sydänlihas ja lihaksisto on suorastaan perso maitohapolle, mutta siitä huolimatta 400 metrin aikana alle 45 sekunnissa hänen veressään on maitohappoa 20.0 - 25.0 millimoolia per litra!
http://www.dyestat.com/3us/4out/olympicgames/album-vic2/images/M 400 - Jeremy Wariner cruises in prelim_JPG.jpg
Toivoisin, että tämä kaavio selkeyttää mitä yritän 'tolkutella', so. sinun tulee harjoitella niin, että tuo käyrä siirtyy enemmän ja enemmän oikealle (musta - > violetti).
http://www.lactate.com/images/image34.gif
.. ja harjoittelu onkin sitten pidempi juttu, mutta tuossa yhdessä viestissä tuli selkeästi jo esiin se perusajatus .. sinun tulee treenata niin, että anaerobinen kynnyksesi nousee. Mutta aina fyysisen rasituksen aikana (ja jopa levossa) elimistö muodostaa maitohappoa.
Ja kysymys pitäisikin esittää niin, että miten saan maitohapon parhaiten palamaan lihaksistossani?
Erinomaisen helppoja - urheilijoiden vuosikymmeniä käyttämiä - keinoja ovat lämmittely (Warm Up), jäähdyttely Cool Down, venyttely (Stretching) ja myös hieronta (Massage) ja "doppaus" parantaa lihaksiston verenkiertoa ja siten maitohapon palamista.