olen naimisissa, meillä on 4 lasta. avioliittoa kestänyt kohta 5 vuotta. nyt alkaa olla mitta taas täysi!!!! mies ei osaa muuta kuin pelata surullisen kuuluisaa world of warcraftia liki ympäri vuorokauden! yhtä jaksoinen pelaaminen kestää aina yli 13 tuntia. ei nuku öitä, ei auta kotitöissä, ei käy kaupassa jne. saan yksin hoitaa IHAN KAIKEN! olen niin kyllästynyt, että siirryin olohuoneeseen nukkumaan jo 3 kuukautta sitten. mies ei edes valita, ei taida edes huomata. olen yrittänyt auttaa tuosta riippuvuudesta pois, ei halua. hänellä ei ole koskaan ollut sosiaalista elämää, nyt vielä vähemmän. olen aina ollut sitä mieltä, että vieraissa hyppiminen tai avioero ei tule kysymykseenkään, mutta kai minäkin olen jonkun arvoinen...
tietokonepeli tuhoaa liiton!
selica
242661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ei kukaan terve mies valitse tietokonepelejä jos tarjolla olisi myös pesää. Säälittävä esitys kaikin puolin.
Samanlaista meillä ja tunnen myös pari perheenisää, jotka ovat masentuneita ja pakenee peleihin ja on niin pohjalla, että edes avioero ei hetkauta heitä tai mikään. Kannattaa lähteä jo sinunkin tuossa vaiheessa. Mies voi ehkä muuttua hetkeksi, mutta jos hän on jo noin pihalla kuin pari tuntemaani miestä myös, niin tuosta on pitkä matka ylös ja takaisin normaaliin perhe elämään. Onko sinun miehelläsi masennusta tms, joka yleensä liittyy tuollaiseen käytökseen kun mikään muu ei enää kiinnosta ja kaikki on ihan sama niin vietetään koneen kanssa ympäri vuorokauden.
Hei Petter,
Olet lapsellinen sovinisti. Veikkaan että olet fyysisesti tai henkisesti kahdenkympin jommalla kummalla puolella. Sinulla ei ole lapsia eikä elämänkokemusta. Olen lukenut vastuksiasi enkä voi muuta kuin nauraa.
Kasva aikuiseksi ja palaa tälle palstalle kun olet henkisesti valmiimpi :-) !
kokemukseni netissä olemisesta.
Minä olin se joka seikkaili netissä silloin kun oli sellainen hetki, että se arkiaskareilta irotsi( toisinsanoen silloin kun lapset nukkuu)
Minulle netissä keskustelupalstat ja chatit olivat henkireikä.
Ennen asuttiin taloyhtiössä jossa oli aina naapurit vieressä ja pysty käymään vähän tuulettamassa sauhujen merkeissä, jos joku asia harmitti.
Muutettiin omakotitaloon ja naapurit on ihan eri-ikäluokkaa, joten löysin sitten henkireijän netistä keskusteluista ja chatistä ( en kuitenkaan mikään nettiriippuvainen koe olevani), mutta mutta...
Ex tulikin sitten mustasukkaiseksi tietokoneelle. Itse ravasi kapakassa, minä hain mielipiteitä ja keskustelua tilanteeseeni sekä live ystävistä että sopivassa suhteessa netistä...
Tuli vain mieleen, että sinun miehesi pakenee jotakin. Meilläkin on neljä lasta ja se ei aina ole herkkua. Minulle se netissä oleminen oli "tuulettamista" arjen askareista, mutta rajansa tietenkin kaikella.
Ehkä sinun olisi nyt syytä vakavasti keskustella miehesi kanssa asiasta, kerro ajatuksesi.
Ero ei ole aina oikea ratkasu. Minulla reilu 1,5 v erosta ja ei tämä ruusuilla tanssimista ole, sen voin sanoa.
Mieti sitä millaisia lapsesi ovat kukin yksilönä ja miten he kenties käyttäytyisivät erotilanteessa ?
Meillä on 6-14 v lapsia ja voin sanoa että nämä vanhimmat ovatkin sitten aika haaste, mutta meillä onneksi sitten on saatu purettua ne pahatolot puhumalla ja selvittämällä.
Sen verran vielä tuosta ajasta kun meille tuli sitten ero. Olin niin väsynyt kaikkeen siihen henkiseen väkivaltaan , alistamiseen , nöyryyttämiseen ja siihen exän juomiseen, että tunsin olevani nurkkaanahdistettu. Koin turvaa netissä siitä, että on edes joku paikka missä minua joku ymmärtää ja kuuntelee, eikä teilaa ajatuksiani samoin kun liveystäväni (aivan ihania ihmisiä, ovat jaksaneet kannustaa ja tukea)
Olisiko se sinun miehen koneella olo pakenemista ??? jostakin... arjesta tjk ???
Puhumattomuus vain pahentaa solmuja joita ei voi sitten enään välttämättä aukasta ....
tsemppiä
Ei mene mikään oikein. Lisäksi olet nainen, eli mielipiteilläsi ei voisi vähempää olla arvoa.
terve mies? jaa, no onkohan kaikki kotona kun laittaa pelin kaiken muun edelle? tämä kirjoitukseni EI OLLUT VITSI! en nalkuta! siivoan mielelläni kodin! tiskaan! käyn kaupassa! hoidan lapset! oeln yritänyt asiallisesti puhua! MIKÄÄN EI AUTA! en oikeasti ymmärrä mitä hänen päässään liikkuu. enkä oikeastaan välitä enää. halusin kirjoittaa vain sen takia, koska tiedän, että meitä samassa tilanteessa olevia on muitakin.
Todellakin pitkään kun yrittää eikä mikään auta lakkaa lopulta yrittämästä eikä jaksa edes välittää.
yksi asia ainakin meni oikein...
siis se että olet sovinisti.
siinämielessä olemme tasoissa etteipä minuakaan kiinnosta sinun "heittosi"
ps. keskity miehiin :-) !
olla tyhmä! Oletko tiedostanut että on olemassa alkoholisteja=juoppoja, on olemassa narkkareita jne... Oletko koskaan kuullut????
On olemassa myös peliriippuvaisia... Et siis ole koskaan kuullutkaan tai sitten olet itse sellainen???? Oletko??? En tiedä!
Sovitaanko nyt kuitenkin niin että menet nyt kauniisti kotiin ja nukkumaan ja huomenna kouluun... jookosta joo? Kyllä sulle jutskat vielä selviää tai sitten ei.
Olen muuten samanlaisessa tilanteessa, mutta lapsia on vähemmän ja miehen kanssa yhdessä elämistä enemmän.
Olemme olleet noin viisitoista vuotta yhdessä. Ensimmäinen tietokone hankittiin kotiimme kahdeksan vuotta sitten ja siitä se alkoi, alamäki.
Pikkuhiljaa yhä enemmän ja enemmän pelaamista, työn tekoa, netissä surffailua tai ihan mitä vaan kunhan se tapahtuu tietokoneen kanssa. Nykyään kun on kannettava tietokone langattomine yhteyksineen sen voi viedä mihin vaan mukanaan, ruokapöytään, sohvalle sylkkyyn tai vaikka sänkyyn viereensä.
Olen aikonut katsoa tätä menoa vielä hetken, kun lapsemme pääsevät ns. parempaan ikään. Sitten riittää!
Toisaalta tilanne on jopa koominen mutta asialle ei voi mitään että se myös itkettää välillä.
ja on todella turhauttavaa kun kuitenkin ollaan naimisissa, ja olis ihan kiva nauttia miehenkin seurasta, edes joskus...
Sinulla on satoja tuhansia, ellei miljoonia kanssa sisaria ja veljiä, joten yksin et ongelmasi kanssa ole. Nettipeliaddiktio voi olla todella vahva, eikä syitä siihen ole välttämättä helppo nähdä. Itsensä tai toisen syyllistäminen ei luultavasti auta tilannetta ratkaisemaan. Äkkiseltään ei tule muuta ratkaisua mieleen, kuin rankka katkaisuhoito. Koittakaa keksiä ajanvietettä ja tekemistä joka vie miehesi huomion pois pelistä ja koita saada miehesi huomaamaan pelin aiheuttamat ongelmat. Mieluummin silloin kun miehesi on vastaanottavaisella tuulella..
No sitähän se on, että te olette tulleet toisillenne tutuiksi ja tavanomaisiksi. Mies tietää, että sä pyörit kuvioissa mukana, kuin se vanha kunnon nojatuoli siellä nurkassa ja teet kaikki kotityötkin, koska on pakko ja miestä ei huvita.
Jos se mies on muutenkin ollut epäsosiaalinen, niin tuo peliaddiktiohan vasta kunnon herkkua sellaiselle ihmiselle onkin. Upotaan sinne pelimaailmaan ja kaikki muu unohtuu.
Nyt sillä on sitten ihan oma piika siellä taka-alalla ja pelaaminen voi jatkua. Pippelikin on näemmä joskus pelannut, kun se neljä muksua on sulle siittänyt ja jopa naimisiinkin on sun kanssa jaksanut mennä, vaikka enemmän erakko luonne onkin.
Vähän veikkaan, että tuskinpa se herää siitä unestaan edes silloin, kun sä olet muuttanut lasten kanssa kämpästä pois ja vienyt suurimman osan huonekaluista. Jätä sille nyt edes se tietokoneensa ja jotain pientä..hehe
joo niinhän mä teen. aivan. otan kaikki kamat, muksut ja lähden kävelemään. olen ollut joskus yksinhuoltaja, joten ei kuule pelota lähteä! joo kyllä mä jätän tietokoneen ja sängyn. eihän se muuta edes käytä tai tarvitse. kas kun en itse tuota älynnyt, että otetaan kohta mistä aita on matalin ja juostaan niin perkeleesti!
Hankkikaa verkkopeli ja ampukaa siinä toisianne!
Hävinnyt hoitaa tiskit ja imuroinnin.
jos oikeasti eläisit mun tilanteessa, tuollainen kommentti ei paljon naurata. ei tässä ole pelkästään kotitöistä kyse. kuvioissa on pieniä lapsia, jotka haluaisivat myöskin viettää isän kanssa aikaa...nyt on kyse siitä, miten ihminen voi muuttua jonkun pelin myötä erilaiseksi. sivuuttaa kaiken muun. ei perhe ole mikään harrastus, jonka pariin voi palata, silloin kun siltä tuntuu. se on velvoite, lupaus pitää toisistaan huolta.
Mitäs teitte alkujaankaan noin monta lasta, vai onko siinä mukana myös edellisistä pieleen menneistä suhteista lapsia? ;)
kahden ensimmäisen lapseni isä kuoli sairaskohtaukseen diabeteksen takia. joten ei, ei ole lapsia sinun epäilemistä pieleen menneistä suhteista. LUOJA MIKÄ IDIOOTTI!
Jos joku pelaa 'ympärivuorokauden' tietokonepeliä
niin ei siinä lastenvalvoja ole oikea osoite. Mitä
luulet hänen tekevän, takavarikoivan pelin CD:t?
IT-alalla pitkään olleena kuulin jo 80-luvulla,
että USA:ssa jotkut jäivät 'kiinni' peleihin ihan kuin aikanaan toiset pokeriin tai muihin rahapeleihin. Muistaakseni Japanissa näitä henkilöitä on riittämiin. He sulkeutuvat huoneeseensa pelaavat 24h jotain pelejä eivätkä tule ulos huoneestaan eivätkä käy edes ulkona.
Jos ukkorukkaasi sopii nämä tunnusmerkit niin
eiköhän hän tarvitse jotain muuta kuin
lastenvalvojaa eli irtiottoa koko hiivatin tietokonepeleihin. Kuullostaa enemmän joltain
'pelinarkoosilta'.
just kisataan siitä onko nettipokeri sallittua vai ei. Jääppäs nyt vaan kuuntelemaan kansan syvien rivien päätöstä!
onko tämä viesti joku vitsi. neljä lasta viidesä vuodessa tänä påivänä. onpa siinä ollut kiireinen mies tosi toimessa alkuvaiheesaa. kumpi teistä on määritellyt lasten lukumäärän.
vaimo tietenkin kysymättä mieheltään.???
kuinka monta lasta on hankittu suhteeseen. Pääasiahan on, että mies on nyt muuttunut selvästi, kun lasten kanssa oleminen ei enää kiinnosta. Tää wowi-maailma (world of warcraft)on aika vaarallinen, nimittäin meidän kaveripiirissä useampi mieshenkilö on jäänyt siihen kiinni, mukaan lukien oma mieheni. Pitäisi siis ymmärtää, että kyse on enemmän peliriippuvuudesta, ja miehesi ei vältämättä täysin hallitse itseään. Onhan se inhottavampaa kun on lapsia vielä huollettavana. Olen myös kuullut, et moni pariskunta on eronnut wowin takia, mikä on aika surullista. Ainakin meidän tuttavien pariskuntien ratkaisu on ollut se, että nainen on hankkinut oman wow-hahmon, ja pelaa yhdessä miehen kanssa. Se toimii myös psykologisesti, koska silloin sulla ja miehelläsi on enemmän jotain yhteistä ja pystyt ymmärtämään häntä paremmin. Kannattaa siis kokeilla, vaikka et olis kiinnostunut lainkaan. Kokeilin itse, ja olihan se parempi ratkaisu nalkuttamisen sijaan. Onneksi miehelläni tämä harrastus kesti vain 3 kk, jonka jälkeen hän kyllästyi siihen.:)
Eli miehen huomio tietokoneen ruudulta sinuun. Yksi tapa toimii varmasti: kone päreiksi vaikka jollain kättä pidemmällä. Se ei niin paljoa maksa, ettei sitä voisi vähän paiskoa suhteen pelastamiseksi.
Kun wowaaminen on näin ollen mahdotonta, saattaa pienen hermoromahduksen jälkeen mieskin alkaa miettiä, että mites tässä näin pääsi käymään. Siinä vaiheessa voit hänelle vähän valaista, että miten hommat tulisi jatkossa hoitaa ettei mies jatkossa löytäisi itseään ja konettaan vaihdettujen lukkojen takaa.
Olen pelannut World of Warcraftiä sekä monta saman tyylistä peliä monta vuotta. Tämä asia on aika vaikea ymmärtää jos et ole itse ollut "koukussa" kyseiseen peliin. Kyse on siitä että pelaaja kokee olevansa pelissä tärkeä, parempi kuin muut ja saa tästä tyydytystä. Hän karkaa tähän toiseen maailmaan koska hän ei ole tyytyväinen oikeaan elämäänsä.
Monet pitävät näitä pelejä vain lapsille tarkoitettuna ja aikuiset ei niitä saa pelata. Todellisuus on hyvin toinen. Yleensä pelaajat ovat näissä peleissä 20-30 tai vanhempia. Lapsia ei siellä paljon pyöri kuukausimaksujen takia.
Se ei ole vain peli hänelle. Joku ehkä näkee sen vain virtuaali hahmona jolla ei ole arvoa mutta kun olet laittanut satoja ellei tuhansia tunteja hahmon kehittämiseen vois kuvitella miten tärkeä se voi olla.
Tämä tilanne kuulostaa erittäin vakavalta jos minulta kysyy. 13 tuntia päivässä ei ole lähelläkään terveellistä. Ainakin jos sinulla on vaimo ja lapsia.
Puhuisin sinuna miehesi kanssa ja yritä saada hänet pitämään tauko pelaamisesta. Vaikka edes viikoksi. Yritä saada hänet muistmaan hyvät asiat elämässään jotka hän on unohtanut.
En suosittele miehesi jättämistä. Jos ja KUN hän herää tuosta horroksestaan hän huomaa että pelihahmo ei ole tuon arvoinen eikä peli enään kiinnosta. Eräille on käynyt niin että heidän vaimonsa jättävät heidät, työpaikasta on saanut potkut ja koko elämää on hajallaan. Ja kun he heräävät he huomaavat tämän ja todellakin monet tekevät tässa vaiheesa itsemurhan.