"Mies näyttää seksillä ne todelliset tunteensa naista kohtaan."
Miehet, pitääkö jotakuinkin paikkansa?
Minulla on mies, joka ei paljon puhua pukahda tunteistaan. Toista vuotta jo styylaillaan ja minä olen joskus heikkona hetkenä ilmaissut syvät tunteeni miestä kohtaan :) Olisi ihanaa kuulla edes kerran vastineeksi miehen suusta, että sekin pitää minua tärkeänä, jopa rakastaa minua. Mutta ei. Ei niitä sanoja varmaan tule koskaan.
Kolmen-neljänkympin välillä jo ollaan molemmat, eli ei mitään teinejä. En tahtoisi vetää liian heppoisia ja lapsellisia johtopäätöksiä ja lähteä etsimään jotakuta verbaalivirtuoosia, kun kuitenkin vaikuttaisi siltä, että kyllä niitä tunteita on miehenkin puolelta...
Kun ollaan sängyssä, niin silloin nk. puhumme samaa kieltä, ilman sanoja. Mies pitää minua lähellään, puristaa kuin hengen hädässä ja katselee silmiini. Silittelee, pitää sylissään, nuuhkii hiuksiani. Kietoo kätensä suojelevasti ympärilleni ja silittää poskeani. Melkein vannoisin niissä eleissä olevan rakkautta. Olisiko? Luottaisinko kehon kieleen vai koitanko jollain konstilla puristaa ne ratkaisevat kolme sanaa, jotta voin olla varma?
Miehet, pitääkö jotakuinkin paikkansa?
Minulla on mies, joka ei paljon puhua pukahda tunteistaan. Toista vuotta jo styylaillaan ja minä olen joskus heikkona hetkenä ilmaissut syvät tunteeni miestä kohtaan :) Olisi ihanaa kuulla edes kerran vastineeksi miehen suusta, että sekin pitää minua tärkeänä, jopa rakastaa minua. Mutta ei. Ei niitä sanoja varmaan tule koskaan.
Kolmen-neljänkympin välillä jo ollaan molemmat, eli ei mitään teinejä. En tahtoisi vetää liian heppoisia ja lapsellisia johtopäätöksiä ja lähteä etsimään jotakuta verbaalivirtuoosia, kun kuitenkin vaikuttaisi siltä, että kyllä niitä tunteita on miehenkin puolelta...
Kun ollaan sängyssä, niin silloin nk. puhumme samaa kieltä, ilman sanoja. Mies pitää minua lähellään, puristaa kuin hengen hädässä ja katselee silmiini. Silittelee, pitää sylissään, nuuhkii hiuksiani. Kietoo kätensä suojelevasti ympärilleni ja silittää poskeani. Melkein vannoisin niissä eleissä olevan rakkautta. Olisiko? Luottaisinko kehon kieleen vai koitanko jollain konstilla puristaa ne ratkaisevat kolme sanaa, jotta voin olla varma?
Vastaukset 24
Vanhimmat
kotkasta kuusamoon niin ja eespäin.
vitunko väliä vaikka se ukkos sanos ne kolme sanaa "tesoman shellillä tavataan" niin oisko susta silti lähtee viivalle sillä niit kisoi ei voitetaan millään viritetyilla hondamonkeylla
P. Romanovin kommentti oli sinänsä vertaansa vailla, mutta se vaan meni vähän ohi...Saiskos suomennoksen, tai voisko tässä tapauksessa sanoa blondinnoksen, kiitos :D
t. pellavapäinen suomineito
kerran olet rakastunu puhumattomaan mieheen niin rakastaisitko sit kaksinkertaisesti sitä puheliasta miestä. jos hän sanoiskin niin seuraavaksi miettisit miten sun pitäs muuttua jotta hänkin rakastas sua vielä enemmän. eikö sulle riitä pelkkä rakkaus oli se sit sanoja tai pelkkiä tekoja. mutta jos puhetta haluat opettele ensin itse puhumaan miehelles
kiitti selvennöksestä. Asiaapa puhut, pistän korvan taakse :)
yhden asian. Mitä vähemmän on suhteessa sanoja, sen enemmän siinä on rakkautta. Kun sanat lisääntyy, alkaa rakkaus hävitä. Rakkaus on pohjimmiltaan tunne. Ei tunnetta voi määritellä tai ilmaista sanoilla. Sen voi ainoastaan tuntea. Jokainen omalla tavalla. Kun aletaan lisäämään sanoja suhteessa, tosiasiassa huudetaan silloin karkaavan rakkauden perään. Se rakkaus ei kahden ihmisen välille tule sanoilla, eikä se rakkaus pysykään siellä sanoilla. Rakkaus pysyy ainoastaan rakastamalla, tuntemalla sitä rakkautta.
mutta toki siihen rakkauteen kuuluu se puhuminenkin. Sehän juuri on täydellistä kun on joku jolle voi avautua kaikesta. Ei sanat silti ikinä voita tekoja. Teot ovat ne, jotka ratkaisevat.
Se on peitelty yritys saada toinen rakastamaan itseään. Jos olet rehellinen itselle, niin voiko kukaan saada sua rakastamaan toista? Voiko kukaan pakottaa sua siihen? Sanomalla toiselle ne kuuluisat sanat, mikä on niiden sanojen päämäärä? Mikä on tarkoitus? Mitä silloin tunnet? Mikä tunne on vielä voimakkaampi kuin rakkauden tunne sillä hetkellä? Tämä nyt ei tietenkään tarkoita sitä, ettei siitä pitäisi puhua ollenkaan. Ajoitus on ratksievassa roolissa. Ja tietenkin miten sen sanoo.
itselle tapahtuvia asioita. Kaikkea mitää omaan elämään kuuluu....sellaista puhumista ja uskoutumista tarkoitin. Ei ne kolme sanaa ole niin tärkeitä, kunhan vain teot kertovat sen kaiken oleellisen.
jo sanoa keskusteluksi. Keskustelu on aina mukavaa. Väittelyt ja riidat taas ei. Jatkoja sulle. Olet ihan mukava.
niin sinäkin.
Mies epäilee, että olet jullikka, josta aiheutuu ongelmia myöhemmin. Eli sulla tikittää biologinen kello jo todella kuuluvasti. Olet liian suuri riski miehelle ja hänellä onkin jo mielessä nuoremmat mimmit.
jullikka? sinä se olet itse riski koko ihmiskunnalle. joku voi vielä luulla että kaikki ovat yhtä typeriä kuin sinä.
Annatko sinä miehelle huomiota yhtä paljon kuin hän antaa sinulle? Sekä sängyssä että muualla? Puristatko sinä häntä "hengenhädässä"? Silitätkö? Halaatko?
Minun arvaukseni: tuskin.
Miehesi puhumattomuudelle on selkeä syy. Hän on jo pitkän aikaa yrittänyt saada sinut aktivoitumaan sekä sängyssä että sen ulkopuolella, mutta sinä tykkäät vain leikkiä passiivista prinsessaa, joka saa, muttei anna. On vain ajan kysymys, milloin miehesi kyllästyy typerään pelleilyysi ja vaihtaa rakastavaan ja kaikkensa antavaan naiseen.
tuo kun kirjotit, että olet kertonut tunteesi miehelle. Mietipä nyt uudestaan, mitä sinä olet hänelle tunnustanut. Ihan sama vaikka olisit hokenut "rakastan sinua" koko ajan, se ei kerro välttämättä mitä oikeasti tarkoitit.
Sinun tunteesi eivät välttämättä ole rakkautta, vaan naisellista rakkautta: sen sijaan, että rakastaisit miestäsi, sinä rakastat sitä, että miehesi rakastaa sinua. Tajuatko, mikä ero näillä kahdella rakkaudella on?
Vastakysymykseen vastaus; kyllä ollaan molemmat sängyssä erittäin samoilla linjoilla. Puristamme molemmat toisiamme lujaa, silitämme ja hukumme pitkiksi ajoiksi toistemme silmiin. Kuuntelemme hiljaisuutta ja uppoamme siihen hetkeen.
Aloitusviestissänihän juuri totesin, että nimenomaan rakastellessamme puhumme nk. yhteistä kieltä. Annamme toinen toisillemme kaikkemme. Se on sellaista yhteyttä, jota en ikinä ole kenenkään muun kanssa kokenut.
En tietääkseni ole erityisen typerä enkä ainakaan mikään prinsessa :) Kivastihan nuo ihmissuhteet ovat minulta aina sujuneet eikä kukaan ole koskaan juossut karkuun...Mukavaa sunnuntain jatkoa sinullekin, koita kestää ;)
Tämä mieheni tuppaa vaan olemaan sellaista "kaiken sisällään pitävää" sorttia, ilmeisesti tykkää näyttää teoillaan enemmän kuin sanoilla. Ei hän ole muissakaan sosiaalisissa tilanteissa mikään suupaltti, vaan hyvin diplomaattinen ja harkitsevainen sanoissaan.
kyrpää huoraan. näin on.
onkin jo melkein kaikki asiat kun vaan laittaa ne oikeaan järjestykseen niin siellä on se vastauskin....
Puhukaa.....
niin ei kaadu koko juttu
" en tiennyt.. käsitin väärin..et kertonut..luulin..jne.."....
näistä vastauksista. Täällä pyörii jos jonkinlaista "taistomiestä".
Empä osaa sanoa. Olisihan puhe hyvästä, mutta se on hieno asia että mies koskettaa.
Tai no joihinkin miehiin pätee. Mä olen taas sitä toista ääripäätä. Mies joka puhuu tunteistaan ja puhuu muutenkin. Mies jolle seksi ei ole kaikki kaikessa ja mietiskelen paljon muita asioita. Hellyys on jees, mutta ei sen tarvitse aina seksiin johtaa.
nyt muka tarkoitti? -HR- miten tuo kommenttisi vastasi ap:n kysymykseen mitenkään? Ihan nimittäin olen itsekin kiinnostunut aiheesta. Eihän tuossa aloituksessa kyse siitä ollut, että kyseessä olevalle miehelle seksi seksi seksi seksi olisi kaikki kaikessa... Kyse kai oli siitä että kuinka ylipäätään erilaiset tyypit tunteitaan näyttää.
Mulla on myös itselläni sellainen vähäpuheinen siippa, josta pikemminkin aistin ne tunteensa minua kohtaan. Joskus olisi toki kiva kuulla niitä sanojakin..
Voi hele. Toiset näyttää ne tunteensa siten ja toiset taas näyttää ne tunteensa siten ja myös kertoo niistä tunteistaan ihan suullisesti. Eri tyypit näyttää tunteensa eri tavalla. Siinäpä se rautalangasta.
Naisethan ovat hyviä tulkitsemaan sanattomia viestejä, niin pitäisihän sen riittää. Lisäksi verbaalinen ilmaisu kuitenkin johtaisi siihen, että alkaisit epäillä että tarkoittaako hän sitä todella kun sanoo sen vain kerran viikossa. Useampi kerta viikossa taas johtaisi siihen että alkaisit epäillä että onko hänellä jotain salattavaa kun hokee sitä jatkuvasti.
Paras kun on vain aivan hiljaa, niin on vähemmän mahdollisuuksia tulkita väärin.
jo aika syvälle naisten ajattelumaailmaan :))
ertyhujk, siinähän se tuli lyhyesti ja ytimekkäästi ;)