Mitäs mieltä olette miehet mustahiuksisesta kalpea ihoisesta tatuoidusta naisesta? Nyt en tarkoita mitään nykyajan alaselkätribaaleja, vaan old school-tyylistä (värillinen) köynnös kulkee toisesta olasta eteen ja lantiolle. Minusta ei päällepäin sitä näe mikä on tyylini, olen enneminkin "tyylikäs musta" en mikään gootti. Ja hoikka:)
Tatuoitu nainen
L-umikki
10976
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
a) Vain hiton huonolla itsetunnolla varustetut henkilöt hommaavat tatuointeja.
b) Naisen iho itsessään on niin hiton suloista, että sitä älkööt kukaan tai mikään tärvätkö "töherryksillä".
c) Tatuoidusta naisesta (vaikka vain kiva pieni tatska piilossa) tulee eittämättä alitajuntainen mielleyhtymä johonkin epämääräiseen helvetinenkelien kenttähuoraan.
d) Pahin virhe on, että suloisen takamuksen töhertää joksikin helvetin värityskirjaksi.
e) Yhtä lailla, lävistykset (metalli-implantit)on mitä kuvottavimpia tuttavuuksia naisen vartalossa...joskin niistä on helpompi hankkiutua eroon.
Tummat pitkät hiukset hoikkavartaloisella naisella, vaikka kalpeallakin, jolla ei ole tatuointeja... --> kosisin välittömästi!
lisää ota.
tatuoinnit on rumia,niin naisilla kuin miehilläkin.
ja jotenkin niin "junttia".
voihan olla että makuja on monenlaisia.
mutta mä en kyllä tykkää.
alastomuus on kaunista,mielestäni tatuoitu ei ole ikinä alaston,se on kuin vaate jota ei voi riisua.
Samaa mieltä ja moni muukin...
Minä en kans ymmärrä,miksi nuori kaunis sileäihoinen nainen menee moisia ottamaan.
Noista on naisellisuus kaukana,mutta muoti-ilmiöstä tuossa nykyään on kai kyse. Mun mielestä tatuoinnit sopii ainoastaan linnakundeille ja merimiehille.
Mustat hiukset ovat ihan jees, mutta kalpea iho harvaa ihmistä kovin paljoa kaunistaa. Kevyt päivetys on minusta kauniimpi kuin kalpea iho, josta paistaa siniset laskimot läpi.
Naisten tatuoinnit eivät ainakaan minun silmääni miellytä, eivätkä ne ole minusta missään tapauksessa naisellisia. Jotenkin mielikuvat jotka minulle herääväät tatuoiduista naisista ovat seuraavanlaisia:
- Sirkus
- "Rekka" lesbo
- Huora
Ainakin minulle naisen iso ja värikäs tatuointi olisi "turn off". Joku pieni tatska saattaisi vielä mennä läpi jos nainen olisi muuten tarpeeksi viehättävä.
Tuo tatuointi kuulostaa erittäin tyylikkäältä, yleensä tatuoinnissa ärsyttää se rumuus ja turhuus (kuten nuo mainitsemasi alaselkätatuoinnit tai tribaalit missä tahansa) mutta tuollaisestahan ei vikaa löydy hakemallakaan.
Niin olen oman tieni kulkija. Tosin miehet eivät päälle päin ole tatuointiani nähneet, mielipitett vartalostani ovat vaihdelleet laidasta laitaan, tämän tyyppisistä kommenteistä jumalointiin;). Minä en ole huorahtavan näköinen ja kaukana rekkalesbosta, huh! Pidän tatuointiani taiteena, se on myös aika mestarillinen kuvio alan ammattilaisten mielestä, mitä tuskin nyt maallikko katsookaan.
Voisin siis ajatella tästä ketjusta positiivisesta, tietynlaiset miehet ihastuvat minuun persoonana, kauhistuttavinta olisi juuri tuo yksi kommentti "kosisin heti pitkillä tummilla hiuksilla varustettua hoikkaa naista". Tuo kertonee juuri sen, miksi haluan erottua:). Ihoni on hyvin kalpea luonnostaan, lähes valkoinen. Se ei rusketu koskaan. Suonia en kyllä näe läpi:). Keinorusketus on jotenkin niin karsea ajatus, mutta ehkä joskus...
kaikilla näyttää olevan tatuointi tai useampikin. siitä on tullut pinnallisten ihmisten massailmiö. itse arvostan yksilöä joka uskaltaa olla aito oma itsensä eikä pyri huomionkipeänä kouhottamaan tatuoinneilla kuten kaikki muut massaihmiset.
uskalla olla aito oma itsesi, äläkä kulje massakansan ilmiöiden ohjaamana.
Minäkin olen tatuoitu nainen. Lähipiirissäni meitä on monia - naisia, miehiä, mummoja. Ymmärrän vallan hyvin, etteivät kuvat kaikkia miellytä - minua ei isketä kravaatti kaulassa. Kyllä vakka kantensa valitsee ;-)Tämä on minun ihoni, kehoni, jota en myrkytä päihteillä tai roskamoskalla. Minun myrkkyni on muste, jolla syntyy tarina iholleni. Merimiehet, linnakundit ja rekkalesbot lienee maailmanlaajuisesti pieni osa tatuoiduista. Minä huolehdin ja lajittelen roskani, tatuoitu nainen :-)
tatuoinnit on pettämätön vedenjakaja, yhtä hyvin kuin käärmeet ja tarantulat harrastuksena. Aina voi yrittää teeskennellä pitävänsä tai sulattavansa moisia, mutta hyvin pian näkee feikin. Ei tarvitse kärppänä olla kerjäämässä vakuutteluja, tunteet tulee aitoina, kun vaan osaa seurata pikaiset reaktiot. Jos joku sanoo, ettei siedä sellaista mistä minä pidän, ja on osa itseäni, se on selvää kieltä; minusta ei saa kuvia pois, vaikka siitä olisi kiinni pidätkö minusta tai et, tarantulat säästävät henkensä, jos sanot, ettet tule luokseni jos minulla on niitä. Käärmeeni nähdessäni sinun ei tarvitse sanoa mitä mieltä olet, näen sen silmistäsi.
Elämä on helppoa.