Miten kauan se kestää?

Itse petin miestäni, hän kuitenkin halusi antaa anteeksi ja niin jätin tämän toisen miehen, ja jatkoimme avioliittoa. Itse halusin erota, mutta pitkä suhde ja miehen aito suru perheen hajoamisesta säälitti niin paljon, että en pystynyt vielä silloin eroamaan. Toisen miehen olin tuntenut vain noin vuoden ajan eli en tiennyt hänestä oikeasti mitään, olin vain ihan älyttömästi rakastunut. Tästä syystä ymmärrän myös pettäjämiehiä, jotka eivät halua jättää perhettään/vaimoaan, vaikka olisivatkin rakastuneet kakkoseensa.
Mies ei kuitenkaan voinut olla puhumatta asiasta jatkuvasti, lisäksi tuli aivan järjetön mustasukkaisuus, ja ahdistukseni kasvoi niin suureksi, että oman mielenterveyteni takia oli pakko erota.
Te petetyt, ottakaa huomioon, että puolisonne on ollut ihastunut/rakastunut toiseen jo jonkin aikaa ja samanaikaisesti tunteet teitä kohtaan ovat viilenneet tai loppuneet kokonaan (lähtötilanteesta, tai siis pettämisen syystä riippuen), on siis vaikeaa ja jopa mahdotontakin rakastua teihin uudelleen eikä jatkuva muistuttelu pettämisestä edistä asiaa yhtään, pahentaa vain tilannetta. Minulla kesti melkein kaksi vuotta toipua tunteista sitä toista miestä kohtaan, sen jälkeen vasta olisin voinut alkaa tosissaan yrittämään mieheni kanssa, mutta hänen käytöksensä teki jo ajatuksenkin mahdottomaksi.
Tottakai asiasta täytyy saada puhua, mutta jos kyseinen juttu on esillä parikymmentä kertaa päivässä, milloin missäkin muodossa, niin ei kukaan jaksa sitä loputtomiin, vaikka olisi kuinka paljon hyvää tahtoa.
Toki avioliittoa voi jatkaa ilman tunteitakin, tai ns. kämppäkaverisuhteena, jos välit muuten ovat hyvät. En itse usko, että pettämistä voi koskaan antaa täydellisesti anteeksi ja useimmat tällaiset liitot päättyvät eroon, jotkut heti ja jotkut useankin vuoden kuluttua.

Pettäjänainen kirjoitti:

Itse petin miestäni, hän kuitenkin halusi antaa anteeksi ja niin jätin tämän toisen miehen, ja jatkoimme avioliittoa. Itse halusin erota, mutta pitkä suhde ja miehen aito suru perheen hajoamisesta säälitti niin paljon, että en pystynyt vielä silloin eroamaan. Toisen miehen olin tuntenut vain noin vuoden ajan eli en tiennyt hänestä oikeasti mitään, olin vain ihan älyttömästi rakastunut. Tästä syystä ymmärrän myös pettäjämiehiä, jotka eivät halua jättää perhettään/vaimoaan, vaikka olisivatkin rakastuneet kakkoseensa.
Mies ei kuitenkaan voinut olla puhumatta asiasta jatkuvasti, lisäksi tuli aivan järjetön mustasukkaisuus, ja ahdistukseni kasvoi niin suureksi, että oman mielenterveyteni takia oli pakko erota.
Te petetyt, ottakaa huomioon, että puolisonne on ollut ihastunut/rakastunut toiseen jo jonkin aikaa ja samanaikaisesti tunteet teitä kohtaan ovat viilenneet tai loppuneet kokonaan (lähtötilanteesta, tai siis pettämisen syystä riippuen), on siis vaikeaa ja jopa mahdotontakin rakastua teihin uudelleen eikä jatkuva muistuttelu pettämisestä edistä asiaa yhtään, pahentaa vain tilannetta. Minulla kesti melkein kaksi vuotta toipua tunteista sitä toista miestä kohtaan, sen jälkeen vasta olisin voinut alkaa tosissaan yrittämään mieheni kanssa, mutta hänen käytöksensä teki jo ajatuksenkin mahdottomaksi.
Tottakai asiasta täytyy saada puhua, mutta jos kyseinen juttu on esillä parikymmentä kertaa päivässä, milloin missäkin muodossa, niin ei kukaan jaksa sitä loputtomiin, vaikka olisi kuinka paljon hyvää tahtoa.
Toki avioliittoa voi jatkaa ilman tunteitakin, tai ns. kämppäkaverisuhteena, jos välit muuten ovat hyvät. En itse usko, että pettämistä voi koskaan antaa täydellisesti anteeksi ja useimmat tällaiset liitot päättyvät eroon, jotkut heti ja jotkut useankin vuoden kuluttua.

kommentti ! Minulla on ihan samoja tunteita mutta kuitenkin edellen yritän jatkaa avioliittoani. Välillä paremmissa tunnelmissa ja toisinaan huonommissa. En tiedä kuinka tässä käy. Toisen miehen perään en kuitenkaan enää haikaile !

Pettäjänainen kirjoitti:

Itse petin miestäni, hän kuitenkin halusi antaa anteeksi ja niin jätin tämän toisen miehen, ja jatkoimme avioliittoa. Itse halusin erota, mutta pitkä suhde ja miehen aito suru perheen hajoamisesta säälitti niin paljon, että en pystynyt vielä silloin eroamaan. Toisen miehen olin tuntenut vain noin vuoden ajan eli en tiennyt hänestä oikeasti mitään, olin vain ihan älyttömästi rakastunut. Tästä syystä ymmärrän myös pettäjämiehiä, jotka eivät halua jättää perhettään/vaimoaan, vaikka olisivatkin rakastuneet kakkoseensa.
Mies ei kuitenkaan voinut olla puhumatta asiasta jatkuvasti, lisäksi tuli aivan järjetön mustasukkaisuus, ja ahdistukseni kasvoi niin suureksi, että oman mielenterveyteni takia oli pakko erota.
Te petetyt, ottakaa huomioon, että puolisonne on ollut ihastunut/rakastunut toiseen jo jonkin aikaa ja samanaikaisesti tunteet teitä kohtaan ovat viilenneet tai loppuneet kokonaan (lähtötilanteesta, tai siis pettämisen syystä riippuen), on siis vaikeaa ja jopa mahdotontakin rakastua teihin uudelleen eikä jatkuva muistuttelu pettämisestä edistä asiaa yhtään, pahentaa vain tilannetta. Minulla kesti melkein kaksi vuotta toipua tunteista sitä toista miestä kohtaan, sen jälkeen vasta olisin voinut alkaa tosissaan yrittämään mieheni kanssa, mutta hänen käytöksensä teki jo ajatuksenkin mahdottomaksi.
Tottakai asiasta täytyy saada puhua, mutta jos kyseinen juttu on esillä parikymmentä kertaa päivässä, milloin missäkin muodossa, niin ei kukaan jaksa sitä loputtomiin, vaikka olisi kuinka paljon hyvää tahtoa.
Toki avioliittoa voi jatkaa ilman tunteitakin, tai ns. kämppäkaverisuhteena, jos välit muuten ovat hyvät. En itse usko, että pettämistä voi koskaan antaa täydellisesti anteeksi ja useimmat tällaiset liitot päättyvät eroon, jotkut heti ja jotkut useankin vuoden kuluttua.

vain osoittaa sen tosiasian, että pettäminen ei ole pieni juttu petetylle. Se on usein elämän suurin kriisi. Et varmaankaan tarkoittanut sitä hänelle niin pahasti, mutta sellaista jälkeä tuli. Astia jonka rikoit oli kovin heikko.

Miehesi tarvitsee aivan varmasti ammattiapua. Muutoin tekosi kummittelee hänen tulevissakin suhteissa. Kyse on hänen omasta henkilöhistoriasta, johon liittynee muitakin hylkäämisen kokemuksia. Voisit yrittää korjata jälkiäsi, jotta miehestäsi saataisiin ehjä ja tasapainoinen mies jollekin toiselle.