Minun mieheni oli neitsyt kun alettiin seurustelemaan ja minä en.(Ei olla mitään ikäloppuja, mutta mieheni oli neitsyt tosi myöhäiselle iälle )
Mä aina ajattelin, etä se on kyllä eräänlainen rasite meidän suhteessamme kun ei hän koskaan ollu kenenkään muun kanssa rakastellut, mutten tietäänkään voinut sanoa, että hei ennenkuin mennään naimisiin, niin viitsitkö käydä kokeilemassa jotain toista, jotta tietäisit minut hyväksi.
Sitten se kerran tapahtui, että hän itkeskeli ja oli poissa tolaltansa ja mä tiesin, hän oli käynyt mua pettämässä. SE OLI KAMALAA AIKAA, mutta pitkien keskusteluiden kautta ja vaan tiedosta, että me rakastimme toisiamme, me selvisimme. Olemme olleet nyt monta vuotta naimissa ja olemme onnellisia, (niin kaikkine normaalihuolineen mitä avioliitossa nyt on)
Mutta näin naisena, en olisi ikinä ajatellut, että pettämisestä voisi olla jotain hyötyäkin.
Mutta mä en ole koskaan ollut tuon päivän jälkeen
mustasukkainen, enkä murehtinut suhdetamme, meiltähän poistui tuo ongelma.(Sillä olin varma, että jonain päivänä miehen on kokeiltava toista ja olin oikeassa) Mutta nyt se kaikki on ohi ja me elämme ... suhteemme vahvistui ja olen itsekkin avoimempi ja rehellisempi kuin missään suhteessa ikinä olen ollut.
Mä aina ajattelin, etä se on kyllä eräänlainen rasite meidän suhteessamme kun ei hän koskaan ollu kenenkään muun kanssa rakastellut, mutten tietäänkään voinut sanoa, että hei ennenkuin mennään naimisiin, niin viitsitkö käydä kokeilemassa jotain toista, jotta tietäisit minut hyväksi.
Sitten se kerran tapahtui, että hän itkeskeli ja oli poissa tolaltansa ja mä tiesin, hän oli käynyt mua pettämässä. SE OLI KAMALAA AIKAA, mutta pitkien keskusteluiden kautta ja vaan tiedosta, että me rakastimme toisiamme, me selvisimme. Olemme olleet nyt monta vuotta naimissa ja olemme onnellisia, (niin kaikkine normaalihuolineen mitä avioliitossa nyt on)
Mutta näin naisena, en olisi ikinä ajatellut, että pettämisestä voisi olla jotain hyötyäkin.
Mutta mä en ole koskaan ollut tuon päivän jälkeen
mustasukkainen, enkä murehtinut suhdetamme, meiltähän poistui tuo ongelma.(Sillä olin varma, että jonain päivänä miehen on kokeiltava toista ja olin oikeassa) Mutta nyt se kaikki on ohi ja me elämme ... suhteemme vahvistui ja olen itsekkin avoimempi ja rehellisempi kuin missään suhteessa ikinä olen ollut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä tästä opimme?
Alkää hyvät ihmiset ikinä alkako seurustelemaan neitsytpoikien kanssa, siitä ei seuraa kuin pahaa. Ei kannata ottaa edes sellaista, joka ei ole aikaisemmin seurustellut vakavasti.
Jos kokemusta ei ole naimisiin mennessä, sitä hankitaan, ja se on ymmärrettävää ja oikeinkin. Se on oikeastaan väistämätöntä. Oleellista on, että neitsyyttä ei tule yliarvostaa eikä itse asiassa arvostaa lainkaan. Sehän osoittaa vain sukupuolista kokemattomuutta, ei mitään muuta.
Neitsyyttä arvostavat eniten mieleltään häiriintyneet, usein omistushaluiset ja mustasukkaiset persoonat ja useimmiten vielä miehet. Ja näitä miehiä on syytä naisten varoa, elleivät halua joutua perheväkivallan uhreiksi.
Anteeksi naisille etukäteen, kun ajattelin käyttää suoraa ja karkeaa kieltä, jotta asia tulee paremmin selväksi.
Pillulla ja pillulla ei juuri ole eroa. Ne ovat eri näköisiä ja joskus eri kokoisiakin, mutta kaikki aiheuttavat saman lopputuloksen. Pillunkantotelineissä ovat ne varsinaiset erot. Pillunkantoteline vaikuttaa siihen, mille pillu tuntuu, mutta vain ja ainoastaan max. pari kertaa saman telineen kanssa. Tämän jälkeen kaikki pillut tuntuvat samoille pillunkantotelineestä riippumatta. Tämän vuoksi on turha kuvitella, että useat seksipartnerit ennen sitoutumista olisivat jotenkin tie autuuteen. Se tie autuuteen löytyy minun mielestäni siitä pillunkantotelineestä. Minä en ainakaan voisi kuvitella seurustelevani pelkän pillun kanssa. Eihän se edes puhu mitään! Kokemuksesta tiedän, ettei se pillu muutu yhtään paremmaksi, vaikka sitä vaihtaisi päivittäin. Alussa kuvitteli, että vaihtamalla saa parempaa ja sillehän se aluksi tuntuikin, kunnes alkoi muistelemaan taaksepäin. Silloin tuli todettua, että yhtä hyviä ne kaikki edellisetkin olivat.
Yhteenveto: Jos seurustelusuhteeseen ryhtyminen on kiinni seksikokemuksista, kannattaa seurustelu unohtaa. Seksikokemuksia ei nimittäin koskaan ole tarpeeksi juuri sen ensihuuman vuoksi. Ei voi sanoa: kun olen ollut esim. 50 naisen kanssa, niin olen kokenut tarpeeksi ja voin vakiintua. Se 51. tuntuu nimittäin taas näennäisesti paremmalle kuin ne 50 edellistä, vaikka tiedostaisikin sen, että samalle tuntuu kuin edellisetkin. Jos henkisesti oikea ihminen löytyy, ei kannata ajatella, että "Hitsi, kun en ole ehtinyt nussia tarpeeksi muita", vaan pitää tarttua tilaisuuteen, sillä nussimisen kannalta ajateltuna sitä ei ole koskaan saanut tehdä tarpeeksi.