missähän taas mennään

Mies ei pidä yhteyttä. Olettaisin ettei kiinnosta, mutta sovittiin hänen omasta tahdostaan, ettei tällaista lopeteta kuin puhumalla, ei ikinä viestillä. Nyt kiinni jäätyämme annoin "viestillä bankseihin" oikeutuksen, muttei tee mitään. Hän vaan viestitteli lyhyesti, että odota,kärsivällisyyttä. Pitää selvittää asiat itselle ja kotona. Vaimo tietenkin viniolee, kyselee, puhuu erosta. Mitähän miehen pään sisällä tapahtuu nyt? On minulle täysin pois.

En tiedä pitäiskikö vaan unohtaa ja poistua vai odottaa ja olla myös tukena, olenhan tähän itse myös syyllinen. Haluaisin ainakin selvittää meidän keskeiset asiat ja jäädä ystäviksi vaikka emme jatka(isi)kaan. Kyllä hänen päätöksen ymmärtäisin..itse olen yhtä vaikeassa tilanteessa, mutta haluaisin uskoa.
Taitaa vaan olla niin että mies menee kotiin nuolemaan haavojaan(nainen samassa tilanteessa kantaa vastuun omasta elämästään ja eroaa,kuten oikeaksi kokee)
11774
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

toinen nainen? Odotappas hetki kohta alkavat moralistit kaivella ristiä ja nauloja pakeistaan.
Mulla ei ole tarvetta syytellä sinua, koska se äijähän sitä naista on pettänyt, et sinä.
Mies muuten varmaan vedättää nyt sinua, katsos kun se ei ole varma antaako sen vakkari sille kenkää, niin on hyvä, että on joku varalla.
Annoin aika julmaa tekstiä, mutta näin mä sen asian nään.
Kärsiikö muuten kysyä miksi sä aloit kakkoseksi? Eli toivoitko, että mies eroaisi ja sä olisit ykkönen, vai haitko vaan seikkailua?

Äänestä
  • Ystävyys kasvoi ihastukseksi. Suhde todellakin tapaamis/keskustelu tasolla,emme siis käyskentele hotellesissa panemassa. Vaikka puoliso(t) ei sitä ihan uskokaan. Olen myös perheellinen.
    Tässä vaan mietin kuinka miehet usein on niitä vieläkin raukempia moukkia, jotka eivät pysty kohtamaan todellisuutta ja kantamaanvastuuta omista teoistaan. Itse olen kotona asian puhunut ja olemme sitä mieltä että pääsemme asianyli, vaikkakin se aikaa vie..joskus rehellisyys kai kannattaa kuitenkin..

    Mietin tällä kohtaa vain menetettyä ystävyyttä(?) ja kuinka elämä opettaa, mitä miehet miettii ja kuinka se logiikka pelaa.. yms.

    Äänestä

  • scalelle kirjoitti:

    Ystävyys kasvoi ihastukseksi. Suhde todellakin tapaamis/keskustelu tasolla,emme siis käyskentele hotellesissa panemassa. Vaikka puoliso(t) ei sitä ihan uskokaan. Olen myös perheellinen.
    Tässä vaan mietin kuinka miehet usein on niitä vieläkin raukempia moukkia, jotka eivät pysty kohtamaan todellisuutta ja kantamaanvastuuta omista teoistaan. Itse olen kotona asian puhunut ja olemme sitä mieltä että pääsemme asianyli, vaikkakin se aikaa vie..joskus rehellisyys kai kannattaa kuitenkin..

    Mietin tällä kohtaa vain menetettyä ystävyyttä(?) ja kuinka elämä opettaa, mitä miehet miettii ja kuinka se logiikka pelaa.. yms.

    Eli siis molemmat olette parisuhteessa eläviä ihmisiä, mutta ette ole kuitenkaan keskenänne harrastaneet seksiä.
    Siitäkin muuten voi olla montaa mieltä, joku voisi väittää, että ette ole edes pettäneet ketään. Joku toinen taas väittäisi, että toiseen ihastuminen on vakavmpi homma, sitä kun ei voi puolustella, että "se oli vaan pelkkää seksiä" argumentilla.
    Raukempia? Ei tuo homma ole mun mielestäni kyllä mitenkään sukupuolisidonnainen asia, varmasti löytyy naisistakin niitä, jotka pakoilevat vastuutaan.
    Mun mielestä et sä sure menetettyä ystävyyttä, vaan ihastusta, ne on mielestäni eri asioita.
    Ethän sä nytkään sure sitä, mitä pahaa mieltä olet aiheuttanut miehellesi, vaan sitä, että et voi enää tapailla ihastustsi.
    Kärsiikö vielä kysyä, että miksi jatkat nykyisen miehesi kanssa?

    Äänestä

  • scalelle kirjoitti:

    Ystävyys kasvoi ihastukseksi. Suhde todellakin tapaamis/keskustelu tasolla,emme siis käyskentele hotellesissa panemassa. Vaikka puoliso(t) ei sitä ihan uskokaan. Olen myös perheellinen.
    Tässä vaan mietin kuinka miehet usein on niitä vieläkin raukempia moukkia, jotka eivät pysty kohtamaan todellisuutta ja kantamaanvastuuta omista teoistaan. Itse olen kotona asian puhunut ja olemme sitä mieltä että pääsemme asianyli, vaikkakin se aikaa vie..joskus rehellisyys kai kannattaa kuitenkin..

    Mietin tällä kohtaa vain menetettyä ystävyyttä(?) ja kuinka elämä opettaa, mitä miehet miettii ja kuinka se logiikka pelaa.. yms.

    ennustanutkin, että kirjoituksesi herättää palstan jeesustelijat ja hihhulit :D

    Äänestä

  • scale kirjoitti:

    ennustanutkin, että kirjoituksesi herättää palstan jeesustelijat ja hihhulit :D

    juu hyvin ennustettu, tiesinhän sen itsekin. Olisin voinut muotoilla asian tietysti toisinkin.. nythän pettäminen (henkinen/ fyysinen) otettiin pointiksi, vaikka kysyin nimenomaa "miehen logiikalla" mitä miehen päässä pyörii.. Muihin asiohin kommentointi ei oikeastaan minua kiinnosta, tideän kyllä mitä mieltä tällaisista asioista ollaan. Joskus ihmetyttää mitä nuo ihmiset täällä tekevät...no se siitä.Jokainenlopulta tekee pitkälti mitä haluaa, jos joku haluaa elämänsä laittaa arvostelulle, se on oma elämä se!

    Olen itse sitä mieltä että olen pettänyt, vaikkei seksiä ole ollut. Jollain tapaa ärsyttää ajatus että vain seksi olisi pettämistä, tai vain ihastuminen pettämistä.. avioliittoa voi kaltoin kohdella niin monella tavalla.Mielestäni liiton voi saada katastrofaaliseen tilanteeseen ihan muillakin aisoilla, jostain syystä ne on yleisesti hyväksyttyjä asioita.

    Olen ollut itsekäs, selvä se. Tietysti ajattelen muitakin, lähinna omaa perhettäni. Jokainen meistä on itsekäs ja pitäisi olla, ethän voi muiden takia olla missään suhteessa, eihän siitä seuraisi mitään hyvää.
    Ja kyllä ihastumisen/rakastumisen ollessaomassa kehossa, sinne ei kovin paljoa muuta mahdu. Aika korjaa kuitenkin sitä asiaa.

    Miksi en eroa miehestäni? Olen sitä itse harkinnut periaatteesta, mutten HALUA. Olen myös kysynyt häneltä haluaako hän erota tämän jälkeen. Mutta koska molemmat haluamme jatkaa koska välillämme on paljon rakkautta, eikä ylitse pääsemättömiä ongelmia.

    Äänestä

  • scalelle kirjoitti:

    juu hyvin ennustettu, tiesinhän sen itsekin. Olisin voinut muotoilla asian tietysti toisinkin.. nythän pettäminen (henkinen/ fyysinen) otettiin pointiksi, vaikka kysyin nimenomaa "miehen logiikalla" mitä miehen päässä pyörii.. Muihin asiohin kommentointi ei oikeastaan minua kiinnosta, tideän kyllä mitä mieltä tällaisista asioista ollaan. Joskus ihmetyttää mitä nuo ihmiset täällä tekevät...no se siitä.Jokainenlopulta tekee pitkälti mitä haluaa, jos joku haluaa elämänsä laittaa arvostelulle, se on oma elämä se!

    Olen itse sitä mieltä että olen pettänyt, vaikkei seksiä ole ollut. Jollain tapaa ärsyttää ajatus että vain seksi olisi pettämistä, tai vain ihastuminen pettämistä.. avioliittoa voi kaltoin kohdella niin monella tavalla.Mielestäni liiton voi saada katastrofaaliseen tilanteeseen ihan muillakin aisoilla, jostain syystä ne on yleisesti hyväksyttyjä asioita.

    Olen ollut itsekäs, selvä se. Tietysti ajattelen muitakin, lähinna omaa perhettäni. Jokainen meistä on itsekäs ja pitäisi olla, ethän voi muiden takia olla missään suhteessa, eihän siitä seuraisi mitään hyvää.
    Ja kyllä ihastumisen/rakastumisen ollessaomassa kehossa, sinne ei kovin paljoa muuta mahdu. Aika korjaa kuitenkin sitä asiaa.

    Miksi en eroa miehestäni? Olen sitä itse harkinnut periaatteesta, mutten HALUA. Olen myös kysynyt häneltä haluaako hän erota tämän jälkeen. Mutta koska molemmat haluamme jatkaa koska välillämme on paljon rakkautta, eikä ylitse pääsemättömiä ongelmia.

    myös sitä mieltä, että pettämiseen ei välttämättä tarvitse seksiä.
    Jos te molemmat haluatte jatkaa, niin toivotan teille onnea yritykseen, mutta epäilyksiä se vaan herätti, kun sä vaikutit huolestuneemmalta siitä, voitko sä enää tapailla tuota toista miestä.
    Jos teillä on ollut suhde jonka sinä ja sinun miehesi olette yhdessä todenneet olevan pettämistä, niin älä nyt sitten sen suhteen perään haikaile, ei se voi jatkua ystävyytenä.
    Mulla on muutamia hyviä naisystäviä tuolta kouluajoilta, mutta naiseni tietää ne, saattaa joskus kysellä, mitä sille ja sille kuuluu, (vaikka ei näitä ihmisiä tunnekkaan)kun niitä silloin tällöin tapaan töiden ohessa.
    Pointti on siinä, että yhteydenpito ystäviin on pelkkää ystävyyttä, ei enempää, vaikka kyseessä olisi fyysisesti viehättävä ihminen ja se yhteydenpito on avointa.

    Äänestä

  • scale kirjoitti:

    myös sitä mieltä, että pettämiseen ei välttämättä tarvitse seksiä.
    Jos te molemmat haluatte jatkaa, niin toivotan teille onnea yritykseen, mutta epäilyksiä se vaan herätti, kun sä vaikutit huolestuneemmalta siitä, voitko sä enää tapailla tuota toista miestä.
    Jos teillä on ollut suhde jonka sinä ja sinun miehesi olette yhdessä todenneet olevan pettämistä, niin älä nyt sitten sen suhteen perään haikaile, ei se voi jatkua ystävyytenä.
    Mulla on muutamia hyviä naisystäviä tuolta kouluajoilta, mutta naiseni tietää ne, saattaa joskus kysellä, mitä sille ja sille kuuluu, (vaikka ei näitä ihmisiä tunnekkaan)kun niitä silloin tällöin tapaan töiden ohessa.
    Pointti on siinä, että yhteydenpito ystäviin on pelkkää ystävyyttä, ei enempää, vaikka kyseessä olisi fyysisesti viehättävä ihminen ja se yhteydenpito on avointa.

    Niin,en minä huolissani ole siitä etten tapaisi tätä miestä enää, vaan oikeastaan siitä, että haluaisin puhua asian selväksi ja vaikka sitten erota ystävinä. Näemme kuitenkin tietyistä syistä jatkossakin yleisesti..uskoin että olemme sen verrankypsiä että voimme käsitellä tilanteen.

    Mihen logiikkaa täällä haeskelin, kiitos vastuksistasi, tukivat kyllä omaa teoriaani.. Yksi teoria on myös se, ettei miehellä yksinkertaisesti ole pokkaa sanoa minulle että ei halua enää tavata yms. Olisin jopa yllättynyt jos pitäisi minua varalla, kuten meinasit, koska fiilikset on nyt sellaiset että inhoaisi minua, koska jäi "kiinni"..

    Äänestä

  • scalelle kirjoitti:

    Ystävyys kasvoi ihastukseksi. Suhde todellakin tapaamis/keskustelu tasolla,emme siis käyskentele hotellesissa panemassa. Vaikka puoliso(t) ei sitä ihan uskokaan. Olen myös perheellinen.
    Tässä vaan mietin kuinka miehet usein on niitä vieläkin raukempia moukkia, jotka eivät pysty kohtamaan todellisuutta ja kantamaanvastuuta omista teoistaan. Itse olen kotona asian puhunut ja olemme sitä mieltä että pääsemme asianyli, vaikkakin se aikaa vie..joskus rehellisyys kai kannattaa kuitenkin..

    Mietin tällä kohtaa vain menetettyä ystävyyttä(?) ja kuinka elämä opettaa, mitä miehet miettii ja kuinka se logiikka pelaa.. yms.

    Vaikka tuosta jatkaisitte miehesi kanssa, tuo tapahtunut tulee nakertamaan parisuhdettanne jossakin määrin. Kun kerran olet jäänyt kiinni, miehesi ei voi koskaan olla varma siitä, onko hän sulle se ainoa, petätkö uudestaan jne.

    Olen käynyt läpi samantapaista, kuvioissa kuitenkin seksikin mukana. YRITIN antaa anteeksi vaimolleni, rakastinhan minä kaikesta huolimatta. Jatkoimme liittoa pari vuotta pettämisen jälkeen, kuitenkin suhteemme ei ollut enää samanlainen kuin ennen. Ehkä minussa on vikaa, en tiedä. Erosimme vuosi sitten. Vaimoni on minulle katkera, emme ole edes puheväleissä. Ihmissuhteet ovat vaikeita. Enkä katso hyvällä toisen ihmisten pettämistä. Jos tekee mieli pettää, silloin tulisi entinen suhde lopettaa. Eihän millään ole enää väliä muuten.

    Kuulostan kai katkeralta minäkin. Näin meillä.

    Äänestä

On tuolla alempana. Sen nimi on Uskottomuus.

Siellä on varmaan kohtalotovereillasi tarjota asiantuntemusta ja hyviä neuvoja.

Äänestä

Olet varalla, piste.

Äänestä
  • So there is a chance...

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


tuntematon potilas kirjoitti:

Mies ei pidä yhteyttä. Olettaisin ettei kiinnosta, mutta sovittiin hänen omasta tahdostaan, ettei tällaista lopeteta kuin puhumalla, ei ikinä viestillä. Nyt kiinni jäätyämme annoin "viestillä bankseihin" oikeutuksen, muttei tee mitään. Hän vaan viestitteli lyhyesti, että odota,kärsivällisyyttä. Pitää selvittää asiat itselle ja kotona. Vaimo tietenkin viniolee, kyselee, puhuu erosta. Mitähän miehen pään sisällä tapahtuu nyt? On minulle täysin pois.

En tiedä pitäiskikö vaan unohtaa ja poistua vai odottaa ja olla myös tukena, olenhan tähän itse myös syyllinen. Haluaisin ainakin selvittää meidän keskeiset asiat ja jäädä ystäviksi vaikka emme jatka(isi)kaan. Kyllä hänen päätöksen ymmärtäisin..itse olen yhtä vaikeassa tilanteessa, mutta haluaisin uskoa.
Taitaa vaan olla niin että mies menee kotiin nuolemaan haavojaan(nainen samassa tilanteessa kantaa vastuun omasta elämästään ja eroaa,kuten oikeaksi kokee)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu