Jaahas, mitähän sitä voisi tehdä tämmöisessä tilanteessa, kun itsestäni alkaa tuntumaan että nainen yrittää konrolloida elämistäni liikaa. Hän haluaisi, vähentää menoja mitä yleensä olen halunnut mennä, kuten esim. käydä vanhempieni luona kylässä ja puuttua myös harrastamiseen ja ystävien tapaamiseen. Okei kyllähän nää hieman ottaa aikaa suhteelta pois, mutta ne on itselleni kuitenkin hyvin tärkeitä asioita ja antaa itselle ainakin voimaa. Ei kai toinen osapuoli voi alkaa vaatimaan että et voi harrastaa ja et saa nähdä ystäviä suunnilleen ollenkaan. Omistus halu alkoi kasvaa selkeesi liian suureksi. Mun mielestä suhteessa pitää osata myös olla välillä erossa edes pieniä hetkiä ja sitten sitä taas osaa arvostaa sitä yhteistä aikaa paremmin.
Sitte tuntu tän naisen osalta esiintyvän mustasukkaisuutta, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että minulle kerrankin tiuskastiin päin naamaa että miks olin mukamas hymyillyt takaisin jollekkin naiselle ja ikäänkuin siinä sitte samalla vastannut hänen flirttiinsä, vaikka itse en edes ollut huomannutkaan että joku oli minulle flirttaillut. Samoin tuntemattomille naisille jutteleminen ja etenkin tanssiminen on jo tämän naisen mielestä pettämistä. Hmmm itse en kyllä ole samaa mieltä ollenkaan tässä kohtaa.
Tunnettu ny ei o tosiaankaa viel kauan, joten liekkö sitte tästä saa ees harsittua mitään kasaan. Mustasukkaisuutta ja omistushalua taitaa olla aika vaikee muuttaa mihinkään.
Ei kai suhdetta voi kuitenkaan perustaa pelkästään ns. rakkaudelle ja seksille, jos sitten monet muut asiat alkaa puristamaan ja ahdistamaan, joita ei tuskin puhumalla saa muutettua, mitkä kuuluu toisella vaan luonteeseen, kuten mustasukkaisuus ja omistushalu.
Asioista jutteleminenkin tuntui johtavan vain haukkumiseen, syytöksiin ja jopa uhkailuihin tämä naisen puolelta.
Sitte tuntu tän naisen osalta esiintyvän mustasukkaisuutta, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että minulle kerrankin tiuskastiin päin naamaa että miks olin mukamas hymyillyt takaisin jollekkin naiselle ja ikäänkuin siinä sitte samalla vastannut hänen flirttiinsä, vaikka itse en edes ollut huomannutkaan että joku oli minulle flirttaillut. Samoin tuntemattomille naisille jutteleminen ja etenkin tanssiminen on jo tämän naisen mielestä pettämistä. Hmmm itse en kyllä ole samaa mieltä ollenkaan tässä kohtaa.
Tunnettu ny ei o tosiaankaa viel kauan, joten liekkö sitte tästä saa ees harsittua mitään kasaan. Mustasukkaisuutta ja omistushalua taitaa olla aika vaikee muuttaa mihinkään.
Ei kai suhdetta voi kuitenkaan perustaa pelkästään ns. rakkaudelle ja seksille, jos sitten monet muut asiat alkaa puristamaan ja ahdistamaan, joita ei tuskin puhumalla saa muutettua, mitkä kuuluu toisella vaan luonteeseen, kuten mustasukkaisuus ja omistushalu.
Asioista jutteleminenkin tuntui johtavan vain haukkumiseen, syytöksiin ja jopa uhkailuihin tämä naisen puolelta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vois auttaa jotkut julkilausutut tai vaikka ylöskirjatut säännöt siitä, mikä suhteessanne on sopivaa ja mikä ei? Keskusteluille on tietty huono lähtökohta jos nainen on niin lapsellinen että ottaa raivarin pienestäkin kritiikistä, raivoaminenkin on eräs manipuloinnin muoto. Varmaan itse laittaisin naisen kiertoon jos se tosiaan on noin epävarma itsestään.
Hyvin moni pitää toisten naisten kanssa tanssimista pettämisenä.. ja jos ei pettämisenä, niin ei-hyväksyttynä tekona.
Joten äläpäs sinä luule olevasi sen "lain" yläpuolella.
Jos naisesi on nähnyt, että olet flirttaillut jonkun muun kanssa niin ei se sekään ole hyväksyttävää.. jätä ne flirttailut poikaporukan kanssa tapahtuvaksi, jos silloinkaan on pakko.
Mikä idea flirttailla toisetn naisten kanssa oman tyttöystäväsi seurassa? Ja vielä olettaa, ettei hän siitä suutu?
Itse en ymmärrä, että miksi sinun pitäisi jutella tuntemattomien kanssa?
Mutta siinä ei minusta ole siltikään mitään pahaa, että juttelet.
Meillä omassa suhteessani on tiukka sääntö esim. se, että toisten kanssa ei tanssita.. ja kummatkin ymmärretään täysin, että se ei ole hyväksyttävää.
Enpä ymmärrä myöskään, että jos näet, että tyttöystäväsi suuttuu nuista, niin miksi lähdet niitä asioita uhmaamaan?
Ja jos sinulla on tarvista pitää oma pääsi niissä asioissa, joita SINÄ haluat tehdä ja SINÄ olet omasta mielestäsi se pomo joka ei kuuntele muita, niin älä oleta, että sinulla on sananvaltaa siihen mitä tyttöystäväsi esim. baarissa tekee.
"Tunnettu ny ei o tosiaankaa viel kauan, joten liekkö sitte tästä saa ees harsittua mitään kasaan."
Uskoisin, että hän miettii samaa.
tunnusmerkit on ne että pystyy luottamaan toiseen.
Mitä elämistä tuo tuollainen on että ei saa mennä sinne, eikä saa tehdä sitä, eikä saa tehdä tätä.
Jokainen aikuinen ihminen ottaa vastuun omista tekemisistä. Ei toista voi omistaa ja kahlita.
Hyvässä parisuhteessa kumpikin voi nauttia ystävistä yhdessä ja erikseen sekä harrastaa ja myös sitten käpertyä sen oman murun kainaloon, kaikkea sopivassa suhteessa.
Mietin itse naisena, eronneena suhteessa jossa mies oli mustasukkainen loppuvuosina, että en halua enään samanlaista kahlesuhdetta.
Ihmisellä pitää olla tilaa hengittää.
Ap kirjoittajalle, mieti jos nyt jo alkuvaiheessa on tuollaista niin mitä se voi olla sitten aikanaan, toisaalta se voi olla vaan sitä että nainen tuntee itsensä vielä epävarmaksi suhteessanne. Ehkä hän tarvitsee sinulta näyttöä siihen että hän on sinulle tärkeä. Mutta ehdottomasti sinun kannattaa puhua siitä mikä sinua häiritsee suhteessanne ja puhuminen on kyllä edellytys hyvälle suhteelle.
tsemppiä
Niinkuin itsekin sanoit,
"Mustasukkaisuutta ja omistushalua taitaa olla aika vaikee muuttaa mihinkään. "
Yksi yritys voisi tietysti olla yrittää selvittää mistä tuo epävarmuus naisellasi juontuu, onko häntä kohdeltu kaltoin aiemmissa suhteissa ehkä? Puhe voi vielä auttaa jos saat hänet avautumaan ja ymmärtämään oman käytöksensä mutta kuulostaa kyllä jo melko... toivottomalta.
Tuossa eronnut nainen onkin erittäin hyvin ilmaissut sen mitä mieltä minäkin olen, että suhteessa on oltava vapaus, luottamus ja tilaa hengittää. Yksi ei saa sanella "saa" ja "ei saa", sääntöjen asettaminen on lapsia varten, ei aikuista parisuhdetta. Aikuisessa parisuhteessa on kaksi ihmistä joilla on omatkin elämät ja oma päätäntävalta, ja suhteessa ollaan vapaaehtoisesti, ei pakotettuna ja velvollisuudesta.
***
Meillä on avopuolisoni kanssa samanlainen tilanne: hän menee, tulee ja tekee niinkuin itsestään hyvältä tuntuu. Hän kammoksui sitä jos joskus mainitsin asiasta tai aloin vaatimaan jotain.. "Menetän minuuteni jos vain kyhnätään 24/7 yhdessä." 'Takertuvana tyttöystävänä vaati kieltämättä totuttelua, mutta nyt nautin omista hetkistäni -kun mies viikonloppuna käy kotonaan, minä teen omia juttujani, tapaan kavereita, käyn oman perheeni luona, lueskelen ja rentoudun. :D Onhan meillä niin halutessamme aikaa olla yhdessä vaikka koko loppuelämämme, kyllä me ehdimme varmasti vielä joskus jopa kyllästyä toisiimme. :9
Tyttöystäväsi tulisi ymmärtää että kaikki tapahtuu omalla painollaan. Ei ole missään nimessä oikein alkaa vaatimaan tai painostamaan kumppaniaan mihinkään mikä hänestä tuntuu vieraalta. Siitä ei seuraa kuin pahaa mieltä molemmille osapuolille. Tyttöystäväsi pitäisi nyt ottaa aikaa itselleen ja rakentaa olemistaan ja tekemisiään itsensä -ei sinun, ympärille. Mutta..
Ethän jätä tyttöäsi asioiden ulkopuolelle? Ota hänet välillä mukaan harrastuksiin, pyydä kotiin käymään, tutustuta kavereihisi,.. Osoita hänelle että hän on sinulle tärkeä (onko?) ja haluat hänen kuuluvan elämääsi täyspainotteisesti. Itse koen hurjan tärkeänä sen että poikaystäväni ottaa minut ja minun olemassaoloni huomioon tekemisissään vaikkei aina kongreettisesti yhdessä oltaisikaan. Suunnittelee reissua kavereiden luokse kauemmas, illanistujaisia työporukan kanssa, jne. ja olettaa että ehdottomasti minä lähden mukaan. Luottamus pelaa puolin ja toisin, joten ei minulla ole mitään tarvetta kiristää otettani hänestä. Tähänkin sopisi pieni lausahdus eräästä toisesta tekstistäni: Jos rakastat, päästä menemään. Jos hän rakastaa, hän tulee takaisin."
Tälläkin hetkellä poikakaverini on kotonaan käymässä ja ikävä alkaa olla kova. Se hyvä puoli siinä ettei jatkuvasti olla nenäkkäin on se, ettei toisesta voi saada tarpeekseen! ;)
minä olen samassa tilanteessa, mutta toisella puolella, kuin sinä.
minun mieheni elää omaa elämää työ, iltavuoro, koulu, harrastus ja toinen ja kaverit. tilanne on ollut tosi surullinen..
minä tosin en ole mustasukkainen, paitsi herran tietokoneelle.
surullinen siksi, koska hän tosissaan elää omaa elämää ja kun asiasta on yritetty puhua, ensin sanoin, että mee ja tee, mutta älä unohda, että suhteen eteen on tehtävä töitä.. vaikka soittaa tekstata ja kun on aikaa nähdä, niin olla pois kotoa, vain kahden, osoittaa muutenkin, että hän välittää yhtäpaljon, kuin muusta elämästään.. mutta se ei toiminut. sitten ehdotin, että jos edes sunnuntai olisi meidän päivä... että toinen harrastuksista jäisi pois.. tai ei kokonaan, mutta edes silloin tällöin. mutta kaverit meni edelle.. sitten hän ei nää kavereita tarpeeksi. mulla on itelläni hankala työ, kun lauanyaisin joudun olemaan töissä, mutta pystyn muuttamaan päiväni oman tilanteen mukaan. hänen aikataulun mukaan. minä yksin ajattelen meitä ja yritän järkätä aikaa. en kerkee itse harrastella tai nähdä kavereita.. elän hänen aikataulun mukaan. tietenkin joitakin päiviä on, kun on töissä hiljaista, niin saatan lähteä kattoo kavereita tai istun kotona hänen kanssa, kun hän leikkii koneelle (ei mitenkään katkera:)).
sinule vastaukseksi: mustasukkaisuus voi johtua siitä, ettei tunne itseään sinulle tärkeäksi. osoita se hänelle teoin, älä vain sanoin. se on kuitenkin aina voimakkaampi vaihtoehto.näytä hänelle, että pystyt mahduttamaan kaikki sinulle tärkeät asiat päiviisi. yllätä hänet, vie kukkia ja näytä olevas kiinostunu hänestä. jos ei toimi, niin syy on myös jossain muussa, kiun sussa.
Oletko yrittänyt olla itse välinpitämätön? Et olekaan aina saatavilla ja kotona vaikka miehesi olisikin mahdollisesti läsnä?
Minä järjestin itselleni muuta tekemistä, tapailin kavereita, kävin kotona, suunnittelin menojani kysymättä mieheltä mitä hän on miettinyt ja toteutin suunnitelmani siitä huolimatta vaikka olisin voinut perua ja jäädä kotiin ilman mitään ongelmia. En halua olla itsestäänselvyys vaikka nautin kultaseni seurasta enemmän kuin mistään. On ihanaa kun välillä se olen minä joka menee ja tulee niinkuin itse haluaa ja mies odottaa kotona jos sattuisi aikaa jäämään hänellekin. Melko pian kumppanini alkoi ottaa minua enemmän huomioon ja jopa itse suunnitella niitä hetkiä kun ehditään olla kaksistaan ja rentoutua. Aktivoitui ja kiinnostui varaamaan aikaa minullekin.
Hankalaahan se on kun mies on halukas sitoutumaan, mutta ei kuitenkaan valmis luopumaan omasta ajastaan. :D Rankka työ verottaa paljon (meilläkin) joten on ihan ymmärrettävää että oma aika on omassa arvossaan. Kuten itsekin sanoit, kaikki sujuu hyvin niin kauan kun toinen muistaa osoittaa sen että itselläkin on jotain arvoa ja merkitystä osana hänen elämäänsä.
Mustasukkaisuus syntyy helposti jos suhteessa ei ole riittävän paljon vuorovaikutusta, yhdellä on huono itsetunto tai jos on ikäviä kokemuksia edillisistä suhteista. Hyvässä parisuhteessa molemmat ovat rehellisiä ja osaavat puhua näistä asioista.
Vuorovaikutus on muuten asia jonka voi oppia, joten ei missään nimessä kannattaa heittää suhde menemään vaan koska on ongelmia!Ellei sitten tietysti on sitä mieltä ettei osa tai halua tehdä suhteensa vuoksi työtä. Silloin asia ei parane seuraavassa suhteessakaan.
Eri asia on sitten jos toinen tosiaan on aivan sairas mustasukkaisuudesta-silloin kannattaa kyllä lähteä nopeasti ovesta ulos.Mutta kuten ylhäällä mainitsin kannattaa ensin katsoa itsensä peiliin ja miettiä miten toimii, miksi tekee niin ja millä tavalla se vaikuttaa suhteeseen.
Se mitä sinä näet kontrollina voi olla hänen epävarmuutensa suhteesta ja itsestään. Se voi myöskin olla normaali halu luoda yhteistä tekemistä. Oletko nyt ihan varma että hän ei halua että harrastat yhtään mitään? Ehkä hän haluaisi että sinulla on ystäviä, mutta myöskin että sinulla on aikaa hänelle joskus. Tai ehkä hän vaan haluaa että kerrot joskus ystävistäsi jne. Kysy itseltäsi onko hän osa sinun elämäsi, siis ei pelkästään silloin kun se sinulle sopii vaan myöskin muuten. Minut on syytetty mustasukkaisuudesta, mutta on myöksin kehuttu siitä että annan miehille riittävän paljon tilaa. Kaikki riippuu aina vuorovaikutuksesta.
Minua ahdistaa jo lukea ap:n kirjoitusta, saati, että olisin itse vastaavassa tilanteessa. Mustasukkaisen ja kahlitsevan ihmisen kanssa on todella vaikeaa, tiedän sen. Toivottavasti lähtisin omille teilleni. Voi myös olla, että alkaisin kapinoida kaltereiden sisällä. Tuollainen kontrolli kuuluu mielestäni lapsi-vanhempi suhteeseen, ei rakastavaisten. Kyllä ihminen saa seurustella suvun ja ystävien kanssa, katsella, kuunnella ja keskustella. Toiselle on tietysti viestitettävä välittämisestä ja arvostuksesta. Tsemppiä Sinulle.
Hei!
Ratkaisua on vaikea löytää, ellei toinenkin halua kasvaa. Usein käy niin, että kasvetaan vähän eri tahtia. Seikat, joita mainitsit, kuten ystävien tapaaminen, vanhempien ja tuttujenkin tapaaminen ovat vain toki hienoja asioita ja itse asiassa pitävät suhdetta oikeassa suunnassa. Kaikki mitä kerrot vaikuttaa siltä, että sinä olet se suhteen avainhenkilö ainakin tällä hetkellä. Mieti, jos se olisi toisinpäin, kumppanisi tekisi niin ja sinä haluaisit, että hän vain olisi kotona. Kuinka silloin toimisit ja toivoisit toisen osapuolen käyttäytyvän.
Parisi on nyt sinusta riippuvainen ja kokee uhaksi kaikki, joilta sinä saat tai joille annat. Tilannehan on oikeasti hyvä siksi, että suhteessa on kasvun paikka. Mainitsit että rakastat häntä, silloinhan kaikki on hyvin, jos avaisit jonkun mahdollisuuden hänelle myös löytää omaa tilaa, uusia ihmissuhteita, lämmittää kenties unohdettuja kaverisuhteita.
Tai jospa hän löytäisi uuden harrastuksen, ryhtyisi opiskelemaan tai liikunta voisi olla jotain uutta yhdessä tai erikseen? Jos ystäväsi ei löydä uusia asioita, nyt juuri kun suhteessanne on kasvumahdollisuus on se sääli.
Nyt on haaste sinulle auttaa häntä uudelle tielle pois kontrolloimisen tarpeesta auttaa vahvistamaan häntä omaa minuuttaan.
Kun kerran rakastat häntä, kaikki on mahdollista, sinulla on voimia, jos yrittäisit käyttää niitä juuri siihen ratkaisuun niin edessä löytyy kenties aivan uusi suhde hänen kanssaan uusi ja houkutteleva.