Onko uskottomuudesta tehty liian suuri ”peikko”? Kautta vuosisatojen, ellei tuhansiakin vuosia tämä ilmiö on ollut tuttu ihmiselle. Käsitykset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. On ollut aikakausi jolloin ainoaa oikeaa puhdasta rakkautta oli vain miesten välinen rakkaus, avioliitto oli lähinnä omaisuuden ja vallan väline. Samoin historiasta löytyy ohjeita, joissa ei pidetä aviopuolisoon rakastumista hyvänä asiana. Se vain vaikeuttaa liittoa eikä suinkaan helpota.
Nytkin niissä maissa joissa avioeroa ei tunneta, on tavallaan hiljaa hyväksyttyä pitää rakastajatarta tai rakastajaa. Nämä osapuolet tietävät paikkansa, aviopuoliso on perhettä ja omaisuutta sekä statusta varten, toinen taas enemmän näitä lihallisia tarpeita ja tunteita varten.
Itse menin nuorena naimisiin ja olin omaksunut ”vanhojen ja viisaiden” vaimojen asenteen. Kun kummallakaan ei ollut juuri kokemuksia, niin tokihan niitä teki sitten mieli kokeilla miltä ne muut tuntuvat. Itse en käynyt vieraissa mutta miehellä oli suhteita. Niin kauan kuin nuo naiset eivät häirinneet meidän yksityistä perhe-elämää ja astelleet kynnykseni yli, niin ihan se ja sama. Välillä tosin hämmästelin mieheni makua!
Avioliiton rikkoi se, että itse halusin rakastua ja tuntea tuota syvää rakkautta, mitä joka puolella toitotettiin. Toki löysin sen, mutta vasta näin vanhemmalla iällä. Olen sitä mieltä, että vasta nelikymppisenä on valmis todella aitoon ja tasavertaiseen avioliittoon – se vaati oman itsensä tuntemista, toisen rehellistä hyväksymistä ja ymmärryksen siitä, ettei kukaan ole täydellinen ja jokaisella meistä on myös oma maailmansa joka ei ole jaettavissa.
Nytkin niissä maissa joissa avioeroa ei tunneta, on tavallaan hiljaa hyväksyttyä pitää rakastajatarta tai rakastajaa. Nämä osapuolet tietävät paikkansa, aviopuoliso on perhettä ja omaisuutta sekä statusta varten, toinen taas enemmän näitä lihallisia tarpeita ja tunteita varten.
Itse menin nuorena naimisiin ja olin omaksunut ”vanhojen ja viisaiden” vaimojen asenteen. Kun kummallakaan ei ollut juuri kokemuksia, niin tokihan niitä teki sitten mieli kokeilla miltä ne muut tuntuvat. Itse en käynyt vieraissa mutta miehellä oli suhteita. Niin kauan kuin nuo naiset eivät häirinneet meidän yksityistä perhe-elämää ja astelleet kynnykseni yli, niin ihan se ja sama. Välillä tosin hämmästelin mieheni makua!
Avioliiton rikkoi se, että itse halusin rakastua ja tuntea tuota syvää rakkautta, mitä joka puolella toitotettiin. Toki löysin sen, mutta vasta näin vanhemmalla iällä. Olen sitä mieltä, että vasta nelikymppisenä on valmis todella aitoon ja tasavertaiseen avioliittoon – se vaati oman itsensä tuntemista, toisen rehellistä hyväksymistä ja ymmärryksen siitä, ettei kukaan ole täydellinen ja jokaisella meistä on myös oma maailmansa joka ei ole jaettavissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Toki löysin sen, mutta vasta näin vanhemmalla iällä. Olen sitä mieltä, että vasta nelikymppisenä on valmis todella aitoon ja tasavertaiseen avioliittoon – se vaati oman itsensä tuntemista, toisen rehellistä hyväksymistä ja ymmärryksen siitä, ettei kukaan ole täydellinen ja jokaisella meistä on myös oma maailmansa joka ei ole jaettavissa."
Tässä on totuudensiemen, en tiedä onko tämä ikäkysymys, mutta totta on tuo mitä pitää hyväksyä ja ymmärtää, hyvä kerrankin järkevä näkökulma asioihin.
mutta eikö sitä avioon menoa tai ylipäänsä vakituista parisuhdetta voisi siirtää aikaan, jolloin on tarpeeksi nähnyt ja kokenut, ja tietää mitä oikeasti tahtoo?
silloin jäisi lapset tekemättä! Kuka jaksaa enää 40v lapsia tehdä?
"vasta nelikymppisenä on valmis todella aitoon ja tasavertaiseen avioliittoon – se vaati oman itsensä tuntemista, toisen rehellistä hyväksymistä ja ymmärryksen siitä, ettei kukaan ole täydellinen ja jokaisella meistä on myös oma maailmansa joka ei ole jaettavissa."
Aivan näin. Tällaiseen avioliittoon voi myös molemmat kasvaa vuosien vieriessä!
...peikko niille, jotka ovat vapaassa parisuhteessa. Peikko se voi olla heille, jotka ovat kokeneet pettämisen loukkaavaksi, nähneet sitä vierestä tai ymmärtäneet sen, että suhde, jossa ei ole luottamusta, ei oikein toimi.
Uskottomuuslupausta ei kannata antaa, mikäli tiedostaa itsessään kyvyttömyyttä lupauksen pitämiseen. Tämän yhteiskunnan pahin ongelma uskottomuuteen liittyen on se, että luonteeltaan moniavioiset ihmiset feikkaavat kumppaneilleen olevansa uskollista ja yksiavioista sorttia. Mikähän siinäkin on? Halu olla mieliksi? Halu olla jonkin ihanteen mukainen?
Sinä et siis käsittääkseni puhunut nyt uskottomuudesta, vaan vapaasta parisuhteesta ja polygamiasta, vai? En paheksu moniavioisuutta, kunhan kaikki sen kuvion osapuolet ovat sen hyväksyneet toimivaksi. Mikäs siinä. Siinä tapauksessa sivusuhteet eivät kai edes ole uskottomuutta eikä pettämistä, saati sitten ongelma?
Yksiavioisten kohdalla pettäminen on erilaista, ja uskollisuutta vaativille tosi iso loukkaus. Sain vain sen kuvan, että väheksyt pettämisen merkitystä ja yrität sanoa yksiavioisille, että kaikkien kannattaisi ottaa sivusuhteet osaksi elämäntapaa ja hyväksyä ne. Ymmärtänet kuitenkin, että yksiavioiset ihmiset eivät toimi tai ajattele siten kuten moniavioisuuden puolestapuhujat - eikä heitä voi siinä asiassa muuttaa.
En todellakaan puhu moniavioisuudesta. Puhun siitä todellisuudesta missä eletään. Mielestäni uskollisuus on hyvä asia. Se vain jää niin monelta toteutumatta. Sen ei kuitenkaan tarvitsisi olla syy rikkoa omaa perhettä eikä "romauttaa" maailmaa.
Katollisissa maissa joissa avioero ei ole sallittu, ei ole mitenkään erikoista että miehellä on muita naisia. Samoin jos avioliitto on solmittu esim. sukujen kesken - kuten ennenmuinoin oli tapana. Tämä meidän ihanteemme parisuhteesta on kovin vaikea tavoittaa. Rakkaus on vaikea laji, kaikki sitä haluaa ja unelmoi, harva jaksaa elää tuon ihanteen mukaan. Vaikka esim usassa sitä pidetään erityisessä arvossa, ei sielläkään ole tavatatonta että sivusuhteita on ja ollaan useamman kerran aviossa.
Sivusuhteet perustuvat salailuun ja vaikenemiseen jopa valehteluun. Kuitenkin näissä esimerkeissä tavallaan se on salaisuuksia, mutta jotenkin hiljaa hyväksyttyjä. Mielestäni viisas nainen ei anna parisuhteen kaatua tähän, vaan pitää paikkansa ja asemansa. Miehetähän tunnetusti eivät niin kovin helpolla halua herätä.
...itse asiassa suhteet kaatuvat uskottomuuteen melko harvoin, vain joka viidennessä viiva joka kymmenennessä pettämisenilmitulotapauksessa suhde päättyy eroon pettämisen takia.