Miten ne suhteet nykyään oikeen menee? Seurustelin 7kk exäni kanssa ja sitten meni poikki.
Se joi joka viikonloppu, mutta kävi harvemmin baareissa.
Loppuaikoina kävi jo baareissakin ahkeraan ja mä siitä sitten sanoin kerran jos toisenkin kun rupes moinen juopottelu ärsyttää.
No olin reilun vuoden sinkkuna ja nyt olen taas tavannut yhden miehen, joka tuntuu hyvältä. Ei ryyppää ja harrastaa urheilua.
Hän itse kertoi, että haluaa edetä hitaasti, eikä voi sietää jos hänelle viestitellään jatkuvasti.
No olen usein miettinyt, että voisinkohan jo laittaa viestiä, kun viime yhteyden otosta on kulunut jo pitkälti yli vuorokausi.
Meillä tää homma manee niin, että mä olen se aloitteen tekijä kokoajan. Pyydän käymään, niin hän tulee.
Taas menee pari päivää ja kysyn, että voitaisko tavata ja hän suostuu. Aina kun nähdään, niin on mukavaa yhdessä.
Perjantaina viimeksi kun taas nähtiin, niin hän sanoi, että hänen kiinnostus mua kohtaan on erittäin hyvässä nousussa. No se lämmitti mieltä mukavasti.
Lauantaina aamulla kun hän lähti, niin kysyin ohimennen, että mennäänkö elokuviin illalla, niin hän sanoi ilmoittavansa myöhemmin.
No häneltä tulikin viesti illalla, että menee kavereidensa kanssa kahville ja sunnuntai aamulla treeneihin, niin haluaa nukkua rauhassa sen yön.
Ok, ajattelin. No tänään sit tuli viesti kuuden aikoihin, että olikin innostunut ryypiskelee eikä päässyt treeneihin. Ei ehdottanut tapaamista eikä mitään.
Mä taidan nyt vaan antaa koko häiskän olla, koska hän ilmiselvästi ei ole valmis kehittämään tätä juttua mihinkään suuntaan. Ei olla oltu missää yhdessä.
Mun sohvalla vaan istuskeltu ja katottu leffoja.
Kuinka hitaasti hän sit oikeen haluaa edetä? Mun mielestä toi on jo matelua.
Joka kerta kun olen laittanut sille viestin, niin tulee sellainen olo, että mahdanko nyt häiritä häntä.
Olenko mä tässä nyt liian innokas vai hän liian hidas?
Se joi joka viikonloppu, mutta kävi harvemmin baareissa.
Loppuaikoina kävi jo baareissakin ahkeraan ja mä siitä sitten sanoin kerran jos toisenkin kun rupes moinen juopottelu ärsyttää.
No olin reilun vuoden sinkkuna ja nyt olen taas tavannut yhden miehen, joka tuntuu hyvältä. Ei ryyppää ja harrastaa urheilua.
Hän itse kertoi, että haluaa edetä hitaasti, eikä voi sietää jos hänelle viestitellään jatkuvasti.
No olen usein miettinyt, että voisinkohan jo laittaa viestiä, kun viime yhteyden otosta on kulunut jo pitkälti yli vuorokausi.
Meillä tää homma manee niin, että mä olen se aloitteen tekijä kokoajan. Pyydän käymään, niin hän tulee.
Taas menee pari päivää ja kysyn, että voitaisko tavata ja hän suostuu. Aina kun nähdään, niin on mukavaa yhdessä.
Perjantaina viimeksi kun taas nähtiin, niin hän sanoi, että hänen kiinnostus mua kohtaan on erittäin hyvässä nousussa. No se lämmitti mieltä mukavasti.
Lauantaina aamulla kun hän lähti, niin kysyin ohimennen, että mennäänkö elokuviin illalla, niin hän sanoi ilmoittavansa myöhemmin.
No häneltä tulikin viesti illalla, että menee kavereidensa kanssa kahville ja sunnuntai aamulla treeneihin, niin haluaa nukkua rauhassa sen yön.
Ok, ajattelin. No tänään sit tuli viesti kuuden aikoihin, että olikin innostunut ryypiskelee eikä päässyt treeneihin. Ei ehdottanut tapaamista eikä mitään.
Mä taidan nyt vaan antaa koko häiskän olla, koska hän ilmiselvästi ei ole valmis kehittämään tätä juttua mihinkään suuntaan. Ei olla oltu missää yhdessä.
Mun sohvalla vaan istuskeltu ja katottu leffoja.
Kuinka hitaasti hän sit oikeen haluaa edetä? Mun mielestä toi on jo matelua.
Joka kerta kun olen laittanut sille viestin, niin tulee sellainen olo, että mahdanko nyt häiritä häntä.
Olenko mä tässä nyt liian innokas vai hän liian hidas?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jäi epäselväksi kuinka kauan olette nykyisen kanssa seurustelleet ?
vajaan kuukauden vasta ollaan tapailtu, mut jotenkin tuntuu vähän turhalta tää homma. Kun ajattelen entisiä suhteitani, niin kyllä jo tässä vaiheessa oltais edes kerran elokuvissa tai syömässä käyty. höh..
Jos suhteessa ei alkuvaiheessa osoiteta kiinnostusta toista kohtaan, niin kuinka sitten myöhemmin käy?? Kuulema suhteiden on tapana hiukan "väljähtyä" ajan mittaan.
En minä ainakaan tapailisi miestä, jonka kiinnostuksesta itseäni kohtaan en voisi olla täysin varma. Se, että tyyppi sanoo olevansa kiinnostunut, mutta ei osoita sitä käytännössä, ei minusta ole riittävää.
En itse asiassa edes kaipaa mitään vakuutteluja kiinnostuksesta vaan oletan, että se näkyy ja kuuluu, eli toinenkin soittelee joskus, viestittelee, kuuntelee, ehdottaa tapaamisia, jne.
* Kuukausi on lyhyt aika. Ei siinä kannata vielä ihmeitä alkaa odottamaan.
* Kannat ilmeisesti jotain taakkaa edellisistä suhteista. Virheistä pitää tietenkin oppia, mutta liika vanhojen vertailu nykyiseen ja muutenkin menneessä eläminen ei tee hyvää. Älä tuo mennen suhteen likapyykkiä uuteen.
* Alkup. kirjoituksesi huokuu jotenkin pahaa oloa, toivottavasti se ei hirveästi näy ulospäin tai muuten näyttele isoa osaa elämässäsi. Huonovointinen ihminen ei vedä puoleensa oli sukupuoli mikä tahansa. Onnellisena oleminen on tietenkin helpommin sanottu kun tehty, mutta jos sinulla on muita hyviä asioita elämässä, niin tukeudu myös niihin enemmän.
* Jos haluat ulos syömään tai elokuviin miehen kanssa, niin ei sen pitäisi olla kovin vaikea juttu. Sanot vaan että halaut valkokankaan eteen etkä löhötä tänään sohvalla. Älä anna sen että olet "riippuvaisempi" hänestä tehdä sinusta tahdotonta ja vaatimatonta myötäilij'ää joka suostuu mihin vaan kunhan saatte yhteistä aikaa.
* "Aina kun nähdään, niin on mukavaa yhdessä." - Eikö tämän pitäisi riittää aika pitkälle, etenkin kun on vasta lyhyt suhde.
* Ex oli ilmeisesti alkoholin perään, nyt uusi oli vähän nautiskellut - aiheuttiko tämä sinussa ylimitoitettua epäröintiä? Älä tuomitse normikäyttäjää exän persuteella.
* Mies sanoi haluavansa edetä hitaasti ja vihaavan viestittelyä - itse haluat nopeammin ja olet kokoajan aloitetta tekmässä.... Ongelman ydin siis.
Yhteenvetona haluat enemmän, hän vähemmän tai/ja hitaammin. Sanoit että homma toimii kun olette yhdessä. Olette vasta alkumetreillä. Turha tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.
Jos olisin lääkäri määräisin ainakin kuukauden jatkoaikaa ja sinun olisi hyvä keskittyä myös omiin juttuihin enemmän. Sano sille mitä haluat, mutta jätä se viestien ja roikkumisen osalta rauhaan... Eli anna sen olla se mies.
höh ja höh.
tuo tyttö haluaa seurustella, ja se mies ei ole ollenkaan kiinnostunut.
viestitteleminen. Jos miestä kiinnostaa, se pelästyy ja ottaa yhteyttä. Jos ei kiinnosta niin parempi on sitten lopettaa jo tässä vaiheessa. Miesten perässä ei pidä roikkua. Tämä on vanhan ja kokeneen neuvo.
Mitä teet juopottelevalla?
juoppo, vai onko se yksikin kerta liikaa? Toisaalta kyllä taitaa olla niin, että joukkuelajeja harrastavilla niitä saunailtoja kyllä riittää, heh.
ymmärrän sua erittäin hyvin,
muutenkin tuollainen sanotaanko ammattimainen seurustelu kaava enemmänkin ärsyttäis,
miksei voi tavata silloin ku huvittaa, ja soittaa ku huvittaa,
se on sinun puolesta ikävää, täytyy miettiä tohtisiko nyt soittaa, tohtisiko nyt ehdottaa sitä ja sitä!.
Ihmisethän on kovin erilaisia ja niin kai seurustelutavatkin. Toisilla suhde kehittyy hitaasti ja toiset taas ei turhia aikaile, vaan yhteen muutetaan suunnilleen kuukauden sisään ja kihlojakin vaihdetaan muutaman kuukauden jälkeen. Ongelma sinun kohdallasi nyt tuntuu vain olevan se, että teidän käsityksenne seurustelemisesta poikkeaa kovasti toisistaan. Toisin sanoen sinä et ole liian innokas eikä mies liian hidas!
Itse henkilökohtaisesti en jaksaisi tuollaista säätämistä ja varpaillaan koko ajan olemista, joten ymmärrän kyllä hyvin sinua. Silloin kun toiseen oikein ihastuu tai jopa rakastuu niin ei siinä silloin mietitä voiko soittaa tai tekstata. Silloin halutaan olla sen toisen kanssa melkein koko ajan. Mietinkin, että kuinka suuri miehen kiinnostus sinua kohtaan mahtaakaan todellisuudessa olla, vai pitääkö hän sinua vain varalla parempaa odotellessa... No, sinä tiedät itse ja se on nyt sinusta itsestäsi kiinni riittääkö moinen laimea kiinnostus sinulle vai haluatko miehen, joka todella haluaa sinut. Älä kuitenkaan alennu pompoteltavaksi!
Sanot sille että tämä etenee liian hitaasti sun mielestä ja sä olet sitä mieltä, että hän ei ole edes valmis seurustelemaan. Se sinkkuelämä kavereineen, urheiluineen, ryypiskelyineen sun muineen on sen elämä tällä hetkellä.
Eipä siitä miehestä tänäänkään ole mitään kuulunut ja tässä vaiheessahan pitäisi olla alkuhuuma täydellä teholla.
Alkaa kyllästyttää jo ja seuraavaksi kun siitä kuulen, jos kuulen, niin aion sanoa, että en enää halua tuhlata aikaani häneen tämän enempää.
Tää meno on jo niin vaisua, että mun ihastuminen alkaa olla jo pitkälti kyllästymistä. No, onneksi mitään elämää suurempaa sydänsurua en tässä nyt koe. Kevättä kohti vaan uusin kujein ja lippu korkealla =)
Kiitos kaikille vastanneille!
alussa pitäis olla ihanaa eikä mitään jarrua. ei OK jos sun pitää hillitä yhteydenottohaluasi.
tuntuu siltä että hän käyttää sinua hyväkseen.
"ei siedä että hänelle viestitellään jatkuvasti" höh tuo on loukkaus.
ja armeliaasti ilmoittaa että kiinnostuksensa sinuun on lisääntymässä. ei hitto! sehän on vain manipulointia. hän haluaa että sinä roikut hänen perässään. jos alku on tuollainen, niin jatko on vielä hirvittävämpi. usko pois, kokemusta on.
Et sorry vaan...kuhan tappaa aikaa sun kans.
Eipä tapa aikaansa enää ainakaan mun kanssa, kun heivasin moisen jahkailijan. Mua odottaa toimeliaammat miehet =D