Ihan uteliaisuuttani kyselisin kokemuksia jalkapöydän rasitusmurtaman kokeineilta että miten ilmeni, tuliko yhtäkkiä vai pikkuhiljaa kipeytyen, kävittekö lääkärissä, näkyikö röntgenissä, Miten parani (kauanko piti olla juoksematta)? Itsellä luultavasti sellainen ihan omaa tyhmyyttä kun tiesin että on jo lenkkareilla liikaa kilometrejä takana ja vaan niillä juoksin ja ajattelin että kohta ostan uudet. Nyt vähän ottaa päähän.
rasitusmurtuma
½maratonille tähtäävä
3581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulle tuli jalkapöydän rasitusmurtuma syksyllä, pari kuukautta jatkoin juoksemista, en uskonut murtumaan, koska juoksemaan pystyi, vaikkakin välillä hmapaat irvessä. Lääkärillä (2 kertaa)toki kävin, mutta eivät hekään katsoneet aiheelliseksi kuvata jalkaa. Välillä tuntui että vaiva alkoi parantua, juoksin yhden kisankin, jonka jälkeen taas jomotti enemmän. Lopulta oli taas mentävä lääkärille, ja vaadin kuvausta. Ja murtumahan se siellä oli paranemisvaiheessa. 4 viikkoa pidin totaalilepoa, sen jälkeen aloin malttamattomana kokeilla pikkuhiljaa juoksua, ja koipi kesti. Ihmettelen kyllä, että tuo 4 viikkoa minun kohdalla riitti, kun 2 kk olin murtumaa rääkännyt..
n.vuoden juoksematta eikä ole vieläkään kunnolla parantunut. Lekureihin en luota , viimeksi laittoivat ortopedille joka tekaisi sisätuet sen jälkeen meinas jo kävelykin loppua.
/poju
"Alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. Asia selviää Tampereen yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin varusmiesten D-vitamiinivajeen yleisyyttä ja vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan riski saada rasitusmurtuma kasvaa jopa nelinkertaiseksi, kun D-vitamiinipitoisuus on alhainen. Tutkimukseen osallistui 756 tervettä varusmiestä, joiden rasitusmurtumat kirjattiin kolmen kuukauden aikana.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että D-vitamiinin vajeesta kärsivillä varusmiehillä on tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita."
http://www.aamulehti.fi/Terveys/1194746825083/artikkeli/suurin+riskitekija+tama+vitamiini+ehkaisee+rasitusmurtumissa.html
"The doses of sunshine or oral vitamin D3 used in healthy children should be designed to maintain 25(OH)D levels above 50 ng/mL. As a rule, in the absence of significant sun exposure, we believe that most healthy children need about 1,000 IU of vitamin D3 daily per 11 kg (25 lb) of body weight to obtain levels greater than 50 ng/mL. Some will need more, and others less. In our opinion, children with chronic illnesses such as autism, diabetes, and/or frequent infections should be supplemented with higher doses of sunshine or vitamin D3, doses adequate to maintain their 25(OH)D levels in the mid-normal of the reference range (65 ng/mL) — and should be so supplemented year-round (p. 868)."
- Cannell JJ, Vieth R, Willett W, Zasloff M, Hathcock JN, White JH, Tanumihardjo SA, Larson-Meyer DE, Bischoff-Ferrari HA, Lamberg-Allardt CJ, Lappe JM, Norman AW, Zittermann A, Whiting SJ, Grant WB, Hollis BW, Giovannucci E. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008 Nov;117(11):864–70.
1000 IU jokaista lapsen 11 painokiloa kohden ympäri vuoden, allekirjoittajana mm. Christel Lamberg-Allardt. Tavoitetaso artikkelin mukaan olisi 65 ng/ml eli noin 160 nmol/l. Omat D-vitamiinitasonsa voi kuitenkin käydä mittauttamassa, jotta tietää, missä mennään.
http://manninen-nutraceuticals.blogspot.fi/2009/09/christel-lamberg-allardt-siirtynyt.html
Suomalaisten keskiarvo on n. 43 nmo/l nykyisillä virallisella saantisuosituksilla.
Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf
Suomessa arvioidaan olevan n. 500 000 osteoporoosia sairastavaa potilasta, osteoporoottisia murtumia Suomessa syntyy n. 40 000 vuosittain, näistä lonkkamurtumia on n. 8000. Lisäksi toiset 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa, osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa. Lonkkamurtumien määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Myös alle 20-vuotiailla on todettu osteoporoosia.ja riisitautia
D-vitamiinin puute näkyy erityisesti lasten luunmurtuma tilastoissa: viimeisen 20 vuoden aikana lasten kyynärvarren murtumat ovat lisääntyneet 31 prosenttia ja olkavarren murtumat 39 prosenttia. Muita osatekijöitä ovat kalsiumin ja liikunnan puute.
Iltalehti uutisoi äskettäin, että suomalaislapsilla on todettu murtumia ja jopa osteoporoosia, jotka ovat vältettävissä D-vitamiinia lisäämällä. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 99 prosenttia helsinkiläisistä koululaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta. Iltalehdessä haastateltu ylilääkäri Raimo Rintala suosittelee 50 mikrogramman D-vitamiinilisää myös lapsille.
"70 % eurooppalaisista elää D-vitamiinin puutteessa"
Tässä talviaikaan tehdyssä tutkimuksessa 18-21 -vuotiaiden miesten veren D-vitamiinitaso:
http://jcem.endojournals.org/cgi/content/full/89/1/76
Tammikuussa 2001 nuorten miesten 25OHD taso oli siis vain 24 nmol/l.
Sen jälkeen kun maitoon ja joihinkin muihin elintarvikkeisiin oli alettu lisätä pieniä määriä D-vitamiinia, tehtiin jatkotutkimus
Vitamin D fortification of milk products does not resolve hypovitaminosis D in young Finnish men (2007).
http://www.nature.com/ejcn/journal/v61/n4/abs/1602550a.html
Tammikuussa 2004 siis 73.8%:lla nuorista miehistä 25OHD oli alle 37.5 nmol/l!
Ei liene mitään syytä olettaa, että koko väestöllä keskimäärin tilanne olisi parempi kuin nuorilla miehillä, pikemminkin päinvastoin. Saattaapi siis olla, että jopa kolmella neljäsosalla Suomen kansasta 25OHD on talvella alle 40 nmol/l!
Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.
Nykypäivän lääkärin pitäisi mielestäni ymmärtää, että kalsidiolipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin. Luultavasti osa lääkäreistä osaakin jo toimia näin.