Olen matala altto. Onko "sallittua" laulaa korkeita ääniä falsetilla? Ns. normaalisti laulaessani pääsen e2-f2:een, mutta se tuottaa paljon enemmän tuskaa ja työtä kuin "kiljuminen" tai - kuten olen kuvitellut - falsetilla laulaminen (sain tovi sitten kuulla, että vain miehillä on falsetti... miksikä sitä minun "kiljuntaääntäni" sitten kutsutaan..?).
Kiljumisella en tarkoita mitään suoraa huutoa vaan ihan nättiä laulamista. Äänessä on vain vähän eri sävy kuin "tavallisesti" laulaessani. Falsetilla pääsen myös ylemmäs kuin muuten. Ja huomattavasti helpommin. Onko tässä nyt kyse siitä rekisterin vaihdoksesta, joka pitäisi vain treenata kuulumattomiin?
Kysymys siis kuuluu, onko tuolla ns. falsetilla laulaminen väärin? Voinko laistaa opettelemasta ylä-ääniä, jos ne voi laulaa "kiljumallakin"?
Termit ovat hieman hakusassa, sori. Toivottavasti joku silti edes tajusi...
Kiljumisella en tarkoita mitään suoraa huutoa vaan ihan nättiä laulamista. Äänessä on vain vähän eri sävy kuin "tavallisesti" laulaessani. Falsetilla pääsen myös ylemmäs kuin muuten. Ja huomattavasti helpommin. Onko tässä nyt kyse siitä rekisterin vaihdoksesta, joka pitäisi vain treenata kuulumattomiin?
Kysymys siis kuuluu, onko tuolla ns. falsetilla laulaminen väärin? Voinko laistaa opettelemasta ylä-ääniä, jos ne voi laulaa "kiljumallakin"?
Termit ovat hieman hakusassa, sori. Toivottavasti joku silti edes tajusi...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuulostaa kyllä siltä että kyse on juuri rekisterinvaihdoksesta eli laulat ylä-ääniä helpommin ns. "pää-äänellä". Jos klassista laulat niin pitää vaan opetella työllä ja vaivalla se toinen tapa joka tuntuu raskaammalta.
Kevyemmässä musiikissa ehkä on enemmän "vapauksia" tehdä omalla tyylillä ja monesti "falsettiin vaihto" toimii tyylikeinonakin, mutta vaikeuksissa voit olla jos tulee alhaalta ylöspäin kulkuja laulettavaksi ja siinä on "breikki" välissä.
Eivät ne ylä-äänet hetkessä kehity, varsinkaan matalammilla äänillä. Eli alkuun tuntuu työläämmältä ja pikkuhiljaa helpottaa ja ääniala laajenee ainakin oman kokemuksen mukaan "pykälä kerrallaan" hivuttamalla.
mikähän se on se naisten korkea äänikerta, ne huiluäänet?
Huiluäänet ovat eri asia kuin falsetti.
Falsetti syntyy siitä, että äänihuulet eivät ota yhteen, useimmiten puutteellisen hengitystekniikan takia. Ilmaa vuotaa äänihuulten läpi, ja laulun sivutuotteena kuuluu ylimääräinen pihinä, joka antaa kuvan hyvin hennosta, kantamattomasta äänestä. Jos puhutaan klassisesta laulusta, falsetti on virhetoiminto, kun taas kevyen musiikin parissa sitä käytetään tehokeinona. Sen sijaan huiluäänet syntyvät kahdella tietyllä tekniikalla, jonka hallitseminen on taitolaji, ei suinkaan virhetoiminto.
Miesten ohennerekisteriä kutsutaan falsetoksi. Falsetto on päärekisteristä vielä "ohuempi" rekisteri, ja nämä kaksi rekisteriä pystyy erottamaan kuulokuvan perusteella. Päärekisteri on "vahvemman" kuuloinen kuin falsetto. Falsetto ei ole klassisessa laulussa virhetoiminto, vaan taitolaji tämäkin.
Ilmoitan vaan tiedoksi että naisilla ei ole falsettia niin kuin miehillä.
Harris 1998)
Rintarekisterin vastakohtana äänihuulilihaksen rentoutus ja ohentuminen sekä ulkopuolisten lihasten avulla venyttäminen saa aikaan falsetto-laadun ääneen.
Falsetossa kasvava jännite on rajoittunut limakalvon alla olevaan äänijänteeseen, kun taas päärekisterissä äänihuulilihas äänijänteen alla on jännittynyt ja jäykempi.
Englanninkielessä käytetään myös:
thin falsetto (1) = closed chink ja thin natural falsetto (2) = open chink.
Toiminnallisesti edellisessä pystyy ääntä voimistamaan, kun äänihuulilihas on mukana, mutta jälkimmäisessä ei (äänirako tahtoo vuotaa, kun äänihuulilihas on rento).
Falsetto -termiä käytetään usein vastaamaan näitä molempia toimintatapoja.
Suomenkielessä käytetään yleisesti miehillä rintarekisteri ja falsetto-termejä (tai päärekisteriä). Mieskuoroissa laulajat käyttävät usein falsetti -termiä koko ohennealueesta.
Falsetti vastaa kuitenkin ohuempaa toimintatapaa, mikä voidaan kuulla myös esim. nuorilla tytöillä, jotka laulavat ilman tukea ohenteella, vuotoisella äänellä. Sitä käytetään efektinä pop-laulussa, mutta se ei ole suositeltavaa klassisessa laulussa.
Naisilla käytetään termejä: rintarekisteri, ohenne jakautuu: keskirekisteri ja päärekisteri sekä c3 ylöspäin huilurekisteri.