Ketään ei voi rankaista rakastumisesta,tai rakkauden loppumisesta..eikös sitä niin sanota?Pitkäaikainen suhteeni oli lähes loppuun kärventynyt,tapasin toisen ja rakastuin.Kerroin kumppanilleni asiasta,hän ei halunnut luovuttaa ja muuttui täysin toiseksi ihmiseksi.Suhteemme on huomattavasti parantunut,mutta sitä tunnetta mitä tunnen tämän toisen kanssa,ei ole.Voiko se kenties johtua siitä että olemme jo "tottuneet" toisiimme liikaa..tiedä häntä.Ehkä kerran särkynyttä lasia ei todella saa enään ehjäksi.Olen oikeastaan tehnyt päätöksen,mutta valitettavasti eräät asiat estävät minun tekemästä ratkaisua jonka haluan.Asiassa on paljon muutakin..Muserrun syyllisyyden ja omatunnon tuskiin,ja tuntuu että seison vain lamaantuneena,enkä tee elämälleni mitään.Menen vain virran mukana,ja jään loukkuun itse tekemääni vankilaan.Kuulemma minulla on niin paljon mistä olla onnellinen,ja kaiken pitäisi olla hyvin.
piiri pieni pyörii
pettäjä
0424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.