pelkkä seksi elämää suurempi asia?
Kuka ei kehtaa mennä sukujuhliin etc. En ymmärrä, en tosiaan. Suomi on täynnä sinkkuja ja jos oisin yh-äiti tai isä, niin en kehtaisi näihin juhliin mennä, mutta mitä häpeemistä on fiksulla sinkulla, joka on järkiperäisesti harkinnut elämänsä kuviot, eikä halua sitoutua johonkin itselleen sopimattomaan tai yleensl sitoutua.
On hyvä arvottaa itsensä eikä välittää kateellisista tuttavista eikä sukulaisista.
Kyllähän ne alle normaalin älykkyysosamäärän omaavat kateelliset, persaukiset sukulaiset voivat puhua gay-baareista ja muusta pastakasta.
Kun sitten puuttuu niitten samojen yksinkertaisten ihmisten pariin avioeroon, niin sitten alkaa solvaus.
Kannattaa vielä kerran arvottaa itsensä korkealle, sitä ei kukaan muu tee, jos itse sitä ei tee.
Sen jälkeen löytää elämästä parhaat puolet ja
elää omien periaatteittensa mukaan.
Jos seksi on ainoa tärkeä asia maailmassa, niin on sitten jo korkea aika tämän telluksen tuhoutua.
Kuka ei kehtaa mennä sukujuhliin etc. En ymmärrä, en tosiaan. Suomi on täynnä sinkkuja ja jos oisin yh-äiti tai isä, niin en kehtaisi näihin juhliin mennä, mutta mitä häpeemistä on fiksulla sinkulla, joka on järkiperäisesti harkinnut elämänsä kuviot, eikä halua sitoutua johonkin itselleen sopimattomaan tai yleensl sitoutua.
On hyvä arvottaa itsensä eikä välittää kateellisista tuttavista eikä sukulaisista.
Kyllähän ne alle normaalin älykkyysosamäärän omaavat kateelliset, persaukiset sukulaiset voivat puhua gay-baareista ja muusta pastakasta.
Kun sitten puuttuu niitten samojen yksinkertaisten ihmisten pariin avioeroon, niin sitten alkaa solvaus.
Kannattaa vielä kerran arvottaa itsensä korkealle, sitä ei kukaan muu tee, jos itse sitä ei tee.
Sen jälkeen löytää elämästä parhaat puolet ja
elää omien periaatteittensa mukaan.
Jos seksi on ainoa tärkeä asia maailmassa, niin on sitten jo korkea aika tämän telluksen tuhoutua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pääsisi irti puollustuskannalla olemisesta, eikö juu :)
Tietty se voi vaikuttaa toisten silmiin oudolta elämäntavalta. Mutta luultavimmin sun läheiset on onnellisia silloin kun sinäkin olet onnellinen.
Naurajia ja "hyvän" läpän heittäjiä maailmassa riittää. Jos pelaisit itse vaikka täysin avoimin kortein sukulaisten yms. edessä, ja vaikka kysyttäessä sanoisit että "En halua sellaista." tai että "Olen tullut tulokseen, että mä haluaisin elää ehkä yksin kaikis mieluiten". Luulis, että jossain vaiheessa menee tuttaville kaaliin ja peli on ollut mukavan avointa koko ajan. Ehkä joku häpeily, asian kiertäminen yms. johtaa sukulaisten lisääntyneeseen uteliaisuuteen...mikä voi saada aikaan kaikenlaisia outoja ajatuksia sukulaisissa ja läheisissä.
läheisen sinkkuus-elämäntapa pakottaa tavallaan esim. vanhemmat luopumaan "oletusasetuksesta", että meidän pete tai liisa menee naimisiin, tai ainakin parisuhteeseen, tekee meille lapsenlapsia, saadaan olla lapsenlapsille mummo ja ukki jne. Et tavallaan se voi merkitä läheisille tiettyä kriisin paikkaa, tai tilanteen uudelleenarviointia. Et sinänsä ehkä voi olettaa kysyjiä, mielenkiinnolla asiaan suhtautuvia, hetkeksi häkeltyneitä läheisiä ja sukulaisia...tuon oletusarvion takia.
ei ole minkäänlaista tilivelvollisuutta ketään kohtaan suhteessa omaan elämääni. Asioista juttelen vain hyvien ystävieni kanssa enkä kenenkään ilkeämielisen sukulaisen tai jonkun tuttavan tutun.
En katso asiakseni selittää, miksi elän niin tai näin, kun elän rehellisesti ja ihan omin eväin.
Jos jonkun mielestä olen homo, vaikka olen hetero, se on yksinomaan tällaisen pullamössöihmisen ihan ikioma dilemma piste.
Minulla on ihan ikioma elämä.
Jos minulta kysyy esim. lapsellinen pariskunta, teen vastakysymyksen eli tiedustelen, eivätkö he ole todella huolestuneita ekokatastrofaalisesta tulevaisuudesta, johon ovat lapsensa byykanneet.
Sanon sorry, otan osaa. Kyyneleet ovat lapsenne, olette olleet ajattelemattomia.
Minun romansseistani en puhu kenenkään muun kanssa kuin romanssini toisen osapuolen kanssa.
Jos emme mene naimisiin, niin meitä ei suku naita.
hankkia liudan lapsia yh-naisena, joka ei ole mahdollista miehelle.
Sitten ei oletusarvodiagnoosisi hämmennä enää ketään, jos ei taas uudet kysymykset saa jalansijaa.
Unohda toiset ihmiset, jotka eivät ole rehdillä tavalla liikkeellä ja elä sitä omaa elämääsi.
Tee valinnat ja elä ihan omien päätöstesi mukaan, sitä suosittelen.
Älä niiden sukulaismummojen tai paappojen vaan ihan itsesi vuoksi.
mitä kummilapselle kuuluu? Joko kävit Roomassa? Onko uusi kirja jo aluillaan? :-DDD
uusi ihan aluillaan.
Rooma on vasta puolentoistaviikon kuluttua edessä.
Pöydällä on kirja, jonka nimi on ROOMA, eli otamme sen mukaan. Sisältää erittäin paljon tietoa Rooman nähtävyyksistä ja ravintoloista yms.
Kummilapset voivat kiitos kysymästä hyvin, pienin on kovassa flunssassa.
Kyllä on pienten kanssa kovaa, en tiedä, miten jaksaisin omien lastenlasten kanssa, jos niitä olisi, luultavasti en. Mielestäni tosi rankkaa.
Kohta alkaa "kevätkylvöt" maaseudulla ja paljon
työtä, mutta minulle se on sitä kaikkein mukavinta puuhaa, jopa parempaa kuin matkustaminen, jota en hirvittävän paljon ole harrastanut.
Paras matka oli aikanaan lasten kanssa Tanskaan.
Siellä elettiin lasten ehdoilla Legolandissa ja
Köpiksen Tivolissa ja Ruotsin Kålmordenin eläintarhassa. Siellä vanhempikin kyllä nuortui.
No nyt on siis historian havina edessä ja jatkuva kirjoittaminen ennen varsinaista kevättä, jota jo kaipaan.
ole järkeä alkaa yh:ksi ihan omaa tahtomistaan. Ja luulen, että yksineläjät haluavat juuri pois perhekeskeisestä elämästä rivareineen, lapsineen yms. Ja sellastahan ei siis haluttu...joten sukulaiset voivat kernaasti haudata ne lapsenlapsitoiveet.
Ps. En itse ole yksineläjäainesta, vaan sympatiseeraan niitä jotka haluavat elää yksin..ja ilman ulkopuolelta tulevia paineita.
velvollisuutta olekkaan. Mutta realistisesti ajatellen voit joutua kohtaamaan tiettyjä kysymyksiä. Ja kannatan sitä, että silloin saisi yksineläjä sanoa ihan vain suoraan että "Haluan elää yksin." Piste..ja että ihmiset tyytyvät vastaukseen eivätkä alkaa vääntämään ihmeellisiä kysymyksiä lisää.
Ja musta ei ole myöskään oikein alkaa solvaamaan kysymyksen esittäjää (jos hän ei ole tarkoituksella ilkeä). Ei ole hyvän itsetunnon merkki vastata "Haista ite", jos joku tekee jotain epämieluisaa. Vaan hoitaa asiat asioina.."Olen päättänyt elää ilman puolisoa", that's it.
naisen eikä varsinkaan miehen puhella sellaisia, että on päättänyt elää ilman puolisoa, koska se oma puoliso voi tulla vastaan vaikka 50-vuotiaana ja mies voi halutessaan tulla silloin isäksi ja jos on pitkäikäistä sukua, niin vielä nähdä lastenlapsetkin.
En minä ainakaan kenellekään kertoilisi tulevaisuuden kuvioitani enkä mahdollisia avioitumismahdollisuuksiani, koska jokainen jo päältä näkee, että ne mahdollisuudet ovat enemmän kuin hyvät ja tulotasostani päätellen myös.
Sanon, että ei ole kiirettä, jos on jotain sanottava, kuten asianlaita onkin, koska jokainen päivä yleensä tuo jotakin uutta tai ennenkokematonta eteen.
En ole paikoilleni jumiutunut, mutta en näe sinkkuelämää todellakaan telluksen tässä pisteessä pahana vaihtoehtona, vaan järjellisesti ajateltuna hyvänä asiana, koska täältä ehkä ehtii tai luultavasti ei ehdi edes nyt keski-ikäiset pois, kun pahimmat luonnonkatastofit tulevat.
Olen tutustunut alaan hyvinkin paljon ja tiedemiesten ja tutkijoiden mukaan tämä pallo on
kuin vappupallo, jollaista en lapsilleni soisi, koska emme elä enää sellaista aikaa, ettei lasten saamista voinut estää.
Onneksi ne sukulaiset on eliminoitu, jotka ovat niin yksinkertaisia, että eivät pysty puhumaan mistään muusta kuin vauvojen kakkavaipoista ja lisäksi minulla on kummilapsi eli hyvin pieni ja vanhemmillani useita, myös pieniä, jotka merkitsevät erityisen paljon.
Jos jonkun muun mielestä minä olen homo, eihän se ole minun asiani millään lailla, koska olen hetero ja lisäksi elämässäni on niin paljon mielenkiintoisia asioita, että kun pääsee pahimman nuoruuden hormonimyrskyn ohi, joka ei suinkaan ole kaikilla samanlainen, toisilla on, toisilla ei, niin voi nauttia elämästään ilman
kenenkään ihmisen painostamista ja määräilemistä
ja keskittyä istumaan vaikkapa hedonismin rappusilla ja teroittaa samalla sekä järjen että tunne-elämän miekkaa.
Ei tarvitse lapsettomana sinkkuna pelätä niin paljon sotaa, josta koko ajan puhutaan.
Mikä tässä maailmassa on se, jonka joku haluaa jättää lapsilleen perinnöksi.
Minulla on sekä rahaa että omaisuutta, mutta mielestäni tämä maailma on niin paha paikka nykyisin ja on ollut sitä kautta aikojen, että olen täysin vapaa tekemään omat ratkaisuni eikä se sukulaismummo kuitenkaan elä eikä hoida lastani, joten suuta suppuun ihan kirjaimellisesti.
Jokaisella on oman onnensa avaimet omassa kädessään, joita ei toisella ole oikeus varastaa.