Ahaa, nyt on sitten jalustalle nostettu tää, ettei 'markkinoi itseään' mediassa vaan työ puhuu puolestaan. Mihin katosi tää uusamerikkalainen itsensä myyminen ja terveesti ylpeys omasta työstään?
Taas valutaan sinne supisuomalaiseen 'vaatimattomuus' kaunistaa. Ne jotka itseään esiin tyrkyttää, voi vapaasti kaikin voimin lokaan vetää, ja sylkeä päälle. ovat saaneet ansaitsematonta arvonnousua.
Nyt otan kantaa kyllä siihen, että ei suomalaiset kestä sitä, jos naapurin tyttö tai naapurin poika onkin fiksu ja alkaa pärjätä. Se kateus on niin sietämätöntä, että ainakin suhautetaan hammasta kiristellen 'mikäs luulet olevas!'
Kaikki tämä vain siittä syystä, että joku on hyvä ja mainitsemisen arvoisen kiinnostava tuoda esille mediassa...
Itse asiassa jonkun oleminen hyvä tai pärjäävä ei ole meiltä itseltä pois. Toinen saa olla ja näkyä. Entäs sitten. oma vikasi, jos olet vihreänä kateudesta tai vihasta.
Miksi ruohonjuuritaso takkuaa? Olisko korjaamista asenteissa?
Taas valutaan sinne supisuomalaiseen 'vaatimattomuus' kaunistaa. Ne jotka itseään esiin tyrkyttää, voi vapaasti kaikin voimin lokaan vetää, ja sylkeä päälle. ovat saaneet ansaitsematonta arvonnousua.
Nyt otan kantaa kyllä siihen, että ei suomalaiset kestä sitä, jos naapurin tyttö tai naapurin poika onkin fiksu ja alkaa pärjätä. Se kateus on niin sietämätöntä, että ainakin suhautetaan hammasta kiristellen 'mikäs luulet olevas!'
Kaikki tämä vain siittä syystä, että joku on hyvä ja mainitsemisen arvoisen kiinnostava tuoda esille mediassa...
Itse asiassa jonkun oleminen hyvä tai pärjäävä ei ole meiltä itseltä pois. Toinen saa olla ja näkyä. Entäs sitten. oma vikasi, jos olet vihreänä kateudesta tai vihasta.
Miksi ruohonjuuritaso takkuaa? Olisko korjaamista asenteissa?
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tulee huoramainen olo.
perusteluissa mainittiin juuri, ettei markkinoi itseään mediassa...
Vaatimattomuus siis kannattaa. ;)
Työ puhuu puolestaan. Pitää tehä vaan ja olla hiljaa.
puhua jos haluaa, mutta ne puheet pitää sitten lunastaakin. Moni puhuu vaan paskaa.
juuri ne huuhaa-jutut, joista ei muutaman vuoden kuluttua muisteta mitään. Ihan kuin toimittajat oikeen toitottaisi samaa asiaa 'paremman' puutteessa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että 'ilmiöt' kasvavat pienestä. Kyllä semmoinen näkyy ja myös närästää, jossa on potentiaalia. Jos ei itse, niin muut nostaa esiin.
"Miksi ruohonjuuritaso takkuaa?"
Ei se takkua, vaan se Kerma takkuaa. Itsensä kehuminen ei vain ole tervettä. Ohimennen telkkarista näin tänään jonkun kirjan julkistamistilaisuuden tai vastaavan, jossa ns. turha julkkis, salarakas jne julisti vakaasti olevansa Ei-Turha Julkkis, koska hänellä on _mielipiteitä_. Joo-o.
Mun mielestä on ihan hyvä jos mennään takaisin sille linjalle että työ puhuu puolestaan. Olen niin karu sälli, etten osaa tyrkyttää itseäni sisälle yhteenkään työpaikkaan. Kaikki puheet siitä kuinka oma persoona pitäisi osata tuotteistaa ja omaa osaamista markkinoida ja olla muutenkin "hyvä tyyppi" kauhistuttavat.
Yleensä se, että joku on median mielestä "mainitsemisen arvoinen" tarkoittaa sitä että se joku on helkutin hyvä pussaamaan oikeita perseitä, nauramaan sopivassa paikassa ja hymyilemään nätisti valkaistuin hampain. Mutta Suomi on täynnä huippuosaajia joista kukaan ei koskaan kiinnostu, koska he eivät osaa tuoda itseään tarpeeksi tykö.
olisi hyvä, että niiden ei-markkinointihenkisten huippuosaajien joukossa olisi joku, joka osaisi tuoda heitä esille. Ehkä markkinointihenkisiä ihmisiä tarvitaan, mutta on ikävää, jos esim. taiteilija joutuu markkinoimaan itse itseään. Miten voi olla sekä taiteilija että markkinoija? Hyvin harvalla taiteilijalla on siihen kykyjä ja haluja.
Itsekin viihdyn parhaiten sellaisten ihmisten seurassa, jotka ovat kaukana markkinahengestä.
tähän lisäksi, että säästyvät paljolta älämölöltä.
PS kokemuksesta tiedän
"Miten voi olla sekä taiteilija että markkinoija?"
Pablo Picasso.
Mutta itse olen sitä mieltä, että markkinointi ja mainosteollisuus on yksi vastenmielisimmistä asioista, mitä maa päällään kantaa. Mutta markkinointia tarvitaan, koska keskimääräinen kaduntallaaja on liian typerä/kiireinen pystyäkseen ottamaan asioista selvää itse. Siten markkinointikoneisto määrittelee pelottavan suurelta osin keskimääräisen höpläkkeen tiedot ja halut.
siihen, että se ei vain ole soveliasta.
onkin, että markkinointikoneistolla on liian suuri valta päättää, mitä ihmisille syötetään. Markkinointikoneistoa voi verrata byrokratiaan; se ei palvele ihmisten tarpeita vaan on olemassa itsensä vuoksi.
Ehkä jonkinlainen "karujen huippuosaajien ohjelmatoimisto" voisi olla hyvä idea. Eli sinne saisi toimittaa koulu- ja työtodistukset ja kertoa asiallisesti osaamisestaan ja ehkä olisi jotain psykologisia testejä. Sitten manageri etsisi niiden perusteella osaajalle sopivan työpaikan ja järkkäisi tyypin sinne sisään tai esittelisi oikeille tyypeille, jotka voisivat edistää esim. sen taiteilijan uraa. Varmaan Suomessa on sellaisiakin jotka ottaisivat leipiinsä mieluummin osaavan tyypin kuin hyvän tyypin.
toimiston nimi.
Alkaisi Suomessakin näkyä vähitellen persoonia, niitä on niin harvassa.
Kyllähän taas rattaat pyörii monella taholla ja syntyy vipinää sun muuta elämää, kun tapahtuu.
Soveliasta ei mielestäni ole olla kateellinen. Jos joku täällä Suomessa on hyvä, se saattaa pelastaa meidät kaikki globalisaatiolta.
että tuo kademieli suomalaisissa on se mikä aiheuttaa tuon opitun kaavan, ettei ole soveliasta kertoa olevansa lahjakas ja ammattitaitoinen. Sille tielle jos me kaikki lähtisimme voisimme haudata itsemme elävältä eikä muu maailma huomaisi enää tätäkään vähää olemassaoloamme. Meistä tulisi vain yksi yhtenäinen joukko keskivertoja, harmaita, pää hartioiden välissä käveleviä maahanpoljettuja vaiennettuja suomalaisia.
miten Suomessa jos olet taitava, hyvä, ammattitaitoinen, lahjakas tai mitä muuta positiivista tahansa ympäristö (lue:tutut ja etenkin tuntemattomat) odottavat sinulta...hiljaisuutta. Ei siis turhia puheita ja paljastuksia onnistumisista, koska suomalaisiin syväänpiirtynyt kateellisuus voi puhjeta kukkaan mitä pienimmästä asiasta.
Tähän opitaan jo koulussa. Ne, jotka saavat kymppejä kokeista, ovat huonompiensa nälvimisen kohteena, ja selvitäkseen ilman kiusaamista on parempi valehdella saaneensa vain 7 tai 8. Sama kuvio jatkuu työelämässä. Täysin absurdi on tilanne, jossa kehuja ammattitaidostaan ja työnteostaan saanut ystäväni sanoi, että haluaa irtisanoutua, koska pomo oli kehunut häntä muiden edessä ja että jatkaminen tuossa työyhteisössä oli tuhoontuomittu. Eli kehuja saava ei saa nauttia siitä eikä tuntea ylpeyttä osaamisestaan, tiedoistaan ja taidoistaan, vaan hänen pitäisi olla samanlainen osaamaton ja ennenkaikkea - laiska, saadakseen työtovereiden hyväksynnän ja ettei tulisi syrjityksi.
No, tämä sama kateus estää monia kehumasta toisen kampausta ja vaatetusta ja vaikka mitä. Ja tietoisuus siitä, että ihmisen tyytyväisyys omista henkilökohtaisista onnistumisistaan synnyttää tuota kateutta saa monet vähättelemään itseään ja tekemisiään. Niistä ääneen puhuva kun leimataan heti itserakkaaksi saavutuksillaan ylpeileväksi ja hänessä ei voi olla mitään hyvää, koska...niin miksi ei? Siksi, että itse ei olla saavutettu niitä päämääriä mistä on haaveiltu. Siksi, että itse on petytty. Omat toiveet ovat jääneet toteutumatta. Ihminen, joka ei nauti omasta elämästään eikä pidä itsestään, ei arvosta itseään, ei pysty antamaan sitä arvostusta, kannustusta ja kehuja myöskään muille. Sekin vähä kun olisi häneltä itseltään pois.
Kuten kirjoitit, Viridienne, asenteissa on korjaamista.
myöskin, mutta poistin aloituksen.
Kirjoitit muuten juuri semmoista asiaa josta voisi sitten todeta, että yleisö 'fucks, fucks' ketä tahansa joka näkyy vähänkään muista erottuvana.
Tuli tässä mieleen, että luullaankos tässä tämän tasapäistävän peruskoulun myötä, että kaikki tosiaan ollaan tasapäisiä? Hyvin on ainakin huippujen päät katkottu. Kaikille kaikkea saman verran, kaikille samat lähtökohdat, juu. Sitten vituttaa, kun joku saakin jotain ihmeellistä aikaiseksi. Semmonen myös ärsyttää, että joku elää eri tavalla eikä missään oravanpyörässä ja uraputkessa...
lausettasi ja sen herättämiä ajatuksia. Monet oravanpyörään ajautuneet, sanon nyt ajautuneet, vaikka monille se on varmasti ollut tietoista hakeutumista, ovat siinä sivussa missanneet monta onnelliseen, tasapainoiseen elämään kuuluvaa peruselementtiä. Kiireettömyys, hyvä olo - henkinen että fyysinen, onnellinen parisuhde. En sano, että nämä olisivat kaikille samoja, eivät varmasti ole, mutta voisin vannoa, että aika monelta on hukassa elämästä nauttiminen. Pysähtyä ja kysyä itseltään olenko minä onnellinen. Toteutanko omaa unelmaani vai kenties jonkun toisen. Vastaus voi olla järkyttävä jos on itselleen ehdottoman rehellinen.
Sellainen, joka ei oravanpyörään ja uraputkeen ole halunnut saattaa herättää noita kysymyksiä toisessa. Että joku on valinnut toisenlaisen elämän ja pahinta, että hän on vielä onnellinen. Pohjimmaltaan tämäkin juontaa kai siihen samaan ihmisen tyytymättömyyteen. Useimmilla meillä on mahdollisuus tehdä elämästämme itsemme näköinen ja mahdollisimman hyvä, oli se sitten kuinka erilainen tahansa kuin jonkun toisen. Oikeastaan kaikki me, joille se mahdollisuus on annettu, emmekä sitä käytä, olemme pahimpia elämän hyväksikäyttäjiä.
Sitten vielä lujasti väitetään, että itsehän se haluaa näkyä... mediassa. Luulenpa, että näkymisen tavoitteet on ihan muut kuin joutua yleisön fuckkimisen kohteeksi...
Aivan varmana kukaan järkevä ihminen ei halua kaikkien sylkemisen kohteeksi.
Mielenkiintoinen tuo ilmaisu. Tarkoittaa niitä, jotka syystä tai toisesta 'pitävät kynttilää vakan alla'. Elikkä erinäisistä syistä ovat pysähtyneet kehityksessään eivätkä tuo esiin osaamistaan...
Se jenkkimäinen itsensä kehuminen oli keino päästä duuniin tässä jokunen vuosi takaperin. Piti kaameesti kehua osaavansa sitä ja tätä ja olensa mitä supliikein ihminen. Puhumisella pääsi pitkälle.
Työpaikoista alkaa olla pulaa ja duuniin halutaan "ne oikeat ihmiset", joilla on jo heti vaaditut taidot hanskassa...ehkä kilpailijalta poisriivitty työntekijä tms. Ei auta jauhaa erinomaisuuttaan, kun työ sanelee ketä sinne otetaan ja ketä ei.
Mut jos tarkotat mediaa, niin kaikki mikä vähääkään voisi ihmisiä kiinnostaa, pistetään lehtiin. Jotta lehti myy. Kaamein esimerkki on musta maikkarin ohjelma 45 min, josta on tullut ihan järkyn ällön skandaalin käryinen ja skandaalin käryinen "hannu karpo"-ohjelma entisen hyvän ja nopeatenpoisen asiaohjelman asemesta.
"Kaikki tämä vain siittä syystä, että joku on hyvä ja mainitsemisen arvoisen kiinnostava tuoda esille mediassa... "
Niin siis miten tämä liittyy itsensä markkinoimiseen? Jos media nostaa minut jalustalle, niin miten olen silloin muka tyrkyttänyt itseäni? Mediahan silloin puhuu puolestani, en minä. On kyllä eri asia mennä soittelemaan lehdille ja myydä itseään jutun aiheeksi.
Totta on että Suomessa kateus kukoistaa. Luultavasti se johtuu pienestä väestöpohjasta.
Onkin juuri mielenkiintoinen.
**Jos media nostaa minut jalustalle, niin miten olen silloin muka tyrkyttänyt itseäni?**
Oman kokemukseni mukaan ruohonjuuritason ihmiset sekoittavat nämä asiat. Uskon, että juuri kateuden vuoksi. Haukkumasana käytetty fuck kuvaa ilmiötä hyvin. Mediassa esillä olevaa on helppo haukkua ja solvata...nussia...suorastaan paskantaa sen päälle! Mediassa esillä oleva muka itse haluaa sitä. Mediassa esillä olevalle on jollain sairaalla tavalla hyötyä siitä.
Tosiasiassa emme välttämättä edes tiedä miksi joku on nostettu esille. Fuck tarkoittaa sitä, että kiistämme jalustalle nostetun henkilön osaamisen ja puukotamme alas, keinolla millä hyvänsä. Tästä syystä median huomiota on niin vaikea kestää, sillä ruohonjuuritasolla tapahtuu...
Mielestäni tässä opitussa käyttäytymismallissa, Että itseäni parempaa ja taitavampaa pitää kiusata ja seläntakana puukottaa, vetää alas..., menetämme me kaikki suomalaiset juuri oman kansamme parhaimpia voimavaroja.
Ei riitä, että sanotaan kateuden olevan meidän perussynti. Semmoinen kateellinen pitäköön turpansa kiinni.
Ensimmäisenä pitää tavallisen median erottaa selkeästi tyylinsä keltaisesta, sillä tumputtava lukijakunta ei sitä osaa erottaa.
No mitä mainitsemisen arvoista vaikkapa Susan Kuronen, Marika Fingeroos, Martina Aitolehti, Satu Lappi, Sanna Suutari ja mitä niitä nyt onkaan, ovat tehneet ollakseen julkisuudessa?
Mistä heille pitäisi olla kateellinen? Tai no ainahan joku haluaa julkkikseksi julkkiksen paikalle.
esimerkiksi vain naisten nimiä?
Tulivat vain ensimmäisenä mieleen. Ei tämän pitänyt mikään sukupuolisidonnainen juttu olla. Ehkä nainen iltapäivälehden kannessa jää paremmin mieleeni kun mies.
Aina välillä kuulee kerrottavan, että joku on menestynyt hyvän pärstäkertoimen ansiosta. Minun pomoni joskus sanoi, että hyvällä työntekijällä on ylensä hyvä pärstäkerroin.
Aivan! Harvalla on niin paljon lähimpiä alaisia, ettei heidän todellinen työpanoksensa olisi selvillä. Henkilökemiat kohtaavat jonkun kanssa paremmin kuin toisen, mutta hyvä esimies menettää arvostuksen, jos se on tärkein kriteeri.
Jos minulla on kaksi alasita, joista toinen tekee enemmän töitä ja toinen louskuttaa enemmän leukojaan, niin toki minä tiedän, kummalle uskaltaa vastuullisempia hommia antaa. Laiska, osaamaton, mutta itseään kehuva työntekijä on kauhistus. Ei se auta, että hänen kanssaan mahdollisesti olisi mukava istua iltaa baarissa, jos joutuisin itse lopulta hänen työnsä tekemään.
Tosin on syytä muistaa, että työ on useimmiten ryhmätyötä ja sellaisessa sosiaaliset taidot ovat arvossaan. Ja syystä ovatkin.
on sosiaalisuus. Monet työt ovat semmoisia, että siinähän teet hommaasi juuri sinä, yksin. Et missään ryhmässä tai porukalla. Itse olet vastuussa lopputuloksesta.
Toki työpaikalla saattaa olla muita. Siinä on sitten se ryhmä, jonka kanssa ollaan sosiallisia...vai ollaanko. Olen nähnyt ihan riittävästi semmoisiakin työpaikkoja, joissa pyrkiminen parempaan asemaan/helpompiin tehtäviin/pomon suosioon/suurempaan palkkaan on härskiä. Sosiaalisuus on silloin hyvin näennäistä ja selän takana sitten tapahtuu se todellinen 'sosiaalisuus'.
Täs itseään sen enempää myymään tai markkinoimaan. Teennäistä itsensä kehumista ja oman itsetunnon pönkittämistä, onn mää vaan niin hyvä !
Teot puhuvat puolestansa ja on paljon parempaa markkinointia kuin teennäinen paskanjauhaminen.
Sanallinen markkinointi unohtuu hyvinkin nopeasti mutta hyvät teot tai hyvin tehty työ on parhainta markkinointia.
työ puhuu puolestaan...
Ei ainakaan 'tyhjän' myyminen yleisölle. Luulisi jo erinäisten median osien olevan huolestunut maineestaan ja edustamiensa alojen työskentelijöitten 'oman pesän likaamisesta'.
Täytyyhän tässäkin olla jonkinlaiset säännöt...muut kuin, että keinolla millä hyvänsä saa kerätä yleisöltä rahat.
Voisinkin taas tilata Hesarin kotiin. Se palaa tulipesän sytykkeenä huomattavasti paremmin kuin Suomen Kuvalehti :)
Voi olla, että tulee liian paljon sytykkeitä, mutta voin sitten haudata mansikkamaan pohjan perustukseen yli jäävät. Mansikka tykkää puukuidusta.
Ei kehumisessa sinänsä vikaa ole, mutta siinä vaiheessa kun työpaikat jaetaan pelkän verbaalisen lahjakkuuden perusteella niin ollaan jo väärässä ääripäässä.
Lähinnä rekrytoijien ammattitaidottomuutta tosin että ne hiljaisemmatkin lahjakkuudet jäävät hyödyntämättä. Mut ei se oo multa pois, jos firmat haluaa hyviä tyyppejä ja kavereidenkavereita niin valitkoon jonkun muun. Itse tahtoisin työpaikan enkä mitään aikuisten päivähoitolaa.
Olen huomannut, että kirjoittajalle jonkinlainen näkyvyys mediassa varmasti olis hyväks. Itselläni sitä ei ole, mistä olen kiitollinen. Käytän pienempiä kustantamoja/tuotantoyhtiöitä, joiden kanssa voin säilyttää oman taiteellisen vapauteni.
Rehellisesti sanottuna mua vitutti kun esim. Viivi Avellan julkaisi kirjan. Olen saanut sellaisen käsityksen, että kirja oli paska, eikä sitä edes ostettu paljoa. Hän ei ole tehnyt kirjoittamisen eteen töitä, eikä ole hankkinut kokemusta, mutta sai kirjan julki vain, koska on julkisuuden henkilö.
Tietenkin minäkin voisin alkaa jonkun salarakkaaksi ja sen avulla saada itselleni näkyvyyttä. Mutta nykyisten olosuhteiden vallitessa, tiedän ainakin sen, että tekstejäni julkaistaan vain sen takia, koska olen hyvä kirjoittaja.
onkin sitten taas toinen. Tämmöstä huuhaata ja hölynpölyä on todella paljon. Jotta talouselämän rattaat pyöris, tarvitaan ilmeisesti liukastusta paljon tämmösestä joopa-soopasta.
Olen ihan varma, että tässä käydään kuolinkamppailua mediassa...syystä että suuri yleisön osa on suuret ikäluokat. Enää ei ole käyttöä kaikelle julkaistulle...sitten tehään tämmösiä harhalaukauksia aika epätoivoisesti.
toi ittesä kehumine. varsinki jos se olis pelkkää puhetta. et niinku se totuus paljastuis myöhemmi.
mut jos olis sellane tilanne, et haluais duunata jotai iha jossai tietys paikas ja sit sinne olis menos ittesä lisäks sanotaa muutama sata muuta, jotka osais sen saman jutun yhtä hyvin, nii sitte se olis kiinni vaan viitseliäisyydestä et kui paljo viittii itteesä mainostaa. et ku kukaa muukaa sitä ei normaalisti tekis.
se olis vähä sellasta pyrkyryyttä, joka nyt ei oikee suomalaisee mentaliteettii uppoais.
sit tää oman tekemise mainostamine :D sellasesta pitäis olla oikeesti ylpee. ku sitäkää ei kukaa muu tekis sitä kehumista, ainaka täällä suomessa, ellei sitä itte tee. ja toisaalta, voi olla sellasta tekemistä mikä ei näkyis ollenkaa, mut kuitenki se olis sellasta mitä olis pakko olla. ja koska se ei näkyis, nii sitte se otettais itsestääselvyytenä. et sellasii juttui pitäis vähä mainostaaki välillä, et ei ne jutut itsestää synny, joku niitte etee näkee vaivaa.
sitte toi pärjäämine, se olis aika suoraan sanottuna perseestä, et sellasille tehtäis hallaa ketä oikeesti osaa. se olis taantumusta, jos ei arvostettais osaamista. et nää kateelliset ei tajuais omaa napaa pidemmälle asioita, se olis aika surkeeta.
ja tosta näkymisestä. ku olis sellasii ammattei, joissa pitäis näkyy. niinku vaiks toi kansanedustajan ammatti. mut sit siinä olis se toinenki puoli, et jos se homman hoitamine olis vaa sitä näkymistä, nii sellaset pitäis laittaa huilaan ja ottaa tekijöitä tilalle. et pitäis pystyy antaa fudut helpommi sellasille, ketä ei osais olla siinä duunissa. ja sit ne ihmiset, ketä sitä äänesti, niille pitäis antaa jotai kompensaatioo siitä, et ne tuli petetyiks sen puolelta ketä ne äänesti, et se kehui osaavansa vaiks ei osannuka.
ruohonjuuritaso takkuaa iha yhtä paljo, ku puunlatvaki. et latvassa vois myös kattoo peiliin, et mitä vois tehdä paremmi, et ruohojuuritaso, ketä ne latvasta ohjailis ja kene mandaatilla ne toimis, toimis paremmi. ku ne siellä alhaalla, ne tarvii ohjausta, ne olis valinnu latvajengin ohjaamaa eikä vaa salamavaloi tai tyhjii puheita.