Sohvaperunat voivat jättää lukematta, asia käsittelee liikuntaa. Ihan oikeasti, juttu ei koske teitä.
Ihminen siis syö mitä syö, energian hän saa rasvasta ja hiilihydraateista. Hiilarit on helpointa muuttaa lihasenergiaksi.
Yksinkertaistetaan juttua, koska kysymys on liikkuvasta ihmisestä, mobile sapiensista, niin että lihas toimii glukogeenilla. Elimistö muuttaa energian glukogeeniksi ennenkuin lihas sen polttaa. Palaminen tapahtuu lihaksessa olevissa mitokondrioissa. Lihas käyttää glukogeenia, on kysymyksessä sitten nukkuessa kyljen kääntäminen tai maratonjuoksu.
Jos elimistöön annetaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, ylimäärä muuttuu rasvakudokseksi. Ruoan rasvat varastoituvat rasvakudokseksi, ja hiilarit varastoituvat rasvakudokseksi. Alkoholi ei muutu, sen polttaa maksa, mutta sen aikaa kun elimistössä on alkoholia, elimistö ei polta muuta energiaa. Se jää sillä kertaa käyttämättä.
Lihaksessa on varastoituneena glukogeenia tietty määrä. Kun se vähenee, elimistö täyttää varastot uudelleen. Se voi tapahtua siten että elimistö muuttaa syödyn ravinnon heti glukogeeniksi (jos lihaksessa on ruoansulatusprosessin aikana vajausta) ja täyttää lihaksen varastot, ja ylimenevä ravinnon energiaosuus muuttuu rasvakudokseksi. Jos lihas on "täynnä" kaikki syöty varastoituu rasvaksi.
Kohonnut glukogeenin kulutus, tai oikeammin sen vajaus lihaksessa (lisääntyneen lihastyön tuloksena) antaa signaalin elimistölle tehostaa rasvakudosten muuttamista glukogeeniksi. Se alkaa viimeistään puolen tunnin kuluttua, hyväkuntoisilla nopeammin, ja puolentoista-kahden tunnin kohtuullisen rasituksen jälkeen glukogeenivarastot lihaksessa ovat jotakuinkin loppu, silloin kaikki energia tulee rasvasta. Joka siis ennen käyttöä muuttuu glukogeeniksi.
Voimakkaan rasituksen aikana lihaksen glukogeenivarastot eivät ehdi täyttyä samaan tahtiin kun glukogeenia kuluu, lihas ns. tyhjennetään. Sen jälkeen se tankataan, ja se tapahtuu hiilaripitoisella ravinnolla, jonka elimistö pystyy nopeasti muuttamaan glukogeeniksi. Sen jälkeen lihaksessa on alkuperäistä suuremmat glukogeenivarastot, ja niiden uudelleen tyhjentäminen kestää niinikään kauemmin.
Kevyessä rasituksessa lihakseen tuotetaan koko ajan glukogeenia sitä mukaa kuin sitä kuluu, näin ollen kevyttä rasitusta voi pitää yllä tuntikausia. Riippuu ihmisen kunnosta, miten nopeasti elimistö pystyy rasvaa muuttamaan glukogeeniksi, ja sen mukaan määräytyy kunkin rasituksenkestokyky.
Erittäin kovassa rasituksessa, ns. anaerobisella alueella, palaminen lihaksessa on epätäydellistä. Minuutin voimakas rasitus anaerobisella alueella vastaa energiankulutukselta jopa 15-20 minuutin normaalivauhtista juoksua.
Tässä tämä pelkistettynä. Arkipäivän energian saannin kannalta sillä mitä syö ei ole suurta merkitystä, kunhan kaloreita on riittävästi mutta ei liikaa. Elimistön muut vaatimukset ravinnolta jääköön tässä huomiotta.
Elimistö polttaa kaiken sille tarjotun energian jos sille annetaan siihen mahdollisuus.
Ihminen siis syö mitä syö, energian hän saa rasvasta ja hiilihydraateista. Hiilarit on helpointa muuttaa lihasenergiaksi.
Yksinkertaistetaan juttua, koska kysymys on liikkuvasta ihmisestä, mobile sapiensista, niin että lihas toimii glukogeenilla. Elimistö muuttaa energian glukogeeniksi ennenkuin lihas sen polttaa. Palaminen tapahtuu lihaksessa olevissa mitokondrioissa. Lihas käyttää glukogeenia, on kysymyksessä sitten nukkuessa kyljen kääntäminen tai maratonjuoksu.
Jos elimistöön annetaan enemmän energiaa kuin se kuluttaa, ylimäärä muuttuu rasvakudokseksi. Ruoan rasvat varastoituvat rasvakudokseksi, ja hiilarit varastoituvat rasvakudokseksi. Alkoholi ei muutu, sen polttaa maksa, mutta sen aikaa kun elimistössä on alkoholia, elimistö ei polta muuta energiaa. Se jää sillä kertaa käyttämättä.
Lihaksessa on varastoituneena glukogeenia tietty määrä. Kun se vähenee, elimistö täyttää varastot uudelleen. Se voi tapahtua siten että elimistö muuttaa syödyn ravinnon heti glukogeeniksi (jos lihaksessa on ruoansulatusprosessin aikana vajausta) ja täyttää lihaksen varastot, ja ylimenevä ravinnon energiaosuus muuttuu rasvakudokseksi. Jos lihas on "täynnä" kaikki syöty varastoituu rasvaksi.
Kohonnut glukogeenin kulutus, tai oikeammin sen vajaus lihaksessa (lisääntyneen lihastyön tuloksena) antaa signaalin elimistölle tehostaa rasvakudosten muuttamista glukogeeniksi. Se alkaa viimeistään puolen tunnin kuluttua, hyväkuntoisilla nopeammin, ja puolentoista-kahden tunnin kohtuullisen rasituksen jälkeen glukogeenivarastot lihaksessa ovat jotakuinkin loppu, silloin kaikki energia tulee rasvasta. Joka siis ennen käyttöä muuttuu glukogeeniksi.
Voimakkaan rasituksen aikana lihaksen glukogeenivarastot eivät ehdi täyttyä samaan tahtiin kun glukogeenia kuluu, lihas ns. tyhjennetään. Sen jälkeen se tankataan, ja se tapahtuu hiilaripitoisella ravinnolla, jonka elimistö pystyy nopeasti muuttamaan glukogeeniksi. Sen jälkeen lihaksessa on alkuperäistä suuremmat glukogeenivarastot, ja niiden uudelleen tyhjentäminen kestää niinikään kauemmin.
Kevyessä rasituksessa lihakseen tuotetaan koko ajan glukogeenia sitä mukaa kuin sitä kuluu, näin ollen kevyttä rasitusta voi pitää yllä tuntikausia. Riippuu ihmisen kunnosta, miten nopeasti elimistö pystyy rasvaa muuttamaan glukogeeniksi, ja sen mukaan määräytyy kunkin rasituksenkestokyky.
Erittäin kovassa rasituksessa, ns. anaerobisella alueella, palaminen lihaksessa on epätäydellistä. Minuutin voimakas rasitus anaerobisella alueella vastaa energiankulutukselta jopa 15-20 minuutin normaalivauhtista juoksua.
Tässä tämä pelkistettynä. Arkipäivän energian saannin kannalta sillä mitä syö ei ole suurta merkitystä, kunhan kaloreita on riittävästi mutta ei liikaa. Elimistön muut vaatimukset ravinnolta jääköön tässä huomiotta.
Elimistö polttaa kaiken sille tarjotun energian jos sille annetaan siihen mahdollisuus.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyvä, että puhutaan tästäkin.
Urheilen paljon ja aina pohdiskelen välillä, että voiko VHH-ruokavaliota noudattava harrastaa mitään liikuntaa? Olo voi olla aika vetämätön..
suoritustehoon, mä harrastan kehonrakennusta ja kun mulla on rasvanpoltto päällä olen ketoosissa, pitää muuttaa sarjojen painoja sellaiset 5-10 % pienemmiksi, tiedä sitten mitä vaikutusta on aerobiseen suoritukseen kun en itse sellaisia tee.
"Energiaravintoaineiden käyttö on paljon monimutkaisempaa kuin vanha koulukunta
väittää. Se mikä vaikuttaa rasvakudokseemme on insuliini. Mitä enemmän ja useammin
sallitaan insuliinin nousu päivän mittaan syömällä runsaasti hiilihydraatteja, sitä enemmän
muodostuu rasvakudosta. Kun syömme rasvaa ei muodostu mitään insuliinia ja rasvakudos
ei kasva, pikemminkin rasvakudos vähenee ja me laihdumme. Viljatuotteiden, perunan ja
makeisten syöminen pitää joko lopettaa kokonaan tai vähentää lähes minimiin, silloin ihminen voi hyvin. Liikunnalla ei juurikaan voi vaikuttaa painonhallintaan."
Lainaus on Christer Sundqvistin ravintouutisista.
Heti jutun alussa sanottiin että juttu ei kuulu sohvaperunoille. Se tarkoittaa mm. sinua.
Christer julkaiseee myös muita kuin omia mielipiteitään ja käsityksiä. Tuo on yksi sellainen. Christer tietää että liikunnalla on merkitystä painonhallinnassa, ja sen tietää kaikkki muutkin. Jotkut vaan haluavat kieltää sen syystä että liikunta ei sovi omaan pirtaan.
Olet irrottanut juttusi asiayhteydestä, tai juttu saattaa olla omaa keksintöäasi. Ties kuinka monasti olet itse ruikuttanut siitä että SINUN jorinoitasi on muka irrotettu asiayhteydestä, vaikka mukaan in liitetty linkki juttuusi. Mutta eihän se estä sinua tekemästä sitä mistä itse itket muille. Mutta mitäpä laiseltasi tuulihatulta voi muuta odottaakaan.
Sen verran jutussasi on mutkan totta, että insulliinin taipumus muodostaa rasvakudosta voimistuu jos insuliinin taso on pitkään alhainen. Eli jos VHH loppuu, rasvaa kertyy ihan silmissä.
Olen itse laihtunu vain laskemalla syömäni energian, siis protskut ja hiilarit, rasvan. Ja on paino laskenut. Kyllä elimistö kuluttaa sen minkä tarvii ja loput varastoituu rasvsksi. Jos on tarjontaa enemmän kuin kulutusta niin totta kai se jää elimistöön vararavinnoksi. Taisi Atkins itse kuolla sydäriin, rasvamaksansa kera.
kysymys on: jos laihdutan tavallisella ruokavaliolla suositusten mukaan, niin miksi en laihdu 1700 kalorilla, mutta jos karppailen niin voin syödä 2100 kaloria ja laihdun????? Hope so että joku osaa vastata!!! Se fitnessnainen ei osannut sanoa jolla ruokavalion teetin. Kilpailee vielä itsekkin, ruuat on "puntaroitu" ja syöty tasan sen ohjeen mukaan, en usko olevan ohjeissa vikaa ne on katottu jo moneen kertaan. Liikunnan määrä kokajan sama.
Tietämättä mikä on liikuntasi taso, heitän tämmöisen tähän.
Ensin ote jutusta. Koko jutun linkki tekstin lopussa.
"Ihmisillä, jotka eivät liiku, korkea insuliinin taso lisää rasvan muodostusta.------------------
-------------------------
-------------------------
-------------------------
On kuitenkin huomattavaa, että jos lopettaa VHH:n ja insuliinitaso nousee korkeammaksi, paino lähtee rakettimaiseen nousuun. VHH-dieetillä on huomattu taipumus tehostaa insuliinin kykyä lisätä rasvan muodostusta. Eli vaikka insuliinitaso on sama ihmisellä, joka syö ktl:n suositusten mukaisesti ja paino pysyy samana, aiheuttaa se VHH:n lopettaneessa lihomista juuri siksi että insuliinin kyky muodostaa rasvaa on kasvanut. Aikanaan se sitten tasoittuu kun aineenvaihdunta normalisoituu. Jos noudattaa suosituksia syömisen suhteen."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000654&posting=22000000024520519
kelle vastasit ja mitä vastasit...jotenkin rivien välistä olisin voinut kuvitella että mulle mutta et kai..
Kuitenkin ensin 1700 kalorin taviksella, EN LAIHTUNUT, aloitin vhh: ja 2100 kaloria JA LAIHDUIN vaikka kalorit nousi. Vhhta en sitten ole lopettanut vaan jatkanut samalla 4 v enkä ole lihonut vaikka syön kokoajan n 3000 kcal. Jos ei tavisella laihdu ja vhhlla laihtuu niin mikä merkitys liikunnan teholla on jos se on kerta kummassakin sama?? olipa se tehotonta tai tehokasta. Nyttemmin olen vielä vähentänyt liikuntaa vaan 3 päivälle vkossa entisen 6 sijaan.
Moniko painonvartijan noudattaja esim voi vetää maltillisella liikunnalla 3000 kaloria lihomatta?? Painan 70 kiloa.
mahtaa olla verenpaineen laita?
Tuo laittaa kyllä koko maailman järjestyksen fysiikan osalta uusiksi.
Jompi kumpi pitää sitten paikkansa:
Laihtuu vaikka syö enemmän: energian häviämättömyyden laki ei sitten pidäkään paikkaansa.
Lihot vaikka syöt vähemmän = energiaa tulee tyhjästä: sitten voit kehitää ikilikkujan.
kaloreiden nostaminenhan vhh:n aikana ja laihtuu ei ole mitenkään ihmeellistä vaan ihan normaalia. Insuliinin määrä ei ole korkea joten "varastointihormoonia" ei tule kehoon, niin varastointi on paljon vähäisempää. Kuten joku jo sanoi, emme ole moottoreitakoneita jotka toimivat opitimioloissa samallalailla vaan yksilöitä.