Epämääräisestä tapailuvaiheesta seurusteluun?

Olen tapaillut Suomi24:sta bongaamaani neitoa nyt kuukauden ajan. Edellinen pitkä suhde päättyi yli puoli vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen juuri deittaillut.

Olemme viettäneet aikaa pääosin minun luonani - jutelleet ja viettäneet öitäkin yhdessä. Tapailemme useita kertoja viikossa, mutta mitään sopimuksia seurustelusta ei ole tehty. Itse olisin jo valmis siirtymään seuraavaan vaiheeseen, mutta pelkään meneväni asioiden edelle, jos hän ei ajattele asiasta samoin. Itseäni hieman ärsyttää suhteen epämääräisyys, vaikka tässä omat hyvät puolet onkin. Kärsivällisyys ei enää tällä iällä riitä tähän jahkailuun ja kuukausien riutumiseen epävarmuuden sävyttämässä tutustumisvaiheessa.

Kysymys kuuluukin, että kannattaako minun odottaa naisen aloitetta asiassa vai ottaa riski ja kertoa mitä ajattelen asiasta? Miten homman voi hoitaa tekemättä itsestään pelleä? Sen verran olen aikanani suhteita sössinyt omaa hölmöyttäni, että ajattelin pelata tämän varman päälle.
52605
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

"Kysymys kuuluukin, että kannattaako minun odottaa naisen aloitetta asiassa vai ottaa riski ja kertoa mitä ajattelen asiasta?"

Jos aiot odottaa naisilta minkäänlaista aloitteellisuutta niin varaudu pitkään odotukseen xD LoLoLoL!!!!!1

Äänestä
  • Miksi et kysyisi, missä hänen mielestään mennään? Eihän tarvitse tuoda kovin voimallisesti esiin omia odotuksia;))

    Äänestä

  • Naisena ja naispuolisia kavereitani kuunnelleena tiedän, että mikäli nainen ei tee aloitetta, se johtuu lähinnä siitä, että miehet usein kuvittelevat naisen haluavan samantien sormuksen sormeensa, perheenlisäystä, rivitalonpätkän jne. Olen ymmärtänyt, että jo ajatuskin yli-innokkaasta naisesta on useimpien miesten mielestä todellinen turn-off, joten suuri osa "hiljaisista" naisista lienee vain varovaisia sano(mis)issaan.

    Äänestä

  • kertoja kirjoitti:

    Naisena ja naispuolisia kavereitani kuunnelleena tiedän, että mikäli nainen ei tee aloitetta, se johtuu lähinnä siitä, että miehet usein kuvittelevat naisen haluavan samantien sormuksen sormeensa, perheenlisäystä, rivitalonpätkän jne. Olen ymmärtänyt, että jo ajatuskin yli-innokkaasta naisesta on useimpien miesten mielestä todellinen turn-off, joten suuri osa "hiljaisista" naisista lienee vain varovaisia sano(mis)issaan.

    tähän kirjoittajaan. Niin paljon on meitä naisia varoiteltu yli-innokkuudesta ja niin moni on varmasti turpaan saanut hätiköityään että kaiketi daamikin haluaa pelata varman päälle. Ota ihmeessä puheeksi, vihjaa edes. Eläkä pelkää! :)

    Äänestä

  • Emmanuele kirjoitti:

    tähän kirjoittajaan. Niin paljon on meitä naisia varoiteltu yli-innokkuudesta ja niin moni on varmasti turpaan saanut hätiköityään että kaiketi daamikin haluaa pelata varman päälle. Ota ihmeessä puheeksi, vihjaa edes. Eläkä pelkää! :)

    Sanos muuta. Nytkin olen tilanteessa, että olen melkoisen ihastunut melko tuoreeseen miesystävääni. Oikeasti alkumetreiltä alkaen tuntui sellaiselta, etten ole ketään koskaan "ottanut näin vakavasti", tarkoitan etten ole tuntenut "tulleeni kotiin"...että tuon kanssa haluaisin todellakin elää vaikka loppuelämäni. Hänessä on paljon piirteitä ja asenteita, joita kunnioitan. Ja mielestäni kumppanin kunnioittaminen ja arvostaminen on yksi pitkän suhteen edellytyksistä.

    Mutta mutta. Vaikka mieleni tekisi kertoa suoraan hänelle ajatuksistani, en pysty siihen. Tiedän, että hän voi säikähtää (aikaisemmat kokemuksensa aiheuttavat varmasti varovaisuutta uuden suhteen muodostamisessa). Mutta toisaalta, jos kumpikaan ei kerro todellisista syvistä tunteistaan ja ajatuksistaan - mitä siitä tulee. Molemmat olemme ihastuneita, sen tiedän. Molemmat varmasti punnitsemme kaikkia asioita ja eihän kiirettä kannattaisikaan pitää. Tuntuu vaan niin IHANALTA mieheltä! Ei läheskään täydelliseltä, mutta sellaiselta, jonka toivoisin löytäväni siltä viereiseltä kiikkustuolilta...... :))

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


scotty83 kirjoitti:

Olen tapaillut Suomi24:sta bongaamaani neitoa nyt kuukauden ajan. Edellinen pitkä suhde päättyi yli puoli vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen juuri deittaillut.

Olemme viettäneet aikaa pääosin minun luonani - jutelleet ja viettäneet öitäkin yhdessä. Tapailemme useita kertoja viikossa, mutta mitään sopimuksia seurustelusta ei ole tehty. Itse olisin jo valmis siirtymään seuraavaan vaiheeseen, mutta pelkään meneväni asioiden edelle, jos hän ei ajattele asiasta samoin. Itseäni hieman ärsyttää suhteen epämääräisyys, vaikka tässä omat hyvät puolet onkin. Kärsivällisyys ei enää tällä iällä riitä tähän jahkailuun ja kuukausien riutumiseen epävarmuuden sävyttämässä tutustumisvaiheessa.

Kysymys kuuluukin, että kannattaako minun odottaa naisen aloitetta asiassa vai ottaa riski ja kertoa mitä ajattelen asiasta? Miten homman voi hoitaa tekemättä itsestään pelleä? Sen verran olen aikanani suhteita sössinyt omaa hölmöyttäni, että ajattelin pelata tämän varman päälle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu