Olin muutaman kuukauden suhteessa nuorempaan mieheen.Minulla tuli tunteet peliin aika pian.Uskon että näin oli myös toisella,mutta hän aina pakeni hiljaisuuteen.
Tiesin sen että hän surffaa netissä ja en edes halua tietää montako on ollu minun lisäksi,vaikka aina vannoi että ei ole muita pannu.
Nyt minulla tuli mitta täyteen kun mies oli
muuttanut ilmoitusta suuntaan että seuraa haetaan tosissaan,ei mitään pysyvää kai.Pientä hupia?
Koen että olen ollu"opettaja" ja hän on nyt valmis kokeilemaan taitojaan muihin.
On parempi että en tapaa häntä enää,enkä usko että hän sitä haluaakaan.Vaikeaa on tässä saada sammumaan rakkaus häntä kohtaan.Se tulee viemään aikaa,monet itkut ja kännit,purkkikaupalla rauhoittavia.Sattuu niin saakelin kovin.
Kun suljen silmät muistan sen että aina kun tapaamme monen viikon eron jälkeen,kuinka vaan yksi halaus riittää,suudelma,kädet jotka liukuvat pitkin selkää...annan anteeksi sen että hän ei pidä yhteyttä.
Voi kuinka kaipaan niitä silmiä,kauniita huulia,kasvojen piirteitä.Hänen lämmintä, alastonta, kiihottavaa ihoa.
Sitä värähdystä kun suutelen häntä kaulalle,rintakehää pitkin kylkiin ja siitä alemmas lantiolle,vatsalle,reisien sisäpinnalle.
Hän piti myös siitä kun kuljetin kieltäni pitkin selkää ja suutelin niskaa.
en voi tehdä tällaista vähään aikaan kenellekkään,nyt itken pelkästä ajatuksesta että niin pitäisi tehdä.En pysty siihen.
En pysty enää jatkamaan,en erota enää näppäimiä.Minua itkettää ja sattuu.
Tiesin sen että hän surffaa netissä ja en edes halua tietää montako on ollu minun lisäksi,vaikka aina vannoi että ei ole muita pannu.
Nyt minulla tuli mitta täyteen kun mies oli
muuttanut ilmoitusta suuntaan että seuraa haetaan tosissaan,ei mitään pysyvää kai.Pientä hupia?
Koen että olen ollu"opettaja" ja hän on nyt valmis kokeilemaan taitojaan muihin.
On parempi että en tapaa häntä enää,enkä usko että hän sitä haluaakaan.Vaikeaa on tässä saada sammumaan rakkaus häntä kohtaan.Se tulee viemään aikaa,monet itkut ja kännit,purkkikaupalla rauhoittavia.Sattuu niin saakelin kovin.
Kun suljen silmät muistan sen että aina kun tapaamme monen viikon eron jälkeen,kuinka vaan yksi halaus riittää,suudelma,kädet jotka liukuvat pitkin selkää...annan anteeksi sen että hän ei pidä yhteyttä.
Voi kuinka kaipaan niitä silmiä,kauniita huulia,kasvojen piirteitä.Hänen lämmintä, alastonta, kiihottavaa ihoa.
Sitä värähdystä kun suutelen häntä kaulalle,rintakehää pitkin kylkiin ja siitä alemmas lantiolle,vatsalle,reisien sisäpinnalle.
Hän piti myös siitä kun kuljetin kieltäni pitkin selkää ja suutelin niskaa.
en voi tehdä tällaista vähään aikaan kenellekkään,nyt itken pelkästä ajatuksesta että niin pitäisi tehdä.En pysty siihen.
En pysty enää jatkamaan,en erota enää näppäimiä.Minua itkettää ja sattuu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kummempaa. Näinpä kannattaa katsoa pitkään kehen näppinsä sekoittaa, ettei ihan helpoimman kautta se ero tapahtuisi sitten. Mutta tuo sulla varmaan on keinoja kuitenkin unohtaa. Muistele vaikka niitä suhteen alkuajan tunteita että miksi rupesit kyseiseen suhteeseen. Nyt voit sitten katsella näitä aikasempia tuntemuksiasi ja miten toimit niitä kohti, sekä miettiä kompromissisia ratkaisuja jotka helpottaisivat oloa mutta ei johtaisi suoranaisesti samaan tilanteeseen. Eli pientä hiomista siinä mitä tekee kohdatessaan vastaavia tunteita ja pyrkiessään niitä tyydyttämään.
Oliko teillä isokin ikäero? Vanhako hän on, entä sinä? Ehkäpä se jotenkin koki, että olet liian vanha ja hän haluaa vaihtaa nuorempaan. Ajatteli ettei teistä voi mitään sen vakavampaa tulla. Söitkö niitä rauhoittavia ja joit alkoholia aika tavalla jo silloin kun te vielä olitte yhdessä? Meinaan siinäpä voisi olla yksi mahdollinen syy myös, että se pakeni. Missä te tapasitte?
Ikäeroa oli paljon,15 vuotta.Tiedän kyllä että siinä on se syy,yksi niistä.En ole sekakäyttäjä kuitenkaan,kuten arvelit.
Mies on ihan samassa veneessä,ottaa aika usein eikä lääkkeet ole vieraita et yhtälö on aika huono.Mutta rakastumista ei voi estää,se vaan tapahtuu.
Tiesin jo siinä vaiheessa kun näin kuvan netissä että tuon miehen takia vielä kärsin.Kun tapasimme ,ajattelin että se on menoa.Olisi pitänyt lopettaa se heti.Mutta kun rakastuu niin kai se on ihan luonnollista että haluaa jatkaa.
On tapahtunut paljon,monet oharit,olen antanu anteeksi sen kymmenen kertaa.Tiedän senkin että kun itse menee siihen, niin toinen luottaa että kyllä se sietää mitä vaan.
Et tää on hyvin pitkälti omaa syytäni.Tällä hetkellä olen niin rikki että heti aamusta alkaa itkettää ihan pienikin asia.Tai jos kävelen ulkona ja ajattelen että kohta tulee kesä,aurinko paistaa.Unohda jo hyvä ihminen,niin muistan sen
kuinka hän katsoi minua,ja kuinka se katse porautui suoraan sydämeen,halusin häntä ihan tajuttoman kovin.
Olen erittäin voimakkaasti seksin lumoissa ollut aina,ja nyt löytyi ihminen joka on tasan samanlainen.Kerran olimme molemmat niin hiestä märkänä että emme enää pysyneet toistemme päällä.
On vaikeaa unohtaa,niitä muistoja on niin paljon.Taidan tästä lähteä ulos,aurinkolasit päähän,että kukaan ei huomaa itkuisia silmiäni.Tuijotan usein rannalla kauas jonnekkin ja annan kyynelten tulla vaan.
Nyt joku sanoo että olet rakastunut vain seksiin,voi se niinkin olla.Mutta olimme sielunkumppanit,osasimme jutella,ja hyvin monta samanlaista kokemusta,pahoja asioita olemme käyneet läpi.Osasimme keskustella,kuunnella,olla läsnä,välittää.
Minulla on tunne että olin äiti,huora ja madonna.En tiedä,parempi on kun ei mieti enää.Parasta on keskittyä itsensä kokoamiseen,etsiä ne sirpaleet ja liimata ne kokoon.
Tämä on taas yksi arpi sydämessä,ei muuta.
Susta tulee mieleen joku 40-50 vuotias baariruusu, joka vetää viinaa ja lääkkeitä enemmän kuin lääkäri määrää. Masennut siitä, kun joku parikymppinen baarista bongattu jamppaa, ei haluakaan susta muuta, kuin "kokeilla vaan vanhaa". Kai se on vähän omakin vika, millaisia renttuja elämäänsä päästää.
Tuliko nyt hyvä mieli kun sait loukattua oikein kunnolla.Et osaa edes lukea,tää ei ollu mikään baarijuttu.
Ja turha on tänne mitään kirjoittaa aina jonkun pitää päästä sanomaan jotain ilkeää.
Et tiedä elämästäni yhtään mitään.Helppoa se ei ole ollu eikä tule olemaan.
Lämpimiä ajatuksia sinulle minulta kun itse olet siinä tilanteessa että lääkkeet tulee tutuksi sinullekin.
Koskaan ei voi tietää kuka putoaa ja mistä syystä, on niin helppo nauraa heikommille.Pilkka voi osua omaan nilkkaan.
olen rakastunut epätoivoisesti nuorempaan, mutta meillä ei ole ollut suhdetta. Kun luin juttusi, mietin onko vaan parempi, ettei ole...olisin nimittäin satuttanut melko varmasti itseni.
Mutta se ei pelaa, joka pelkää...nyt jo olen ahdingossa, vaikka olen vain omissa tunteissani kiinni.
Hän vain kiinnostaa minua, mutta miten sitten kävisi...
Mieti sitä, että hän oli ihana asia sun elämässä, aika kyllä parantaa haavat, vaikka sydän vuotaa nyt verta. Ja kohtaa jonkun, joka rakastaa sinua oikeasti:)
Enhän mä mitään loukannut. Kysyin vaan millainen olet. Fakta vaan on, että nämä nuoremmat miehet etsii vanhempia naisia, vaan kokeillakseen millaiselta se tuntuu. Sitten palaavat taas omanikäistensä pariin.
Varmasti minäkin joudun joskus jotain lääkkeitä käyttämään. Mutta nyt kun olen vähän päälle kolmekymppinen, niin tähän asti olen pärjännyt pelkillä aspiriineilla. Yritän pitää terveet elämäntavat. En juo alkoholia, en polta tupakkaa, syön terveellisesti ja liikun jonkin verran.
Juu, en tiedä mitään sun elämästä, enkä tule tietämäänkään, jos et itse siitä kerro.
Jos olet suht hyvännäköinen, niin ei kai sen uuden miehen löytäminen ole mikään ongelma.
Tsemppiä!