Ehkä vaikuttimeni suhtautua lisääntymiseen kielteisesti ovat olleet joillekuille jotenkin hämäriä, joten kerronpa nyt mikä on varsinainen syy miksi minä en ymmärrä enemmistön lisääntymishinkua:
Synnyt. Syöt ja kasvat. Lisäännyt. Lapsesi syö ja kasvaa ja lisääntyy. Ad infinitum. MUTTA MITÄ SITTEN?
Miksi olemme olemassa? Lisääntyäksemmekö???
Useimmat ihmiset kokevat tehneensä syvällisenkin löydön oppiessaan käyttämään alapäätään. Mutta sen syvemmälle itseensä - psyykeensä - he eivät sitten sukellakaan. Jos joku semmoista edes ehdottaisi, syttyy valtava vastalauseiden myrsky, koska yläpään käyttäminen on liian vaikeaa ja haastavaa!
Lajimme täyttää Maan kuin kaniinit, joita ei harvenna kukaan. Paitsi me itse, kun alamme sotia. Sitten teurastetaan niitä joka ovat hädintuskin aikuisia, niitä jotka naiset ovat hampaat irvessä synnyttäneet ja isät ylpeydellä (toivottavasti) kasvattaneet. Ja sotakin on monien mielestä ihan luonnollista. Esim. avaruustutkimukseen ei haluta laittaa taalan taalaa, kun nekin rahat tarvitaan sotimiseen.
Kuulun kaiketi siihen yhä hupenevaan ihmisjoukkoon joka arvostaa ihmisen HENGEN tuotteita ja toivoo että useampikin ihminen löytäisi itsestään muutakin kuin itsesäilytys- ja lajinsäilytysvietin. Nykyajan arvotyhjiössä kuitenkin syljetään tieteiden ja taiteiden silmille ja pyritään elämään kuin sika pellossa. Kaikki mulle heti. Mitään ei tarvitse itse, muuta kuin syödä, juoda ja naida. Ja tietysti tehdä sitä rahaa sitä varten.
Lapset koulussa pumpataan täyteen informaatiota joka valuu heistä ulos kuin vesi siivilästä heti kun kokeet on suoritettu. Ei heitäkään kukaan opeta tai yllytä todella kehittymään henkisesti.
Jos tähänkin tulee taas kusipäätä, paskahousua yms. vastineeksi, se on vain osoitus ihmiskunnan surullisesta tilasta tässäkin maassa. Ei minulla lapsia sinänsä ole mitään vastaan, mutta lisääntymiskeskeisyyttä kylläkin. Eihän se johda mihinkään että vain viemme pelkästään geenejämme eteenpäin. Pelkkä olemassaolo sinänsä ei ole tarpeeksi. Ei minulle. Haluan nähdä ja kokea enemmän, syvemmin, laajemmin. Toivottavasti vielä joku harvinainen toinen yksilö jossain myös!
Synnyt. Syöt ja kasvat. Lisäännyt. Lapsesi syö ja kasvaa ja lisääntyy. Ad infinitum. MUTTA MITÄ SITTEN?
Miksi olemme olemassa? Lisääntyäksemmekö???
Useimmat ihmiset kokevat tehneensä syvällisenkin löydön oppiessaan käyttämään alapäätään. Mutta sen syvemmälle itseensä - psyykeensä - he eivät sitten sukellakaan. Jos joku semmoista edes ehdottaisi, syttyy valtava vastalauseiden myrsky, koska yläpään käyttäminen on liian vaikeaa ja haastavaa!
Lajimme täyttää Maan kuin kaniinit, joita ei harvenna kukaan. Paitsi me itse, kun alamme sotia. Sitten teurastetaan niitä joka ovat hädintuskin aikuisia, niitä jotka naiset ovat hampaat irvessä synnyttäneet ja isät ylpeydellä (toivottavasti) kasvattaneet. Ja sotakin on monien mielestä ihan luonnollista. Esim. avaruustutkimukseen ei haluta laittaa taalan taalaa, kun nekin rahat tarvitaan sotimiseen.
Kuulun kaiketi siihen yhä hupenevaan ihmisjoukkoon joka arvostaa ihmisen HENGEN tuotteita ja toivoo että useampikin ihminen löytäisi itsestään muutakin kuin itsesäilytys- ja lajinsäilytysvietin. Nykyajan arvotyhjiössä kuitenkin syljetään tieteiden ja taiteiden silmille ja pyritään elämään kuin sika pellossa. Kaikki mulle heti. Mitään ei tarvitse itse, muuta kuin syödä, juoda ja naida. Ja tietysti tehdä sitä rahaa sitä varten.
Lapset koulussa pumpataan täyteen informaatiota joka valuu heistä ulos kuin vesi siivilästä heti kun kokeet on suoritettu. Ei heitäkään kukaan opeta tai yllytä todella kehittymään henkisesti.
Jos tähänkin tulee taas kusipäätä, paskahousua yms. vastineeksi, se on vain osoitus ihmiskunnan surullisesta tilasta tässäkin maassa. Ei minulla lapsia sinänsä ole mitään vastaan, mutta lisääntymiskeskeisyyttä kylläkin. Eihän se johda mihinkään että vain viemme pelkästään geenejämme eteenpäin. Pelkkä olemassaolo sinänsä ei ole tarpeeksi. Ei minulle. Haluan nähdä ja kokea enemmän, syvemmin, laajemmin. Toivottavasti vielä joku harvinainen toinen yksilö jossain myös!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kirjoituksesi oli hieno! Lohduttavaa luettavaa:) Haluaisin nauttia itse Elämästä enemmän, mutta tuntuu, että se on pelkkää töihin-nukkumaan-töihin-nukkumaan -oravanpyörää. (työnantajani voiton tavoittelemista!)
Eli Elän vain työpaikkaani varten (!), koska taloudellisesti en muuta voi. Tämäkin tietysti on itsekästä ajattelua, mutta usein tuntuu, että haluaisin pysähtyä miettimään Missä Menen?
Mitä Maailmalla Tapahtuu?
Bailaukseen ja lisääntymiseen en ota kantaa (pitkälti kanssasi samaa mieltä), mutta oman elämäni Laatua haluaisin parantaa. Miksen samalla myös toisten? Miten sen tekisin?
Hienoa, lohduttavaa luettavaa :) Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä.
Monasti jään miettimään, miksi oma elämäni on tätä: töihin, kotiin nukkumaan, töihin ...jne. (Työnantajani voiton tavoittelua!)
Haluaisin pysähtyä, mutten (taloudellisten syiden vuoksi pysty) Haluaisin pois oravanpyörästä, katsella maailmaa, nauttia, ennen kuin kaikki on ohi.
Haluaisin auttaa muitakin ihmisiä. Mitä todellisuudessa itse haluan tehdä. MITÄ MAAILMALLE KUULUU? Ja miten voisin itse
auttaa muita?
Bailaamisesta ja suvunjatkamisesta en kommentoi (mutta pitkälti kanssasi samaa mieltä)
Mukavaa viikonloppua!
Olemme täällä vain siksi, että lisääntyisimme. Mitään muuta syytä en ole keksinyt. Järjetöntähän tämä elämä on, mutta minkäs teet. Sen ajan voi tietysti käyttää muutenkin kuin pelkästään lisääntymällä.
Mielummin JOLLAIN muulla lailla !
Niin, miten voisi parantaa oman ja muiden elämän laatua? Missä ihmisten sielullinen arvo ja merkitys todella on? Ei ainakaan omassa navassa, vaikka sitä kuinka koittais vain peilien kautta vilkuilla. Olen minäkin pettynyt maallisuuteen.
Hyvä Tellervo,
kirjoitit mm. näin:
"Kuulun kaiketi siihen yhä hupenevaan ihmisjoukkoon joka arvostaa ihmisen HENGEN tuotteita ja toivoo että useampikin ihminen löytäisi itsestään muutakin kuin itsesäilytys- ja lajinsäilytysvietin. Nykyajan arvotyhjiössä kuitenkin syljetään tieteiden ja taiteiden silmille ja pyritään elämään kuin sika pellossa. Kaikki mulle heti. Mitään ei tarvitse itse, muuta kuin syödä, juoda ja naida. Ja tietysti tehdä sitä rahaa sitä varten.
Lapset koulussa pumpataan täyteen informaatiota joka valuu heistä ulos kuin vesi siivilästä heti kun kokeet on suoritettu. Ei heitäkään kukaan opeta tai yllytä todella kehittymään henkisesti."
Ihmisen ikä on rajallinen, korkeimmillaan n. 100 vuotta. Jos emme lisääntyisi, noiden hengentuotteidenkin olemassaolo vaarantuisi tuntuvasti. Kohta ei olisi ketään niitä tekemässä. Vastaus on: olemme olemassa, ja olleet jo ikiaikoja, kehitystä varten. Ja kehitystä ei ole, jollemme tuota uusia yksilöitä viemään eteenpäin niin teknistä kuin henkistäkin tutkimusta. Olet sitä mieltä, että lapset eivät opi koulussa mitään, mutta siinä olet väärässä. Aina löytyy niitäkin geeniyhdistelmiä, joiden tuotokset (lapset) saattavat tehdä juuri sen mullistavan keksinnön, oivalluksen, jolla tämän maailman kehitystä, ja niin, säilymistäkin tuetaan. Jos me täällä, ns. sivistysvaltioissa, olisimme päättäneet lakata lisääntymästä tyystin esim. parikymmentä vuotta sitten, oletko sitä mieltä, että maailmamme kehitys- ja sivitystaso oli sama kuin se on nyt? Epäilenpä. Tietysti ympäristölläkin on suuri vaikutus, ja varmasti myös kehitysmaista adoptoiduista lapsistakin löytyy näitä innovaattoreita, mutta vähemmän..Miksikö? Koska me täällä sivistysvaltioissa olemme ns. 'geenimanipuloituja' yksilöitä, meitä on koulutettu ja sivistetty paljon kauemmin kuin kehitysmaissa asuvia veljiämme ja sisariamme.
Meissä on varmasti, ihan kuin kaikissa muissakin lajeissa, vielä jäljellä lajinsäilytysvaisto, elikkä ihminen pyrkii kehittymään ja kehittämään myös ympäristöään niin, että lajin säilymisellä on parhaat mahdolliset edellytykset.
Olet myös sitä mieltä, että meitä on tällä maapallolla jo liikaa. Eikö siis sotä kuulu tämän ajattelumallin mukaisesti hyviin asioihin, elikkä pyrimme epäluonnolliseen harvennukseen taataksemme jäljellä oleville yksilöille paremat elinmahdollisuudet?
Puhut myös tutkimuksesta, ja siihen uhratuista (tai sinun tapauksessasi uhraamattomista) varoista. Mainitsit erityisesti avaruustutkimuksen - haluaisitko kenties ihmiskunnan löytävän uuden asuinlähiön avaruudesta vaiko peräti maapallon ulkopuolista älyä vauhdittamaan kehitystä maapallolla. Joka tapauksessa, jos ei ole uusia veronmaksajia, ei ole myöskään pennin jetiä uusia verovaroja uhrattavaksi sen enempää tieteen kuin taiteenkaan tukemiseen.
Toisin sanoen, olen olemassa antaakseni oman pienen pienen panokseni ihmiskunnan kehitykselle ja jatkuvuudelle. Kukaties juuri meidän huushollissamme on kasvamassa se yksilö, joka tekee käänteentekevän keksinnön vaikkapa syövän tai aidsin parantamiseksi, kumoaa Mooren lain jollain paremmalla keksinnöllä, säveltää loistavan sinfonian, tai maalaa vaikkapa Mona Lisaan verrattavan taideteoksen? Kukaties...
ps. Sibelius, Beethoven, Hemingway vain muutaman harvan mainitakseni, elivät varsin värikästä elämää kukin - kuin siat pellossa...
Vastauksestasi tulee mieleen että olisiko sitten niin että ihmisen pitää tuottaa lukuisia jälkeläisiä jotta siinä laajassa tarjonnassa olisi edes muutama huippuyksilö joukossa. Ehkäpä niinkin!
Mutta siinä olen eri mieltä että muualta tuodut lapset olisivat huonompia oppijoita koska heidän vanhempansa eivät ole saaneet koulutusta. Pikkulapsen älykkyys ei ole kiinni hänen vanhempiensa oppineisuudesta. Myöskään geeneillä ei ole sellaista muistia, joka säilyttää ed. polvien luku- ja kirjoitustaidon yms. Päinvastoin pitäisikin nimenomaan tuoda kehnoissa oloissa elävien ihmisten lapsia tänne saamaan valistusta ennenkuin he altistuvat taudeille ja oman etnisen kulttuurinsa sairaille piirteille (esim. tyttöjen ympärileikkaus).
Avaruustutkimus on tiedettä, jonka tuoma ilo ja hyöty selviää vain sellaisille ihmisille joilla on elämässään muitakin kuin vain fyysisiä iloja. JOS avaruustutkimuksen avulla saataisiin lisää elintilaa, niin sittenhän se hyödyttäisi niitä laajoja massojakin jotka eivät kykene muuhun kuin lisääntymiseen. EN nimittäin usko että nollatilaan päästään, eli että ihmiset lopettaisivat eläimellistyyppisen lisääntymisensä aivan lähiaikoina.
Jos lääketiede kehittää keinot pidentää elinikää vuosisatoihin, tulee väistämättä eteen päätettäväksi aiommeko edelleenkin lisääntyä aivan päättömättömästi. Jos aiomme, silloin elintilaa avaruudesta todella tarvitaan.
Ovatko massat materiaalia huippuyksilöiden valmistamiseen? Tämä on ajatus joka varmasti häiritsee monia! Minuakin.
Hyvä Tellervo,
"Pikkulapsen älykkyys ei ole kiinni hänen vanhempiensa oppineisuudesta. Myöskään geeneillä ei ole sellaista muistia, joka säilyttää ed. polvien luku- ja kirjoitustaidon yms. Päinvastoin pitäisikin nimenomaan tuoda kehnoissa oloissa elävien ihmisten lapsia tänne saamaan valistusta ennenkuin he altistuvat taudeille ja oman etnisen kulttuurinsa sairaille piirteille (esim. tyttöjen ympärileikkaus). "
oletko nyt aivan varma tästä geeniväitteestäsi? Jos geeneissä ei ole mitään muistijälkiä, mitä mieltä geenimanipulaatiossa sitten olisi? Sattuman kauppaako, jossa toivotaan oikeiden ominaisuuksien vahingossa voimistuvan? Miksi musikaalisten vanhempien lapsilla on yleensä musikaalisempia jälkeläisiä kuin täysin rytmitajuttomilla? Kuinka kehitys on kehittynyt, jos mistään opitusta ei jää muistijälkeä mihinkään? Miksi lapsia pitää tuoda tänne saamaan valistusta, kun valistuksen voi viedä heidän luokseen? Ja nimenomaan niille vanhemmille, jotka sitä tarvitsevat enemmän?
"Avaruustutkimus on tiedettä, jonka tuoma ilo ja hyöty selviää vain sellaisille ihmisille joilla on elämässään muitakin kuin vain fyysisiä iloja"
Tarkoitatko näillä fyysisillä iloilla lapsentekemisen harjoittelua, hyvästä ruuasta tai viinistä nauttimista, omista kenties myös (hui kauhistus) fyysisistä harrasteista nauttimista? Minä nautin näistä kaikinsta, mutta eivät ne minua tylsistytä mitenkään niin, ettenkö voisi myös lukea esim. avaruustutkimuksesta tai muista tieteeseen/taiteeseen liittyvistä asioista tai käymästä taidenäyttelyssä/konsetissa/teatterissa. Eivät nämä kaksi eri puolta elämässä mitenkään sulje toisiaan pois. Ei tarvitse olla askeetti, voidakseen olla riittävän henkinen nauttiakseen myös aivoja harjoittavasta toiminnasta. Myöskään äitinä/isänä oleminen ei estä kumpaakaan näistä, toki hiukan karsii kaikkea lapsien ollessa aivan pieniä.
"EN nimittäin usko että nollatilaan päästään, eli että ihmiset lopettaisivat eläimellistyyppisen lisääntymisensä aivan lähiaikoina."
Kirjoitin jo aiemmin sinulle kaikille lajeille tyypillisestä tarpeesta lajinsäilymiseen. Olisitko Tellervo ollut tyytyväisempi, jos omat vanhempasi olisivat mieluummin harrastaneet vain henkisiä arvoja ja jättäneet lisääntymisen vähemmälle, jotta eivät täyttäisi muutenkin 'ylikansoitettua planeettaamme'
"ihmisen pitää tuottaa lukuisia jälkeläisiä jotta siinä laajassa tarjonnassa olisi edes muutama huippuyksilö joukossa. Ehkäpä niinkin!"
Kuuluiko Hitler esi-isiisi? Hänkin harrasti tämäntyyppistä lajinjalostusta? Useimmat vanhemmat ovat täysin tyytyväisiä omiin jälkeläisiinsä, vaikka nämä eivät 'huippuyksilöitä' olisikaan.
"Jos lääketiede kehittää keinot pidentää elinikää vuosisatoihin, tulee väistämättä eteen päätettäväksi aiommeko edelleenkin lisääntyä aivan päättömättömästi. Jos aiomme, silloin elintilaa avaruudesta todella tarvitaan."
Jos lääketiede kehittyy joskus noin pitkälle, niin ehkäpä myös muut tieteenalat kehittyvät samaa tahtia turvaten riittävästi elintilaa ja ravintoa kaikille. Älä pelkää Tellervo, myös sinulle riittää vielä tilaa tällä pallolla meidän sukupolvemme ajan!
Alan olla minäkin sitä mieltä Tellervo, että kysymykset joita pohdit, ovat aivan liian laajoja sinun yksioikoiseen ajattelumalliisi. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, mutta sinun maailmaasi tuntuu mahtuvan vain hyvin kapea-alaisia ongelmia ja kurjuutta.
Live a little! Korkkaa tänään se viinipullo ja maista vähän näitä fyysisiä iloja sinäkin!
Musikaalisuus saattaa olla sellainen ominaisuus joka siirtyy geneettisesti, sillä onhan se kuulemma samaa laatua kuin matemaattinen lahjakkuus. Mutta kuka sitten on päättänyt että kehitysmaiden ihmisissä EI ole älykkäitä yksilöitä, joista saattaisi tulla jotakin jos he pääsisivät otolliseen ympäristöön? Muistuttaisin että sinun mielestäsi näin EI ole. Sellaisen käsityksen ainakin sain aiemmasta jutustasi. Minun mielestäni kaikissa ihmis"roduissa" on sama potentiaali (jotain sisäsiittoista syrjäseudun yhdyskuntaa ehkä lukuunottamatta). Sikäli Hitleriä on turha vetää tähän, koska hän oli idiootti ja kuvitteli vain "arjalaisen rodun" olevan hyvä. Minun puolestani kaikki rodut saisi sekoittaa oikein kunnolla, jotta varmasti löytyy niitä kyvykkäitä YKSILÖITÄ. Se taas ei tarkoita sitä että vähemmän kyvyttömät pitää päästää päiviltä! Mutta paineita väestön harventamiseen tulee aina kun väkeä on liikaa.
Voi tietysti pohtia tuleeko ihmislaji tulevaisuudessa kehittymään siihen suuntaan että reviiritila pienenee. Esim. Japanissa ihmisten on pakko sietää jatkuvaa ahtautta ja fyysistä läheisyyttä, eivätkä he pilvin pimein tapa toisiaan. Perverssejä tosin heidän joukossaan riittää.
En aseta fyysisiä ja henkisiä iloja vastakkain, sillä kumpikin on tärkeää elämässä, jotta elämä olisi mielekästä. Epäilen vain että ihmiset eivät enää oikein edes ymmärrä henkisten eli aineettomien ilojen päälle.
Sähän voisit sekoittaa rotuja ja tehdä lapsen toisen rodun edustajan kanssa... :)
Hitlerhän oli tosi viisas periaatteessa, koska eipä moni niin montaa ihmistä saa puolellensa puhumalla eli taisi olla älyllisesti hyvinkin lahjakas, mutta käytti kykynsä todella väärin!
Lapsia ei voi ajatella materiana, jota tuotetaan tietty määrä. Lapsi on inhimillinen olento, jonka kehitykseen vaikuttuvat geenejä enemmän rakkaus, huolenpito ja ympäristö!!! Nuo asiat ovat eniten kohdallaan silloin, kun kysymys on omasta jälkeläisestä, luonnollisesti. Näin on luonto tarkoittanut ja niin sen pitää olla.
Päiväntasaajalta on järjetöntä tuoda pohjoiseen ihmismassoja: Ensiksikin Pohjoismaat ovat kuin hyttysen kakka verrattuna Afrikkaan. Emme pysty ratkaisemaan Afrikan tai Kiinan väestöongelmia mitenkään, vaikka kaikki Suomen lapset tuotaisiin ulkomailta. Ei vaikuttaisi edes promillen sadasosaa kokonaisuuteen suhteutettuna. Suomessa eläminen sitäpaitsi kuluttaa luonnonvaroja noin miljoona kertaa enemmän kuin Afrikassa. Täällä ei voi elää bambumajassa.
Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt yhtä asiaa sinun mielipiteissäsi. Miksi sinä koet, että lasten tekeminen veisi sinulta mahdollisuuden elää elämääsi ja kehittyä henkisesti. Olen kyllä tietoinen siitä, että tuttavapiirissäsi on vauvoista ja vauvankakoista lätiseviä naisia, ja kokemuksesi mukaan lapsia tehneet ihmiset ovat typeriä, mutta eihän sinusta sellaista tarvitsisi tulla. Tottakai kiinnostuksen kohteet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan, mutta ei kaikkien kohdalla tarvitse toteutua tuo sinun vihaamasi tilanne. Minun tuttavapiirissäni lapsen/lapsia tehneet miehet ja naiset ovat ainakin ihan fiksuja; käyvät töissä, harrastavat, matkustelevat, voivat hyvin ja kasvattavat jälkeläisiään. Sellainen minustakin tulee...
Koska en tee lapsia minulta ei mahdollisuuksia niiden takia puutu, mutta se mitä olen täällä pyrkinyt tuomaan esille oli aluksi se seikka että lapsia tekevät eivät hyväksyisi muillekaan mitään muuta uraa. Toiseksi toin esille tämän minulle tärkeimmän pointin eli että kukaan ei ole nykyään enää kiinnostunut mistään henkisestä.
Varmasti on ihmisiä jotka kykenevät yhdistämään laadun ja määrän tuottamisen elämässään, eli pyrkivät viemään eteenpäin ihmislajin parantamista uusien ihmisten synnyttämisen ohella. Ehkäpä he sitten ovat niitä sinun tuntemiasi fiksuja tyyppejä.
He taas jotka laittavat epäilemään että lapsenteko olisi heiltä saanut jäädä suorittamatta ovat niitä joista lähtee eniten ääntä yleisillä paikoilla... He ovat niitä MINÄ ja MINUN lapseni -ihmisiä joille millään muulla ei ole väliä kuin sillä että he saavat kaiken haluamansa maallisen hyvän. Semmoisia minä kavahdan ja inhoan. Mutta vihaanko? Tokkopa kuitenkaan. Syytä kai olisi, kun ajattelee esim. semmoista ammoista tilannetta että naapurin 2 poikaa heittelivät kivillä minua yli 10 v nuorempaa veljeäni ja yrittävät kusta päälle, ja näiden kakaroiden äiti tuli meille huutamaan että minun veljeni kiusaa hänen poikiaan. (Osani sain toki itsekin lapsena muiden lasten "älynväläyksistä".) Tämmöisistä tilanteista on kehittynyt se näkemykseni että naiset (ja nykyään miehetkään) eivät osaa nähdä pidemmälle kuin omien pentujensa parhaan puoleen. Itse olen sitä polvea jolle vielä teroitettiin oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä, joten minun on ollut vaikea ymmärtää ja hyväksyä sitä miten vuosi vuodelta lapsien annetaan käyttäytyä huonommin ja huonommin, ja vielä valehdellaan röyhkeästi, ja kaikessa ajetaan omaa etua.
Te jotka haluatte olla hyviä vanhempia, muistakaa olla koko ajan valppaina ja tarkastella kriittisesti myös omia tunteitanne ja näkemyksiänne.
mihin perustat väitteesi "lapsia tekevät eivät hyväksyisi muillekaan muuta uraa". Miten niin? Hyvänen aika. Ympärilläni on lapsettomia, joilla on ura (sellaisiakin joilla ei ole edes "uraa" vaan ammatti..)Ei heitä kukaan ole komentanut jäämään kotiin lapsia tekemään. Ja mitä jos olisikin? Heille voisi sanoa "hui hai höpönassut, minä kuljen valitsemallani tiellä". Oletko kokeillut? Ei kaikkea pidä ottaa niin VAKAVASTI. Elämä on silloin elettävämpää.
Mitenköhän kevyesti ne ovat tämän asian ottaneet, jotka ovat täällä nimitelleet jokaista kirjoittajaa joka on ilmaissut että elämässä voisi olla muutakin kuin lapset.
Ihmettelen minäkin miten ihmiset voivat riehaantua tulenpalavasti tuikituntemattomien kommenteista, jos niitä ei tarvitse joka päivä kuulla (eikä kukaan pakota lukemaan).
Sensijaan ne jotka vievät eteenpäin lisääntymisen onnea, jaksavat jankuttaa siitä joka päivä ahdistaen ihmisiä työpaikalla, kotonaan jne.
Sinähän tiedät, että elämälläsi on muuta merkitystä kuin lapset, se riittää. Muiden mielipiteet pitää jättää omaan arvoonsa ja olla välittämättä niistä sen kummemmin. Kaikenlaisia jankuttajia riittää kaikissa muissakin asioissa.
Tiedän lapsettomia, jotka jaksavat jankuttaa ja kadehtia Suomen perhepoliittisia etuja (mistäköhän johtuu, että yksikään perheellinen ei sitä tee :D?), kuten lapsilisät (vaikka ne ovat useissa Euroopan maissa korkeammat kuin Suomessa). Minua nyppii myös tuollainen käytös ja ilmaisen oman näkökantani asiasta niin sivistyneesti kuin osaan. Sen jälkeen puhutaan muista asioista.
Täällä netissä pillastutaan asiasta kuin asiasta. Siksi täällä onkin niin mielenkiintoista välillä seikkailla...
että tylsäähän tässä olisikin ollut, jos ei välillä olisi kiihkeää keskustelua täälläkin.
Itseäni ei häiritse jos valtio kohdentaa taloudellisia tukia ja palveluita lapsiperheille, se mitä eniten sitten näiltä perheiltä odotan että on lapset kasvatetaan ja heille opetetaan että muitakin ihmisiä on olemassa kuin me ja meidän lapset.
Noniin, tässähän tämä sitten varmaan olikin.
sinunkin vanhempasi olisivat olleet vähemmän lisääntymiskeskeisiä ja keskittyneet hengen tuotteisiin niin ei tarvitsisi meidänkään lukea noita sinun typeriä juttujasi
luulisi jo ihmisen tietävän että tasan eivät käy älynkään lahjat....ja usein ne vähä-älyisemmät lisääntyvät sitten enemmän,se heille suotakoon
kaikki eivät voi olla kaltaisiasi älyn jättiläisiä
on murheen karkoitus!
Sitä voi yrittää karkoittaa tekemällä lapsia tai/ja mielenkiintoista työtä, seikkailemalla kaukaisissa maissa, pelaamalla golfia, käymällä baarissa, löhöämällä... Keinoja on monia.
tarina on tosi!