Huono viikko..
Muutamana päivänä ruokasysteemit meni aivan pieleen ja tulos..... 600g eli viime viikon miinus tuli takaisin. Tietenkin harmittaa mutta koska tähän nousuun on nyt tietoinen ja selkeä syy niin ei kaada motivaatiota. Täysillä eteenpäin!
Muutamana päivänä ruokasysteemit meni aivan pieleen ja tulos..... 600g eli viime viikon miinus tuli takaisin. Tietenkin harmittaa mutta koska tähän nousuun on nyt tietoinen ja selkeä syy niin ei kaada motivaatiota. Täysillä eteenpäin!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Perhana, tietenkin tässä on käynyt näin, kun ei oo pariin viikkoon pystyny paljon lenkkeillä, kun oon sairastanut. :( Vauhti on muutenkin niin hidas, että kaikki takapakki tuntuu karmealle. Heti tulee sellanen luovuttamisen meininki. Tokikaan en luovuta, mutta eipä tuo mieli tosiaan korkealla ole. Toivottavasti muilla on mennyt paremmin! Iloista viikonloppua kaikesta huolimatta!
Aloitus ~72 kg
29.1. 71,6 kg (-0,4)
2.2. 70,2 kg (-1,4)
9.2. 70,0 kg (-0,2)
16.2. 70,2 kg ( 0,2)
23.2. 70,0 kg (-0,2)
2.3. 69,6 kg (-0,4)
9.3. ei punnitusta
16.3. 70,4 kg ( 0,8) :(
15.1 ~70 kg
28.1 67,7 kg
02.2 67,0 kg
09.2 66,2 kg
16.2 65,4 kg
23.2 63,6 kg
02.3 62,5 kg
09.3 63,0 kg
16.3 62,8 kg
Kyllä nyt on tää lairutus tyssähtäny tyystin. Yritän lenkkeillä vieläkin 30-40 km viikossa mutta en ole taas katsonut mitä suuhuni laitan. Esimerkkinä: keskiviikkona sipsipussi tunnissa siiderin kera. Turha siinä sitte marmattaa jos paino ei laske.
joo, on se yhtä paskaa, kun yhtäkkiä ei tapahdukaan mitään. olen silti sitä mieltä, että joskus pitää saada sikailla ja just syödä se sipsipussi. nyt hieman harmittaa kuitenkin,että tuli niitä kuorrutettuja pähkinöitä syötyä eilen... koko vk mennyt muuten hyvin. lauantaina koittaa totuus, kun on punnituspäivä,kääk.
Hei taas!
Tämmöistä täällä:
16.2. 67,4 kg
23.2. 67,1 kg (- 0,3 kg)
2.3. 66,1 kg (- 1,0 kg)
9.3. 66,3 kg ( 0,2 kg)
16.3. 66,1 kg (- 0,2 kg)
Paino senkun junnaa junnaamistaan. Tammikuussa lähti 2 kiloa ja helmikuussa 1 kilo. Maaliskuussa ei vielä mitään. Miten tää voi olla näin hankalaa, tää on ihan...sanonko mistä!
Viikon kärvistelin taas vajailla kaloreilla. Joka päivä kävin kävelylenkillä tai kahdella. Tanssimassa 2 kertaa, jumpalla ja kuntosalilla kerran.
Sen verran annoin jo periksi, että kävin ostamassa uudet farkut. Niitähän ei saanut ostaa, ennenkuin olen viime kesän mitoissa. No - ostin samankokoiset kuin viime kesäiset farkut, vähän tiukat tällä hetkellä. Mutta ajattelin, että niihin on mahduttava viikon kuluttua alkavalla Lapin matkalla. Joten tässä on varmaan otettava järeämmät aseet käyttöön viikoksi.
Mukavaa jatkoa laihdutuskumppaneille! Ei anneta periksi!
Tuloksena 0,6kg sitten viime punnituksen. Viime perjantaina jäi punnitus välistä Lapin reissun vuoksi. Vaikka lomalla tuli urheiltua ja ulkoiltua olan takaa nautin myös lomaruokaa ja juomaa reippaasti. Masentavaa:(
Aloituspaino oli siis 70,0 8.1.
15.1 68,2
22.1 68,6
29.1 68,1
2.2 67,0
9.2 66,4
16.2 66,9
23.2 66,2
2.3 65,7
9.3 Ei punnitusta
16.3 66,3
Kun pääsisin 65kg:n alarajoille niin olisin toooosi onnellinen. Siitä ei enää tarvitsisikaan pudottaa kuin pari kiloa. Vielä siis 3-4kg pudotettavana, pakko ryhdistäytyä että onnistun! Nyt loppui lomasyöminen ennen kuin masennun ihan kokonaan!
Tsemppiä kaikille viikonloppuun!
Oma saldo oli aamulla "vaivaiset" -300g. Eipä ole kehumista. Hieman meinaa ärsyttää, koska mitään lipsumista ei ollut ja olen polkenut pyörääkin tavallista enemmän sekä lisäksi aloitin käsipainojen kanssa yläkropan treenaamisen. Ei kai nyt sentään tässä ajassa ole ehtinyt lihasta kasvattaa, joka painaa enemmän, kuin läski? :)
Hieman huono viikko tainnut olla koko ONNISTUJAT porukalla, joka sivumennen sanottuna on kutistunut jäsenmäärältään, mutta onneksi mielialat ovat korkealla; periksi ei anneta! EI ME ANNETA PERIKSI!
Tässä on kaverit vielä viikkoja kesään ja muistakaa, joku kerta voi rysähtää alaspäin oikein kunnolla.
Hei!
Mitä luulette, pääsisikö vielä mukaan? Mikä mahtaa olla käytäntönne?
Mikäli huolitte vielä mukaan, tässä hieman infoa. Olen mies pääkäupunkiseudulta. Aloituspaino oli tammikuussa 94 kg, ja nyt vaaka näyttää 83,8 kg. Tavoitteena olisi päästä noin 75 kiloon kesään mennessä.
Tsemppiä kaikille!
Tervetuloa mukaan! Vaikka annanamia-74 on ketjun aloittaja, uskallan silti toivottaa sinut mukaan mahtavaan joukkoomme:)
Punnituspäivä on siis perjantai ja täällä kerromme oman tuloksen ja spekuloimme viikon tapahtumia ja väliin tuskailemme huonoa tulosta. Ja porukan kannustaminen ja tsemppaaminen on tärkeää!!!
Olet saanut jo hyvin painoa alas. Kerropa omat konstisi. Jos kiinnostaa meidän muiden stoorit, niin selaa taaksepäin, niin löydät viikottain tietoa meidän edistymisestämme.
Kaikki vaan joukolla mukaan tsemppaamaan toisiamme. Perjantaisin on aina totuuden hetki eli puntaripäivä.
Olet jo keventynyt ihan mukavasti ja saavutat tuolla menolla tavoitteesi helposti kesään mennessä. Minun tavoitteeni tammi-toukokuun aikana vaivaiset 6 kiloa, mutta kehnomman puoleisesti alkuvuosi mennyt. Tarkoitus oli laihduttaa suht sillä ruokavaliolla, minkä tulen sitten loppuelämäni pitämään. Ei siis mitään ihmedieettejä, en oikein usko niihin pitkän päälle. Mutta nyt on jo käväissyt mielessä, että pitäisikö kokeilla jotain sairaaladieettiä tai vastaavaa, jos vaikka muutaman kilon saisi vähän nopeammin pois. Saisi sitten potkua jatkaa. Harkitaan..harkitaan.
..mukaan kun tarkoitus on hyvä! Eli TERVETULOA! Tiedoksi vaan kaikille että mulle iski sitten aivan kamala kevätflunssa. Eli punnitusvi*******n jälkeen seuraava aihe on tää flunssa. (kiroaa) No, kun ruoka ei maistu niin ehkä painokin tippuu..tai sitten ei. Tsempillä kuitenkin vedetään. Kuinkahan paljon niistäminen kuluttaa kaloreita ;)? Hyvää viikkoa kaikille!
Kiitos, ja mukavaa, että otatte näin avosylein vastaan!
Uskon tosiaan, että saan painon putoamaan. Konsteina on liikunta sekä hyvä, terveellinen ruokavalio. Olen kasvissyöjä terveydellisistä ja eettisistä syistä, joten ruoka on suhteellisen terveellistä.
Ihmevinkki, johon todella uskon, on tämä: laihduta ja ole ylpeä onnistumisesta. Se onnistuu hyvin vaatteiden kautta. Siis, aina kun vaate on käynyt suureksi (kannattaa olla tiukka) vie kyseinen vaate esimerkiksi UFF:n tai Fidaan. Osta sen tilalle kirpputorilta uusi vaate.
Kannattaa myös ostaa kirpparilta joku ihana vaate, jota jemmaa, ja jonka antaa sitten palkinnoksi itselleen, kun on saavuttanut välipainon.
Tsemppiä tulevaksi viikoksi ja koita parantua, annanamia!
Mulla menee niin hermo.
Mun tekis niin mieli sipsejä ja kunnon mässyjä, ihan vaan itsesäälissä kieriskelyn takia.
Paino ei ole pudonnut yhtään, päinvastoin saattaa olla muutama gramma plussan puolella.
Lisäksi muutenkin on niin voimaton olo, kun ei näe tuloksia ollenkaan, ei tee mieli mennä edes lenkille, kun siitä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, en koskaan pääse tavoitteeseeni.
Olen säälittävin olento päällä maan. Ja kaiken lisäksi ylipainoinen.
Äh, turha sitä on itsesäälissä kieriskellä, omasta itsekurista kaikki on kiinni. Sellainen plussa kuitenkin minulle, etten mennyt tänään kauppaan ostamaan sipsejä, vaan tulin suorinta tietä kotiin. Jee!
Toivottavasti ensi viikolla paremmissa fiiliksissä!
Koita ajatella positiivisesti. Vaikka paino ei tippuisikaan, ole onnellinen, ettei ole tullut lisää tai on tullut vain vähän. Lenkille kannattaa aina mennä. Kunto nousee ja varsinkin mieli piristyy. Onneksi tänäänkin oli sen verran räntäsateessa taukoa, että jaksoin lähteä yli tunnin lenkille ja pulahdin samalla avannossa.
Hyvä ettet ostanut niitä sipsejä.
Kyllä tässä itselläkin on käynyt mielessä useasti, että heitän pyyhkeen kehään. Mutta kun kolme kiloa on pudonnut, pitää olla tarkkana, ettei ne tule takaisin.
Olet "hiilihydratisoinut" itseni täysin! Vatsani on aivan pallo! Mussutin sunnuntaina ja eilen kamalan määrän leipää ja pullaa. Nyt on kamala flunssa päällä ja ruoka ei oikein maistu. Kauhulla odotan perjantaita kun ei ole nyt mitään säännöllisyyttä tässä syömisessä.. Tässä olis niinkus kolme viikkoo pääsiäiseen.. Jos kaksi seuraavaa viikkoa vetäis tehotsempillä niin vois sit suoda pääsiäisenä itselleen munan tai pari.. Olis muuten kiva tietää mistä päin suomenmaata tää meidän porukka kirjoittelee.. Itse kirjoittelen etelä-hämeestä :)Tosin alunperin olen kyllä varsinais-suomen tyttöjä..
Kyllä se siitä. Itse söin koko viime viikonlopun Hermannia, sellaista ystävyyskakkua, johon tulee mm. suklaata ja pähkinöitä, ja olen vielä hengissä.
Pitää vaan ajatella positiivisesti, ainakaan et syönyt pussillista sipsejä tai suklaalevyä tms.
Tsemppiä vaan!
Itse kirjoittelen Joensuusta, ennen asuin Etelä-Savossa, muutamassakin paikassa...
Olipa jotenkin lohdullista lukea teidän muiden mietteitä ja tuntemuksia. Itselläni oli eilen todella syvä masennuskohtaus liittyen tähän laihdutus projektiin. Olin omasta mielestäni saanut liian vähän pois (liki 10 kg kuitenkin) vuoden alusta. Tunsin itseni epäonnistujaksi. Tuntui ettei kukaan voi olla minua surkeampi lauhduttaja.
Niin, tämä oli eilinen mielipiteeni ja tänään taas tajuan, että vitsi, liki 10 kg on ihan hyvä tulos. Tähän kai vaikuttaa se, että jotkut täällä kertovat hurjista pudotuksista, toistakymmentä kiloa vuoden alusta ja silleen. Toki, täytyy aina muistaa se, että täällähän voi kertoa mitä palturia tahansa ja muut uskovat, mutta ylipäätään luotan ihmisten puheisiin, enkä näe syytä, miksi pitäisi leveillä pudottamattomilla kiloilla.
Piti käydä oikein henkilökohtaisen terapeutin (aviomiehen) juttusilla, saadakseni järkeä päähän. Hän sai minut jälleen kerran uskomaan itseeni ja näkemään miten hyvää työtä olen jo tehnyt tähän mennessä eikä hän näe mitään syytä, miksi en onnistuisi jatkossakin.
Ehkä tähän ajatukseen vaikuttaa se, että mielessäni on tiettyjä ajankohtia (perhejuhlia), joihin haluaisin laitua tietyn määrän. Ajatus ei ole tietysti paras mahdollinen, mutta tavoitteita täytyy olla. Kun sitten eilen tajusin, etten ehdi ensimmäiseen välietappiin laihtua ehkä ihan sitä mitä asetin itselleni, masennuin. Tärkeintä on kuitenkin saada pitkässä juoksussa laihdutettua järkevästi, kuin joillakin "sairaaladieeteillä" lyhyessä ajassa muutama kilo. Ne tulevat taatusti takaisin kun palaa normaaliin syömisrytmiin. Nyt minulla on jopa mahdollisuus säilyttää nämä pudottamani kilot, koska pyrin muuttamaan syömistapani sellaisiksi, että voin pitää sen sellaisena. Ja ajatelkaa, kun pääsen tavoitteeseni, voin syödä tämän saman mitä nyt ja jopa enemmän, lihomatta. "Sairaaladieetistä" palaaminen siihen vanhaan lihottaa melko varmasti. Toki voitte olla vapaasti toista mieltä.
Tämä tyttö asustaa Länsi-Suomen läänissä, sen tarkemmin en kerro:)
Mutta tsempataan! Kyllä se tästä taas ja onneksi täällä on porukkaa, joka oikeasti ymmärtää miltä tuntuu, kun sortuu tai paino ei vain ole tippunut, vaikka kaikkensa on antanut!
Olen saanut painoni laskusuuntaan ja toivon että se näkyy perjantain punnituksessakin. Vaatteissa ainakin tuntuu suuri ero, vaikka pudotukseni on kiloissa täysin mitätöntä teidän saavutuksiinne verrattuna!
Maanantaina mieheni osti pussillisen suolatikkuja enkä voinut estää itseäni: söin noin puolet koko pussista! Mikä hirveä repsahdus, mutta periksi ei anneta! Muuten olen pysynyt kaidalla tiellä. Liikutainnostukseni sen kun lisääntyy, en osaa päättää alanko juoksemaan vai pyöräilemään. Pyöräily varmaan sopii paremmin kun on ollut ongelmia povien kanssa...
Asustelen muuten Pirkanmaalla:)
Minä asustelen täällä itärajalla, susia juoksentelee melkein pihalla. Meillä on kiva ilma täällä, puolipilvistä ja lämmintä. Oli kiva taas käydä lenkillä ja avannolla. Eilen piti paistaa ihanaa omenatorttua, kun harvinainen vieras sattui kylään. Tuli vähän herkuteltua. Saas nähdä mihinpäin se viisari perjantaina värähtää.
Ja nyt taas ulos nauttimaan auringosta. Mukavaa viikonjatkoa muille ympäri Suomea.
Oli ihan pakko kommentoida sun (oletettuun )kirjoitusvirheeseen. Suunnittelet pyöräilyä, koska on ollut ongelmia povien kanssa. Olisko kumminkin polvien kanssa? Kiitos makeista nauruista:)
Huomenna se totuus taas punnitaan!
Jestas, en edes huomannut!!! :D Hyvä että nauratti! Povi jaksaa poLvia paremmin, sillä painon pudotessa on pienentynyt kuppikokokin!