Voiko miehen "naismaku" muuttua?

Eikö kellään ole mitään sanottavaa? Onko siis edes teoriassa mahdollista, että mies, joka aina katselee ihan erityyppisiä naisia, olisi kiinnostunut tai kiinnostuisi musta, jos hiukan herättelisi?

ole aika yksilöllinen juttu, eli on vaikea sanoa kenenkään naismausta. Itsellä se voi muuttua useita kertoja korttelin matkalla.

Ihastumiseen kuuluu kyllä vähän muutakin kuin ulkonäkö ellei kyseessä ole joku "fetissi". Ole vaan oma itsesi, jos kaverilla on järki päässä niin aarteen aina huomaa...

"miehen kaikki seurustelusuhteet ovat olleet sekä ulkonäöltään että käytökseltään ja persoonaltaan kovin erilaisia minuun verrattuna."

Ehkäpä juuri siksi miehellä onkin ollut monta seurustelusuhdetta. Sinä voisit olla se viimeinen... ;)

"Pitkiä, hoikkia, vaaleita ja hieman "vaikeita" kaunottaria, minä taasen ihan normaalimittainen, muodokas ja tumma, luonteeltani enemmänkin äidillinen ja kiltti."

Jos olet kasvoiltasi yhtä kaunis kuin ne toiset, niin en näe mitään ongelmaa.

tai paremmin, oletpa samalla rehti itsellesi. On aika epatodennakoista etta maku muuttuisi, mutta on myos olemassa toinen vaihtoehto, jonka tien olen itse miehena mennyt.

Mulla oli vaalea, kaunis vaimoehdokas, joka osoittautui sitten tallaiseksi hankalaksi tapaukseksi joten se siita. Seuraava olikin sitten tumma ja erirotuinen, ja homma on toiminut tahan paivaan saakka hienosti. Nama kaksi verrattuna toisiinsa ovat henkisesti ja fyysisesti toistensa vastakohdat, enka ainakaan huonompaan vaihtanut, reilun kymmenen yhteisen vuoden kokemuksella.

Itselleni naisen ulkonako on merkittava asia, mutta makuskaala on laaja. Siispa, jos olet itse hyva tyyppi ihmisena, otat oletusarvoksi etta se on se asia joka sinussa hanta kiinnostaa, etka ole paa painuksissa ulkonakosi vuoksi, sille ei kovin paljoa voi tehda kotikonstein, joten joko kelpaat sellaisena kuin olet, tai sitten se tyyppi ei ollut sinun arvoisesi muutenkaan.

Ulkonäkööni olen ihan tyytyväinen, kauniiksikin tunnustaudun kun hieman yritän. ;) Ehkä suurin juttu tässä onkin kokonaisuus, kun vertaa minua hänen entisiinsä.

Toisinaan tuntuu, että mies olisi kiinnostunut (vaikka hän onkin sitä tyyppiä, että saa joka toisen naisen kuvittelemaan niin, ystävällinen ja ehkä hivenen flirtti) ja toisinaan taas kohteliaan viileä.

Ongelmaksi muodotuu myöskin aloitteen tekeminen, sillä asumme eri paikkakunnilla parin tunnin ajomatkan päässä toisistamme ja mitään tekosyitä tavata ei tällä hetkellä oikeastaan ole, olisi vaan pakko kysyä suoraan, kiinnostaako. Olen tutustunut tähän kaveriin työkaverini kautta ja työasiaoissa tavallaan ollaan oltu tekemisissäkin. Sattumalta olen pakon sanelemana kerran viime syksynä jäänyt hänen luokseen yöksikin (auto illalla kotiinpäin lähtiessä epäkunnossa), jolloin meillä oli hyvä keskustelu, juteltiin lähinnä minun parisuhdeongelmistani ja kaikesta aika luottamuksellisesta. Tuolloin hän toivoi vilpittömästi, että saisimme mieheni kanssa suhteen kuntoon, mitä ei sitten kyllä tapahtunut.

Ollaan tässä kevään mittaan puhuttu, että kunhan hän saa muutettua, kutsuu minut ja kaverini kylään. En tiedä, onko tuo ollut vain kohteliaisuutta tms...Joka tapauksessa viime viikollakin hän olisi tullut työasioissa luonani käymään ("jotta - hänen sanojensa mukaan - saadaan tämäkin asia pois päiväjärjestyksestä") mutta asia osoittautui turhaksi, joten jätettiin treffaamatta. Tässäkin kolmas osapuoli, työkaverini vesitti tilanteen, kun homma olisi liittynyt eniten häneen (tavarantoimitus). Hän oli sitten työkaverilleni sanonut, että "tulette sitten käymään, kun teille sopii". Pahus, kun en tiedä miten pitäisi suhtautua. Periaatteessa miksi mies edes oli minuun yhteydessä enemmänkin kaverini asioiden tiimoilta jos häntä ei kiinnostaisi tavata?

Pitäisikö vaan pistää viestiä, että olis kyllä kiva nähdä, tms.? Olen kyllä joka kerta kun ollaan viime aikoina oltu tekemisisssä, mielestäni ilmaissut kiinnostukseni tavata ihan muissakin merkeissä kuin työasioissa. Musta jotenkin tuntuu kuin hänkin odottaisi että saisi jonkun tekosyyn tavata.

otus, joka ei tiedä itsekään omaa makuansa vaikka luulee tietävänsä. Itse luulin pitäväni eniten tummat pitkät hiukset omaavista naisista, mutta meninkin totaalisen sekaisin punatukkaisesta ja lyhythiuksisesta.

Kyse ei ole tietyistä ominaisuuksista, vaan siitä, miten ominaisuudet toimivat yhdessä. Kyseessä on koko paketti. Paketti on enemmän kuin osiensa summa. Itse en aseta enää itselleni mitään ihanteita, kun joku aivan toisenlainen täti murskaa ne kuitenkin. Jos se iskee, niin se iskee :)

Kaikiklle vastanneille vaan tiedoksi, että pullat on nyt hyvuin uunissa ja asia ratkesi parhain päin. Olikin "salaa" myös minusta kiinnostunut. ;)