Ajotilanne

Ajolähtö syntyy kun kaikilla pesillä on juoksija ja "PALLO IRTOAA LUKKARIN KÄDESTÄ ENSIMMÄISEEN LYÖNTIVUOROISELLE LYÖJÄLLE TARKOITETTUUN SYÖTTÖÖN". Siis, jos esim 2 pesältä tulee ns. kärpänen ennen ensimmäistäkään syöttöä, ei ajolähtöä ole koskaan syntynytkään, vaan on normaali 1-3 tilanne. Jos kärpänen syntyy 1.syötön (vaikkapa väärän) jälkeen on ajolähtö syntynyt.

Ajolähtö päättyy, kun JOKAINEN juoksija on saanut turvan seuraavalta pesältä, lopullisesti haavoittunut tai palanut. Tämän lisäksi ajolähtö raukeaa viimeisen lyönnin ollessa laiton tai lukkarin syöttäessä seuraavalle lyöjälle ( muutama erikoistilanne, joihin nyt en puutu). Lyöjän muututtua juoksijaksi on jokainen juoksija turvassa pesässään (siis jos ei etene) siihen saakka kunnes seuraava juoksija saapuu pesälle (turva vain viimeksi tulleella) tai pallo saapuu ko. pesässä olevan u-pelaajan haltuun.

Siis, kun ajolähtö on kerran syntynyt on kaikilla juoksijoilla vaihtopakko kyseisen lyöjän lyöntivuoron aikana. Sillä, missä järjestyksessä pesät tyhjenevät ei ole merkitystä. Vaihtopakko voi siis päättyä eri juoksijoilta eri aikaan. Selvensiköhän tämä yhtään?

Jos on ajölähto ja ykköseltä juoksija etenee kakkoselle, mutta kakkosella olija ei liiku niin eikös kakkospesällä ollut pala. Joten tilanne muuttuu 2-3 tilanteeksi, eli on takatilanne. Lyöjällä vielä kaksi lyöntiä. Näiden lyöntien aikana ei tarvitse liikkua takapesillä, koska ajolähtö on jo rauennut, kun kakkosella ollut on palanut. Voin olla väärässä, mutta tilanne on ainakin aina näin tuomittu kun olen seurannut pelejä.

pesis kirjoitti:

Jos on ajölähto ja ykköseltä juoksija etenee kakkoselle, mutta kakkosella olija ei liiku niin eikös kakkospesällä ollut pala. Joten tilanne muuttuu 2-3 tilanteeksi, eli on takatilanne. Lyöjällä vielä kaksi lyöntiä. Näiden lyöntien aikana ei tarvitse liikkua takapesillä, koska ajolähtö on jo rauennut, kun kakkosella ollut on palanut. Voin olla väärässä, mutta tilanne on ainakin aina näin tuomittu kun olen seurannut pelejä.

Lue lisää

Ajolähdössä on selvä sääntö. JOKAISEN juoksijan on edettävä vähintään yksi pesänväli lähtötilanteesta eteenpäin kyseisen lyöjän lyöntivuoron aikana (tai käytännössä välittömästi sen jälkeen). Jos ulkojoukkue jättää kolmoselle jääneen polttamatta, se on sen oma moka.
Jos viimeinen lyönti on laiton, ajo raukeaa, ja seuraavalle lyöjälle tilanne määritellään voimassa olevan tilanteen mukaan. Eli ajolähtö ei tuossa "pesiksen" mainitsemassa tilanteessa siirry seuraavalle lyöjälle, vaan tällä normaali 2-3 (eli taka-)tilanne.
Säännöissähän joskus virheellisesti mainitaan, että viimeisen lyönnin ollessa laiton ajolähtö (AINA) siirtyy seuraavalle lyöjälle. Näin käy vain silloin, kun pesät pysyvät täysinä.

Eteneminen ajotilanteessa

40 § Ajotilanne syntyy, kun kaikilla kenttäpesillä on juoksija ja lukkari syöttää
lyöntivuoroiselle pelaajalle ensimmäisen syötön.

Ajotilanteessa on vaihtopakko, eli jokaisen juoksijan on päästävä turvaan seuraavalle
pesälle tai päästävä lopulliseen ratkaisuun.

Vaihtopakon alainen pelaaja on turvassa pesällään, kun lyöjällä on lyöntejä jäljellä.
Lyöjän muututtua lopullisesti juoksijaksi vaihtopakon alainen pelaaja menettää
pesäturvansa pallon tullessa pesällä olevan ulkopelaajan haltuun.

Jos lyöjän viimeinen lyönti on laiton, vaihtopakko raukeaa.

Mikäli lyöjä tekee lyöntinsä tahallisesti laittomaksi hudin jälkeen, tilanne tuomitaan
kuten estäminen. Jos kentällä olevat etenijät eivät etene, vaihtopakko raukeaa ja
ajolähtö siirtyy seuraavalle lyöjälle. Mikäli etenijöitä on edennyt, sovelletaan heihin
vaihtopakkosääntöä, eli heidät voidaan polttaa, palauttaa tai mitätöidä eteneminen. Jos
kyseinen tilanne tapahtuu kolmannella lyönnillä, vaihtopakko on voimassa.

- Tässä mukana myös tuo erikoinen estämistilanne. Kyllähän säännön pitäisi selvä olla, mutta hieman aivotyötä sen sisäistäminen vaatii. Kaikesta kiehtovuudestaan huolimatta, itse olen esittänyt, että ajolähdöstä poistettaisiin tuo "erityisasema" ja se rinnastettaisiin muihin vaihtotilanteisiin. Nimenomaan, että sääntö näyttää olevan vaikeaselkoinen yleisölle, pelaajille ja osittain myös tuomareille.

No on kyllä todella! Tuon kaiken kun joutuu siinä kovan paineen alla pelin tuoksinassa sisäistämään niin kyllä minusta on hyvin perusteltua sanoa pesäpalloa älymiesten peliksi. Potkupalloilijoilla esimerkiksi ei ole muuta murhetta kuin varoa ettei lankea paitsioansaan. Ai niin ja sitten pitää muistaa jäädä kieriskelemään kentälle jos joku vastustaja kulkee metrin päästä ohi eikä tuomari näe.

interesting thing kirjoitti:

No on kyllä todella! Tuon kaiken kun joutuu siinä kovan paineen alla pelin tuoksinassa sisäistämään niin kyllä minusta on hyvin perusteltua sanoa pesäpalloa älymiesten peliksi. Potkupalloilijoilla esimerkiksi ei ole muuta murhetta kuin varoa ettei lankea paitsioansaan. Ai niin ja sitten pitää muistaa jäädä kieriskelemään kentälle jos joku vastustaja kulkee metrin päästä ohi eikä tuomari näe.

Lue lisää

Käytännössähän näitä tilanteita tulee hyvin harvoin ja yleensä pelaajat eivät pelaa tilanteita loppuun ja usein tuomaritkin ottavat hieman ennakkoa tuomioissaan varsinkin superin peleissä (joka on toisaalta ikävää, koska katsojille jotkut sääntökohdat jäävät epäselviksi ja joku VAIHTOPAKKO käsitetään hieman eritavalla, kuin se on tarkoitettu, elikkä se rinnastetaan pitkälti Baseballin pakkopeli tilanteeseen, joskaan ei tietoisesti, koska monikaan pesiksen katsoja ei ole baseballia nähnytkään).

joo mutta jos pelaaja jää kakkoselle kopin aikana ajolähdössä eikä etene kolmoselle niin siitähän tulee palo heti kun heitetään pallo kolmoselle sillä ajo lähdössähän on etenemis pak

pesis kirjoitti:

joo mutta jos pelaaja jää kakkoselle kopin aikana ajolähdössä eikä etene kolmoselle niin siitähän tulee palo heti kun heitetään pallo kolmoselle sillä ajo lähdössähän on etenemis pak

Lue lisää

Juuri tässä kohdassa pelaajat ja joskus tuomaritkin "oikaisevat". Kuten säännöissä on, pelaaja on turvassa kunnes pallo toimitetaan ko. pesään. Siis kakkosella oleva pelaaja on ensiksi AJETTAVA (tästä tilanteen nimitys) pois kakkospesän turvasta toimittamalla pallo sinne. Kolmospesälle pallon toimittaminen ei riitä, jos pelaaja pysyy kakkospesällä ja säilyttää turvan siellä.

Tuo vaihto- tai etenemispakkohan ovat sinällään ihan uusia sanontoja. Ei mitään sellaisia oikeasti ole olemassakaan (automaattisesti).

vessix kirjoitti:

Juuri tässä kohdassa pelaajat ja joskus tuomaritkin "oikaisevat". Kuten säännöissä on, pelaaja on turvassa kunnes pallo toimitetaan ko. pesään. Siis kakkosella oleva pelaaja on ensiksi AJETTAVA (tästä tilanteen nimitys) pois kakkospesän turvasta toimittamalla pallo sinne. Kolmospesälle pallon toimittaminen ei riitä, jos pelaaja pysyy kakkospesällä ja säilyttää turvan siellä.

Tuo vaihto- tai etenemispakkohan ovat sinällään ihan uusia sanontoja. Ei mitään sellaisia oikeasti ole olemassakaan (automaattisesti).

Lue lisää

Ihmettelen sitten vaan jos sitä ei ole olemassa jos se oli itä lännessäkin jossa pelasin. C ikäisten.

pesis kirjoitti:

Ihmettelen sitten vaan jos sitä ei ole olemassa jos se oli itä lännessäkin jossa pelasin. C ikäisten.

Sehän se valitettavaa onkin, ettei sarjapeleissä ja arvo-otteluissakaan sääntöjä noudateta kirjaimellisesti. Siksi ihmetyttää joidenkin sääntöjen olemassa olo. Jos ne liian vaikeita ovat, niin pitäisi saman tien poistaa sääntökirjasta. En voi mennä sanomaan, kun en ole kyseistä tilannetta Itä-Lännessä nähnyt, että miten se meni, mutta hyvin yleistä sen väärin tuomitseminen (tai ennakoiminen, harvoin se onneksi lopputulokseen vaikuttaa, tai eihän sitä koskaan tiedä).

Kaikkein nuorimmilla junioreilla (tenavat) on erikoissääntö, että kolmosella oleva etenijä tulee turvattomaksi samalla hetkellä kun lyöjästä tulee LOPULLISESTI juoksija (lyö kolmannen, on kopilla irti, palaa jne...). Mutta tämä vain näissä ikäluokissa ja VAIN kolmospesällä.

Mikäli VAIHTOPAKKO olisi automaattinen ajolähdössä tilanne menisi usein näin: 2 palolla kärki etenisi kotiin - välilyönti ja ulkojoukkue toimittaisi pallon joko kakkos- tai kolmospesälle. Ei olisi mitään merkitystä irtoaako juoksijat ykköseltä vai kakkoselta, jos he ilman muuta palaisivat vaihtopakon takia. Nyt he voivat pesillä pysyen viivyttää 3.palon syntymistä sen aikaa, että juoksu ennättää valmiiksi. Ainoastaan LYÖJÄ menettää välittömästi kotipesäturvan lyötyään kolmannen lyöntinsä. Siksi usein pallo heitetään ykköselle eikä kotipesään (lyhempi heittomatka - varmempi palo).

vessix kirjoitti:

Sehän se valitettavaa onkin, ettei sarjapeleissä ja arvo-otteluissakaan sääntöjä noudateta kirjaimellisesti. Siksi ihmetyttää joidenkin sääntöjen olemassa olo. Jos ne liian vaikeita ovat, niin pitäisi saman tien poistaa sääntökirjasta. En voi mennä sanomaan, kun en ole kyseistä tilannetta Itä-Lännessä nähnyt, että miten se meni, mutta hyvin yleistä sen väärin tuomitseminen (tai ennakoiminen, harvoin se onneksi lopputulokseen vaikuttaa, tai eihän sitä koskaan tiedä).

Kaikkein nuorimmilla junioreilla (tenavat) on erikoissääntö, että kolmosella oleva etenijä tulee turvattomaksi samalla hetkellä kun lyöjästä tulee LOPULLISESTI juoksija (lyö kolmannen, on kopilla irti, palaa jne...). Mutta tämä vain näissä ikäluokissa ja VAIN kolmospesällä.

Mikäli VAIHTOPAKKO olisi automaattinen ajolähdössä tilanne menisi usein näin: 2 palolla kärki etenisi kotiin - välilyönti ja ulkojoukkue toimittaisi pallon joko kakkos- tai kolmospesälle. Ei olisi mitään merkitystä irtoaako juoksijat ykköseltä vai kakkoselta, jos he ilman muuta palaisivat vaihtopakon takia. Nyt he voivat pesillä pysyen viivyttää 3.palon syntymistä sen aikaa, että juoksu ennättää valmiiksi. Ainoastaan LYÖJÄ menettää välittömästi kotipesäturvan lyötyään kolmannen lyöntinsä. Siksi usein pallo heitetään ykköselle eikä kotipesään (lyhempi heittomatka - varmempi palo).

Lue lisää

Ajotilanne syntyy, kun kaikilla kenttäpesillä on juoksija ja lukkari syöttää
lyöntivuoroiselle pelaajalle ensimmäisen syötön.

Ajotilanteessa on vaihtopakko, eli jokaisen juoksijan on päästävä turvaan seuraavalle
pesälle tai päästävä lopulliseen ratkaisuun.

Vaihtopakon alainen pelaaja on turvassa pesällään, kun lyöjällä on lyöntejä jäljellä.
Lyöjän muututtua lopullisesti juoksijaksi vaihtopakon alainen pelaaja menettää
pesäturvansa pallon tullessa pesällä olevan ulkopelaajan haltuun.

vessix kirjoitti:

Sehän se valitettavaa onkin, ettei sarjapeleissä ja arvo-otteluissakaan sääntöjä noudateta kirjaimellisesti. Siksi ihmetyttää joidenkin sääntöjen olemassa olo. Jos ne liian vaikeita ovat, niin pitäisi saman tien poistaa sääntökirjasta. En voi mennä sanomaan, kun en ole kyseistä tilannetta Itä-Lännessä nähnyt, että miten se meni, mutta hyvin yleistä sen väärin tuomitseminen (tai ennakoiminen, harvoin se onneksi lopputulokseen vaikuttaa, tai eihän sitä koskaan tiedä).

Kaikkein nuorimmilla junioreilla (tenavat) on erikoissääntö, että kolmosella oleva etenijä tulee turvattomaksi samalla hetkellä kun lyöjästä tulee LOPULLISESTI juoksija (lyö kolmannen, on kopilla irti, palaa jne...). Mutta tämä vain näissä ikäluokissa ja VAIN kolmospesällä.

Mikäli VAIHTOPAKKO olisi automaattinen ajolähdössä tilanne menisi usein näin: 2 palolla kärki etenisi kotiin - välilyönti ja ulkojoukkue toimittaisi pallon joko kakkos- tai kolmospesälle. Ei olisi mitään merkitystä irtoaako juoksijat ykköseltä vai kakkoselta, jos he ilman muuta palaisivat vaihtopakon takia. Nyt he voivat pesillä pysyen viivyttää 3.palon syntymistä sen aikaa, että juoksu ennättää valmiiksi. Ainoastaan LYÖJÄ menettää välittömästi kotipesäturvan lyötyään kolmannen lyöntinsä. Siksi usein pallo heitetään ykköselle eikä kotipesään (lyhempi heittomatka - varmempi palo).

Lue lisää

Joo nyt tajusin mitä tarkoitit tuolla edellisellä viestillä eli lyöjä jää kotipesään niin 1 ja 2 pesillä olevilla ei ole etenemis pakkoa eli kotia ja ykköselle pystyy vain polttamaan.

pesis kirjoitti:

Joo nyt tajusin mitä tarkoitit tuolla edellisellä viestillä eli lyöjä jää kotipesään niin 1 ja 2 pesillä olevilla ei ole etenemis pakkoa eli kotia ja ykköselle pystyy vain polttamaan.

Lue lisää

Näin juuri se menee... On kuitenkin vielä pieniä yksityiskohtia:

- Nopea heitto kakkoselle (juoksija menettää pesäturvan) ja kosketus pallolla juoksijaan, joka EI YRITÄKÄÄN lähteä etenemään (seuraa esimerkiksi kotiin juoksevaa etenijää eikä palloa). Jos näin syntyy 3.palo ennen juoksua, sitä ei synny (siis juoksua). ETENEVÄÄ juoksijaa ei nykysäännöillä saa pallolla koskettaen polttaa.

- Pallo kakkoselle. Jos juoksija ykköspesältä irtoaa, tai LYÖJÄ tulee ykköspesälle (tehden siellä olevan turvattomaksi) ennen kuin juoksija on kotona. 3. palo eikä juoksua.

vessix kirjoitti:

Näin juuri se menee... On kuitenkin vielä pieniä yksityiskohtia:

- Nopea heitto kakkoselle (juoksija menettää pesäturvan) ja kosketus pallolla juoksijaan, joka EI YRITÄKÄÄN lähteä etenemään (seuraa esimerkiksi kotiin juoksevaa etenijää eikä palloa). Jos näin syntyy 3.palo ennen juoksua, sitä ei synny (siis juoksua). ETENEVÄÄ juoksijaa ei nykysäännöillä saa pallolla koskettaen polttaa.

- Pallo kakkoselle. Jos juoksija ykköspesältä irtoaa, tai LYÖJÄ tulee ykköspesälle (tehden siellä olevan turvattomaksi) ennen kuin juoksija on kotona. 3. palo eikä juoksua.

Lue lisää

Jos lyöjä kolmannen lyöntinsä jälkeen, kotipesästä poistuttuaan ASTUU SINNE TAKAISIN, hän palaa välittömästi PESÄRIKON tehneenä....

Tässä tilanteessa kakkosella seisoja ei siis haavoitu juostessaan kolmoselle? Miksi ei? Missä vaiheessa kopin "haavoittava vaikutus" lakkaa? Onko sillä merkitystä, missä vaiheessa pelaaja lähtee juoksemaan kohti kolmosta? Onko tilanne eri, jos

-hän lähtee saman tien, kun pallo irtoaa kolmosvahdin kädestä kohti kakkosta

tai

-hän lähtee vasta pallon mennessä kakkosvahdin ohi.

Pohtija kirjoitti:

Tässä tilanteessa kakkosella seisoja ei siis haavoitu juostessaan kolmoselle? Miksi ei? Missä vaiheessa kopin "haavoittava vaikutus" lakkaa? Onko sillä merkitystä, missä vaiheessa pelaaja lähtee juoksemaan kohti kolmosta? Onko tilanne eri, jos

-hän lähtee saman tien, kun pallo irtoaa kolmosvahdin kädestä kohti kakkosta

tai

-hän lähtee vasta pallon mennessä kakkosvahdin ohi.

Lue lisää

Kopin vaikutushan on kaksiosainen:

- Taipaaleella (ts. irti lähtöpesästä) oleva etenijä haavoittuu ja on edettävä seuraavalle pesälle tuhoutumisen uhalla.

- Kopin aikana pesässä oleva MENETTÄÄ ETENEMISOIKEUTENSA. Kopin jälkeen saa edetä, kun pallo on käynyt KOTIPESÄSSÄ OLEVAN ULKOPELAAJAN hallussa (kuten ko. tilanteessa heitettiin kotiin). Jos juoksija etenee ennen tätä, hän EI SAA turvaa seuraavalta pesältä, vaan on velvollinen peräytymään takaisin. Ajolähdössä käytännössä voidaan polttaa toimittamalla pallo lähtöpesään palaamista odottelematta jne.


Kopilla on siis "Haavoittava vaikutus" vain sen ottohetkellä... Poikkeuksena tuplahaava, jolloin kopilla IRTI OLLUT saapuu pesälle, jossa KOPINOTTOHETKELLÄ on ollut toinen juoksija.

vessix kirjoitti:

Kopin vaikutushan on kaksiosainen:

- Taipaaleella (ts. irti lähtöpesästä) oleva etenijä haavoittuu ja on edettävä seuraavalle pesälle tuhoutumisen uhalla.

- Kopin aikana pesässä oleva MENETTÄÄ ETENEMISOIKEUTENSA. Kopin jälkeen saa edetä, kun pallo on käynyt KOTIPESÄSSÄ OLEVAN ULKOPELAAJAN hallussa (kuten ko. tilanteessa heitettiin kotiin). Jos juoksija etenee ennen tätä, hän EI SAA turvaa seuraavalta pesältä, vaan on velvollinen peräytymään takaisin. Ajolähdössä käytännössä voidaan polttaa toimittamalla pallo lähtöpesään palaamista odottelematta jne.


Kopilla on siis "Haavoittava vaikutus" vain sen ottohetkellä... Poikkeuksena tuplahaava, jolloin kopilla IRTI OLLUT saapuu pesälle, jossa KOPINOTTOHETKELLÄ on ollut toinen juoksija.

Lue lisää

"Ajolähdössä käytännössä voidaan polttaa toimittamalla pallo lähtöpesään palaamista odottelematta jne. "

- Täytyy samaan hengenvetoon todeta, että näitäkin tilanteita tuomarit usein "tulkitsevat" eri tavoin. Joskus juoksijat poistetaan haavoittuneina, joskus poltetaan jne... Mielestäni pitäisi kuitenkin edetä sääntökirjan mukaan, kun sellainen on olemassa eikä tehdä jokaisessa tilanteessa "uutta sääntöä", joka sopii tilanteeseen.... Sitten, jos joku käytäntö osoittautuu toimivammaksi, olisi syytä lisätä se sääntökirjaan!

Eihän sieltä tietysti pakko ole tulla. Mutta jos lähtötilanteessa pesät olivat täynnä ja jättää kolmoselta tulematta, niin ulkojoukkueen toimitettua pallon ensin kolmoselle ja sitten kotipesään syntyy PALO.

Pakko ei ole kuin KUOLLA, pesiksessäkin.

Ajolähtö jatkuu kunnes se on kokonaisuudessaan purettu (jokaisen juoksijan kohdalta). Poikkeuksia on estämistilanteissa, joissa lyöjä polttaa itsensä 1. tai 2.lyönnin jälkeen.