pettämiseen.
Olin avioliitossa, jossa seksi ei pelannut. Ajattelin ettei sillä ole niin väliä jos muu kaikki on hyvin. No, mies alkoi valittamaan. Me keskusteliumme asiasta. En vain tuntenut haluja. En ollut tuntenut alusta pitäenkään. Menimme ns. terapiaan ja minulla todettiin ongelma. Olin kylmä eli frigidi ja minun kuulemma piti alkaa tehdä tälle ongelmalle jotain.
En ollut kylmä. Minua halutti aika tavalla mutta muutama minuutti mieheni läheisyyttä sai sen kuolemaan. Inhosin naimista hänen kanssaan. Tottakai sitä tehtiin, eli naitiin. En ikinä tykännyt siitä. Ymmärsin täydellisesti että mies meni vieraisiin.
Oli kamala tilanne noin 30 v todeta, että lääkäri suositteli masennukseen lääkkeitä. Masennus tuli siitä ettei meillä ollut läheisyyttä. Sitä ei terapeutti eikä lääkäri noteetanneet mitenkään. Käskivät vain kokeilla sitä ja tätä. En tullut kuulluksi vaan leimatuksi. Tiukka paikka miettiä elänkö loppuelämän ilman seksualisuutta lääkkeiden avulla vai eroanko?
Silloin tein sen että menin vieraisiin. Yksi juhannus tapasin miehen jonka kanssa todellakin koin jotain mitä en koskaan. Ei merkkiäkään mistään frigiydestä yms. Sain jopa naimalla orgasmin.
Sen jälkeen tein ratkaisun. Josta teistä useimmat ovat sitä mieltä että väärin. Erosin. Erittäin itsekästä. Lapsilta särkyi koti. Ei mitään muuta ongelmaa kuin läheisyys ja seksuaalisuus. Ns. turha ero.
Tänä päivänä olen kuitenkin onnellinen että lähdin. Olen saanut kokea paljon. Parasta on ettänyt minulla on suhde, jossa on sitä mitä naisen ja miehen välillä täytyy olla. Rakkautta ja erotiikkaa.
Olen paha ihminen koska en pystynyt uhrautumaan edes lasten takia. Onneksi kuitenkin lapset - nyt jo aikuisia - voivat hyvin. Ei se uskottomuus aina ole maailman loppu. Se voi olla myös alku!
Mutta uhratkaa te se nainen kaiken pyhän alle! Ensin perhe ja lapset - vitut minun itsekkäästä tyyväisyydestä. Olen uskollinen sille paskalle jonka nain - vaikka aiheutankin sen että hän joutuu käymään vieraissa.
Olin avioliitossa, jossa seksi ei pelannut. Ajattelin ettei sillä ole niin väliä jos muu kaikki on hyvin. No, mies alkoi valittamaan. Me keskusteliumme asiasta. En vain tuntenut haluja. En ollut tuntenut alusta pitäenkään. Menimme ns. terapiaan ja minulla todettiin ongelma. Olin kylmä eli frigidi ja minun kuulemma piti alkaa tehdä tälle ongelmalle jotain.
En ollut kylmä. Minua halutti aika tavalla mutta muutama minuutti mieheni läheisyyttä sai sen kuolemaan. Inhosin naimista hänen kanssaan. Tottakai sitä tehtiin, eli naitiin. En ikinä tykännyt siitä. Ymmärsin täydellisesti että mies meni vieraisiin.
Oli kamala tilanne noin 30 v todeta, että lääkäri suositteli masennukseen lääkkeitä. Masennus tuli siitä ettei meillä ollut läheisyyttä. Sitä ei terapeutti eikä lääkäri noteetanneet mitenkään. Käskivät vain kokeilla sitä ja tätä. En tullut kuulluksi vaan leimatuksi. Tiukka paikka miettiä elänkö loppuelämän ilman seksualisuutta lääkkeiden avulla vai eroanko?
Silloin tein sen että menin vieraisiin. Yksi juhannus tapasin miehen jonka kanssa todellakin koin jotain mitä en koskaan. Ei merkkiäkään mistään frigiydestä yms. Sain jopa naimalla orgasmin.
Sen jälkeen tein ratkaisun. Josta teistä useimmat ovat sitä mieltä että väärin. Erosin. Erittäin itsekästä. Lapsilta särkyi koti. Ei mitään muuta ongelmaa kuin läheisyys ja seksuaalisuus. Ns. turha ero.
Tänä päivänä olen kuitenkin onnellinen että lähdin. Olen saanut kokea paljon. Parasta on ettänyt minulla on suhde, jossa on sitä mitä naisen ja miehen välillä täytyy olla. Rakkautta ja erotiikkaa.
Olen paha ihminen koska en pystynyt uhrautumaan edes lasten takia. Onneksi kuitenkin lapset - nyt jo aikuisia - voivat hyvin. Ei se uskottomuus aina ole maailman loppu. Se voi olla myös alku!
Mutta uhratkaa te se nainen kaiken pyhän alle! Ensin perhe ja lapset - vitut minun itsekkäästä tyyväisyydestä. Olen uskollinen sille paskalle jonka nain - vaikka aiheutankin sen että hän joutuu käymään vieraissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
seksi kuuluu parisuhteeseen. Jos toinen kieltäytyy seksistä kokonaan, voidaan liittoa purkaa tarpeettoman tai sopia yhteisesti muu järjestely.
On tosi mukavaa lukea ku uskaltaa olla avoin ja rohkea. Mie olen mies ja uskallan olla kanssasi samaa mieltä. Täällä on jeeesustelioita. itse olen kristitty mut en ymmärrä näitä hihhuleita, ne vois hirteen laittaa. Monelle hihhulillille on televisio kielletty (varsinkin lestadiolailsille)(itsekkin lapsuuden esikoislestadionallinen) Ole onnellinen ja nauti elämästä. Mies vuosimallia 64
Mielenkiintoinen näkökanta tärkeään asiaan.
Naisia usein jopa syytetään haluttomuudesta, mutta harvoin tullaan ajatelleeksi sitä, että jos seksi olisi yhtä tyydyttävää naiselle kuin miehelle, niin nainenkin haluaisi seksiä yhtä paljon. Mutta on vaikeaa haluta sellaista, mikä ei tunnut hyvältä. Elin itse avoliitossa, jossa seksi ei toiminut (ainoastaan minun mielestäni oli näin). Olen syyllistänyt itseäni asiasta ja tehnyt sitä sitten miehen mieliksi ja konfliktien välttämiseksi melko säännöllisesti. Ajatellut, että ihan sama tehdä niin, että edes toinen on tyytyväinen. Mutta siitä kasvaa sisälle patoutunutta vihaa.
Minäkin löysin miehen, jonka kanssa läheisyys ja seksi toimii. Pelkkä kädestä puristus tai halaus hänen kanssaan saa voimakkaan seksuaalisen halun kulkemaan koko vartalon lävitse. Tähän suhteeseen sisältyy paljon keskustelua ja toisen ymmärtämistä. Vuorovaikutusta parhaimmillaan. Sitä tarvitaan myös hyvään rakasteluun.
Ja tilanne on vain parantunut vuosi vuodelta. Ajan hammas ei ole sitä nakertanut vaan vahvistanut. Alkuajan intohimo on kehittynyt vahvaksi läheisyydeksi ja toiselta tasolta lähteväksi intohimoksi.
Kuulostaa aina itsekkäältä, kun tekee minun tai sinun tekemiä ratkaisuja varsinkin yllä mainittujen asioiden perusteella. En tiedä olisinko pystynyt itsekään tekemään näin, jos minulla olisi ollut lapsia. Mutta kun niitäkään ei ollut, niin tämä lienee paras ratkaisu.
Ihminen kuitenkin haluaa ja tarvitsee läheisyyttä, rakkautta, rakastelua.
Etsii ja yleensä löytääkin niitä jostakin.
Harmillista, että niitä ei voi saada tahdon voimalla ilmestymään sinne, missä niitä ei ole.
Olen pitkässä suhteessa, jossa seksiä saan pari kertaa kuukaudessa, mutta lämpöä ja läheisyyttä paljon harvemmin. Tyydytämme itsemme rakastellessa, koemme hetken fyysistä mielihyvää, mutta ilmaan jää kaiken jälkeen tyhjyys. Vaimo väittää seksin olevan hyvää, hän on oppinut saamaan. Minusta hän vain uskottelee hyvyyden itselleen, on alistunut ajattelemaan, että pitkässä suhteessa ei enää lempi entiseen tapaan leisku. Ei ne muutkaan sen enempiä hekumoi, väittää.
Eli elämme peruselämää, kaikki toimii, lapset ovat iloisia ja terveitä. Vaan minä tuskailen sisimmissäni elämän valumista käsistä. Kaipaan intohimoa, erotiikkaa, halua ja nautintoa. Kaipaan noita niin paljon, että uskon, että jossain vaiheessa tempaisen itseni suhteesta ulos. Itsekkäästi, mutta sisäisen pakon ajamana. Ymmärrän tämän valinnan tehneitä rohkeita ihmisiä.
Vaimo joskus tuskastuneena seksin vonkaamiseeni sanoi, että pura paineesi käsin useammin. Voi kuinka kaukana hän onkaan perusongelmasta. Vaikka hän käskisi huoriin mennä, ei se poistaisi sitä, että kaipaan himoa, läheisyyttä ja sitä kautta kumpuavaa yhteistä nautintoa.
Näytit myös lapsillesi että on tärkeää arvostaa itseään ja vaatia parempaa kuin paska.
Hyvä!